<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Metallien valmistus</title>
<id>https://peda.net/id/fe5c5b9b17f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fe5c5b9b17f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/2mv#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Keskeiset käsitteet</title>
<id>https://peda.net/id/fe6067ea17f</id>
<updated>2018-11-09T08:46:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/2mv/kk#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Malmi &lt;/b&gt;on kiveä, joka sisältää metallia niin paljon, että sitä on taloudellisesti kannattavaa louhia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Rikastuksessa &lt;/b&gt;malmista poistetaan arvoton sivukivi.&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Masuuni &lt;/b&gt;on raudan valmistuksessa käytettävä uuni. Saadaan sulaa raakarautaa ja kuonaa - raudan pelkistäminen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Konvertteri &lt;/b&gt;on raudan puhdistukseen käytettävä laite. Raudasta poistetaan hiiltä - raudan mellotus&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Raakarauta eli valurauta &lt;/b&gt;on rautaa jonka hiilipitoisuus on korkea (4 %)&lt;b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Teräs&lt;/b&gt; on rautaa, jonka hiilipitoisuus on alle 1,7 %&lt;b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Karkaisussa &lt;/b&gt;teräs kuumennetaan ja jäähdytetään nopeasti. (kovaa ja haurasta)&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Päästämisessä &lt;/b&gt;teräs kuumennetaan ja jäähdytetään hitaasti. (sitkeää ja ei niin kovaa)&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Nuorrutuksessa &lt;/b&gt;karkaistu teräs lämmitetään korkeampaan lämpötilaan kuin päästämisessä (sitkeää ja lujaa)&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liekkisulatusuuni &lt;/b&gt;on kuparin valmistuksessa käytettävä uuni. (suomalainen keksintö)</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Metallien valmistaminen</title>
<id>https://peda.net/id/fe60e3bf17f</id>
<updated>2016-12-15T09:57:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/2mv/mv#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_80458666.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/s:file/photo/3c63ec9a367fa1c5ed9b241ea1625d38c0cc0177/shutterstock_80458666.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;shutterstock_80458666.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Olet varmasti kuullut ihmiskunnan historiallisista aikakausista, pronssi- (n. 2400 eaa. - 950 eaa.) ja rautakaudesta (n. 500 eaa. - 133 jaa.). Metallit ovat siis olleet ihmisen hyötykäytössä jo tuhansia vuosia ja ovat edelleen. Perinteisten metallien rauta, kupari, sinkki, lyijy, alumiini, tina, nikkeli, koboltti, kromi, hopea ja kulta lisäksi erityisesti elektroniikkateollisuus käyttää harvinaisempia metalleja kuten indiumia, galliumia ja niobiumia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa metalleista esiintyy maankuoressa ioniyhdisteinä, joissa ne muodostavat suolan positiivisen puolen. Vain tietyt &lt;b&gt;jalometalleiksi &lt;/b&gt;kutsutut metallit, kuten kulta, hopea ja platina, esiintyvät alkuainemuodossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koska suurin osa positiivisina ioneina muihin alkuaineisiin sitoutuneista metalleista käytetään kuitenkin alkuainemuodossaan, niiden suoloista täytyy “repiä” muut alkuaineet pois kemiallisin menetelmin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Rautaa saadaan sen oksideista eli raudan ja hapen yhdisteistä. Louhittu malmi täytyy ensin &lt;b&gt;rikastaa &lt;/b&gt;eli siitä poistetaan hyödytön sivukivi. Sen jälkeen happi pitää irrottaa malmista masuunissa eli valtavassa uunissa hiilen avulla. Sula &lt;b&gt;raakarauta&lt;/b&gt; valutetaan masuunin alaosasta jatkojalostusta varten.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/masuuni-jpg#top&quot; title=&quot;masuuni.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/masuuni-jpg:file/photo/a7158d75ffd066db507baa0245000506c7d9c917/masuuni.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;masuuni.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Raakarautaan jäänyt ylimääräinen hiili täytyy polttaa pois ilman tai puhtaan hapen avulla, koska se haurastuttaa rautaa. Kun hiilipitoisuus on alennettu alle 2 prosenttiin, saadaan sitkeämpää &lt;b&gt;terästä&lt;/b&gt;. Siihen voidaan edelleen lisätä viidesosa kromia ja kymmenesosa nikkeliä. Saatu &lt;b&gt;metalliseos&lt;/b&gt; on ruostumatonta terästä. Ruostumaton teräs ei ruostu veden vaikutuksesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/r#top&quot; title=&quot;ruostumaton-teras.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/r:file/photo/eadde1837483794d9b723d48f917b36339802bbc/ruostumaton-teras.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;ruostumaton-teras.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuparia valmistetaan malmista, joka sisältää kuparin ja rikin suolaa. Rikki vaihdetaan ensin happeen, jolloin muodostuu kuparioksidia. Toisessa vaiheessa happi irrotetaan kuparista. Suomessa kehitetyssä liekkisulatusmenetelmässä molemmat vaiheet saadaan tehtyä samalla kertaa ja vieläpä niin, että tarvittava lämpö saadaan prosessista itsestään. Näin säästyy energiaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/l#top&quot; title=&quot;Liekkisulatusmenetelmä_1983.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/l:file/photo/bdd993bf16960ab906acca1b475e0c680a1265ac/Liekkisulatusmenetelm%C3%A4_1983.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Liekkisulatusmenetelmä_1983.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Liekkisulatusmenetelmän kunniaksi on julkaistu myös postimerkki. Kuvan postimerkki on vuodelta 1983.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;Raakakuparia täytyy vielä puhdistaa ilman tai puhtaan hapen avulla ja kun halutaan oikein puhdasta kuparia, käytetään sähköä apuna. Tätä kutsutaan kuparin &lt;b&gt;elektrolyyttiseksi puhdistukseksi.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/kupari-jpg#top&quot; title=&quot;kupari.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/kupari-jpg:file/photo/292b3efa2153246e6cbb76ffab8c3cf9a5a2b1a6/kupari.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;kupari.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Kuparista valmistetaan muun muassa johteita&lt;/em&gt;.</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Raudan valmistuksen välivaiheet</title>
<id>https://peda.net/id/fe61628c17f</id>
<updated>2016-12-15T10:04:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/2mv/rvv#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/m#top&quot; title=&quot;masuunintoiminta.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/m:file/photo/8239704a35d9e58bba074577f6caebefdbfa318d/masuunintoiminta.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;masuunintoiminta.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/rv#top&quot; title=&quot;raudan valmistus.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/kemia/pekka/metallit/kuvat/kappaleen-2-kuvat/kappaleen-2-kuvat/rv:file/photo/9a95f7220a8c06bf1e5504c78eb1be4044021b41/raudan%20valmistus.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;raudan valmistus.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>