Tasa-arvo-ja yhdenvertaisuussuunnitelma

2025-04-23T10:00:15+03:00

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

KONNEVEDEN ESI- JA PERUSOPETUS

KONNEVEDEN LUKIO

1. Lainsäädäntöperusta

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta velvoittaa kouluja ja oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että kouluilla ja oppilaitoksilla pitää olla suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, ja että koulut tekevät järjestelmällistä tasa-arvotyötä. Tasa-arvon edistäminen koulussa tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti koulupäivän aikana eikä ketään syrjitä. Lain mukaan on huolehdittava siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet koulutukseen ja oppimiseen. Lisäksi on huolehdittava, että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään kouluissa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Tasa-arvon käsite viittaa arkikielessä useimmin sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Yhdenvertaisuus laajentaa tätä käsitettä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten tasa-arvoista kohtelua, kaikkien yhdenvertaisuutta lain edessä ja sitä, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ei saa esiintyä syrjintää sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulun on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Koulun tasa-arvosuunnitelmassa kuvataan, miten koulussa ennaltaehkäistään sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää ja tuetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Koulun tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:

- selvitys koulun tasa-arvotilanteesta
- tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
- arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- ja opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla.

Käsitteitä

Välitöntä syrjintää on yksilön tai ryhmän kohteleminen eri tavoin kuin muita ilman hyväksyttävää perustetta.

Välillistä eli epäsuoraa syrjintää on näennäisesti puolueeton käytäntö, tieto tai toimintatapa, joka asettaa toisen tai toiset muita heikompaan asemaan.

Piilosyrjintää ovat vähättely, poissulkeminen, tuen puute ja sivuuttaminen.

Rakenteellista syrjintää on ajattelu, ettei syrjiviä käytäntöjä voi muuttaa. Moniperusteisessa syrjinnässä yksilöä tai ryhmää syrjitään monella eri perusteella.

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat syrjintää.

Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää.

Vastatoimet ovat syrjintää: jokaisella on oikeus vedota syrjinnän vastaiseen säädäntöön ilman, että siitä on hänelle haittaa.

Esteettömyys tarkoittaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteutumista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan huolimatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Positiivinen erityiskohtelu eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Tasa-arvon vastakohta on eriarvoisuus ja eriarvoinen kohtelu voi olla syrjintää. Syrjintä voi olla tahallista tai tahatonta. Se voi olla suunnitelmallista ja harkittua tai se voi johtua tavoista tai käytännöistä, joihin ei ole kiinnitetty huomiota. On esimerkiksi totuttu puhumaan tai toimimaan tavoilla, jotka loukkaavat, vähättelevät tai sulkevat pois toisia. Monenlaiset koulun käytännöt ja rakenteet voivat ylläpitää ja tuottaa eriarvoisuutta. Siksi koulun kaikkia käytäntöjä, toimintatapoja ja oppiaineistoja on arvioitava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta.

2. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Konneveden esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa

Perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 linjaus:

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset sekä turvallisuutta, työsuojelua, henkilötietojen käyttöä ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset. Lisäksi otetaan huomioon tekijänoikeussäännökset ja lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 14.)

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 14.)

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 16.)

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 18.)

Suunnitelman lähtökohtana selvitys koulujen tasa-arvotilanteesta

Konneveden esi- ja perusopetuksen ja lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadinta aloitettiin kevätlukukaudella 2019. Suunnitelman laadinnan ohjausryhmänä on toiminut koulujen oppilashuoltoryhmä, joka vastaa jatkossa suunnitelman toteutumisen arvioinnista ja päivittämisestä.

Työryhmä aloitti suunnitelman laatimisen osallistamalla opettajia, oppilaita ja vanhempia mukaan yhteiseen keskusteluun ja pohdintaan. Keskustelussa pohdittiin, mikä on tilanne nyt ja mitä pitää muuttaa. Keskustelujen kautta saatiin opettajien, oppilaiden ja vanhempien ääni kuuluviin, ja he saivat kertoa, mikä on heille tärkeää tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa koulussa ja minkä tulee muuttua. Teemat ja samalla koulujemme tavoitteet, jotka keskusteluista nousivat, olivat:

Ennakkoluulottomuus ja kaikkien yhdenvertainen kohtelu; samat säännöt kaikille
Erilaisuuden ja eri sukupuolien hyväksyminen

Avoin keskustelukulttuuri ja tilanteisiin puuttuminen tasapuolisesti ja johdonmukaisesti
Oppilastuntemus
Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen

Isoin tavoite, joka keskusteluissa nousi esiin, oli kaikkien yhdenvertainen kohtelu sukupuolesta riippumatta. Osa oppilaista koki, että tyttöjen ja poikien säännöt vaihtelevat tilannesidonnaisesti.

Seuraavassa on yhdistetty Konneveden esi- ja perusopetuksen ja lukion toimintakulttuuriin kuuluvia sekä yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon mukaisia kokonaisuuksia. Niitä on tarkasteltu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmista. Jokaisen luvun loppuun on kirjattu koulun tasa-arvon- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite tai tavoitteet, joiden toteutumiseen koulu sitoutuu tämän suunnitelman voimassaoloaikana.

Opetuksen järjestäminen

Konneveden esi- ja perusopetuksessa ja lukiossa oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä tukea koulunkäyntiin heti tarpeen ilmetessä. Opetuksessa käytettävät työvälineet ja oppimateriaalit ovat kaikkien saatavilla. Oppilaalla on oikeus saada myös maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt edut ja palvelut.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulumme noudattaa KiVa-koulu ohjelmaa ja kaikki koulun aikuiset ovat sitoutuneet kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulussa puututaan kaikenlaiseen kiusaamiseen ja syrjintään. Arvomaailmassamme korkeimmalla on kunnioittava kohtaaminen, emmekä hyväksy kiusaamista missään muodossa. Koulussa vuosittain toteutettavat KiVa-kiusaamiskyselyt antavat meille tärkeää tietoa kiusaamistilanteesta koulussamme.

Oppilaan etu huomioidaan koulun toiminnassa. Oppilaalla on oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi. Opetuksessa otetaan huomioon sukupuolisensitiivisyys. Tavoitteena on tunnistaa poikien ja tyttöjen sekä muunsukupuolisten erilaiset tarpeet eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Opiskeluympäristö, niin fyysinen kuin psyykkinen järjestetään sellaisiksi, että ne sopivat kaikille. Oppilaita tuetaan heidän yksilöllisyydessään ja heitä tulee kannustaa löytämään omat henkilökohtaiset vahvuutensa.

Tavoitteet:

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspuhe liitetään osaksi koulun arkea ja samalla käsitteet tulevat kaikille tutuiksi
Opetusta, oppimateriaaleja ja sekä oppilashuollon palveluja arvioidaan ja toteutetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että oppilaita kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta riippumatta

Tavoitteiden toteutumisesta vastaavat kaikki koulun aikuiset mukaan lukien kouluautojen kuljettajat.

Oppilasvalinnat, ryhmäjaot, tukitoimet

Konneveden yhtenäiskoulussa on kunnan ainoat yläluokat ja täten kouluun ei ole valintamenettelyä. Luokka- ja ryhmäjaot tehdään pitkällisen pohdinnan seurauksena, joka perustuu yhdenvertaiseen ja oikeudenmukaiseen suunnitteluun. Koulussamme toimii yksi pienluokka. Pienluokan ja erityisopetuksen tukitoimet suunnitellaan vastaamaan muuttuvia tarpeita. Koulun toiminnan tulee olla joustavaa ja oppilaan tarpeita huomioivaa. Valinnaisainetarjonta suunnitellaan siten, että sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuvat. Jokainen valinnaisainekokonaisuus suunnitellaan siten, että palkista löytyy kaikille oppilaille sopivia oppimiskokonaisuuksia. Valinnaisuuden toteutuminen pyritään pohjaamaan oppilaiden ensisijaisiin valintoihin.

Lukion opiskelijavalinta tapahtuu valtakunnallisten valintaperusteiden mukaisesti.

Tavoitteet:

Valinnaisaineiden suunnittelu siten, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu entistä paremmin.
Tavoitteena oleva JOPO-ryhmän perustaminen edistäisi Konneveden oppilaiden mahdollisuuksia joustavan perusopetuksen saantiin, jolloin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tuen saamisessa paranisi.

Opettajien ja ohjaajien eriyttämistaitojen lisääminen ja ylläpitäminen jatkuvalla koulutuksella erityisesti yleisen tuen osalta.

Opintosuoritusten arviointi

Arviointi perustuu opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseen sekä oppilaan itsearviointiin. Kunkin oppiaineen tavoitteet ja arviointiperusteet kerrotaan oppilaille ja opiskelijoille jokaisen kurssin aluksi. Lisäksi oppilasta ohjataan asettamaan tavoitteita omalle oppimiselleen. Arvioinnissa ei verrata oppilaiden suorituksia toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin tehtävänä on tukea oppimista.

Arviointi perustuu monipuolisiin menetelmiin ja opettajan on annettava oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen edistymisestään. Oppilaalle on annettava mahdollisuus osoittaa osaamistaan erilaisilla tavoilla. Käyttäytyminen arvioidaan erikseen, eikä oppilaan käytös vaikuta yksittäisestä oppiaineesta saatavaan arvosanaan. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada opettajalta tietoa arviointiperusteiden soveltamisesta häneen. Perusopetuksen päättöarvosanat annetaan yhdenvertaisin perustein.

Tavoitteet:

Oppilaan roolin vahvistaminen itsearvioinnissa
Oppilaat ja opiskelijat ovat tietoisia kunkin kurssin arviointiperusteista

Elämänkatsomus, vakaumus ja mielipide

Syrjintä vakaumuksen perusteella on laissa yksiselitteisesti kielletty. Lisäksi oman syrjivän käytöksen perusteleminen vakaumuksella on laitonta. Syrjintä vakaumuksen perusteella tarkoittaa ihmisen elämänkatsomuksellisten arvojen loukkaamista. Koulussamme kunnioitetaan ihmisten erilaisia elämäntapoja ja -arvoja. Epäkunnioittava suhtautuminen toisen vakaumukseen saattaa joissain tilanteissa johtua tietämättömyydestä ja ennakkoluuloista. Siksi avoin keskustelu ja ilmapiiri ovat tärkeä väylä tutustua erilaisiin arvomaailmoihin. Koulun kaikissa toiminnoissa kuten kouluruokailussa, aamunavauksissa, juhlissa, eri oppiaineissa sekä teemapäivissä otetaan huomioon vakaumukset.

Tavoitteet:

Koulun toimintojen järjestäminen siten, että ne eivät loukkaa kenenkään vakaumusta

Tarjota vaihtoehtoja oman vakaumuksen perusteella

Etninen tausta, kansallisuus ja kieli

Etnisestä taustasta, kansallisuudesta tai kielestä riippumatta kaikki ovat samanarvoisia. Oppilaiden, koulun henkilökunnan ja koulun vieraiden oikeutta etniseen ja kulttuuriseen identiteettiin kunnioitetaan. Rasismia ja etnistä syrjintää (tai syrjintää ylipäätään) ei sallita. Tavoitteena on ehkäistä syrjintää avoimen keskustelukulttuurin kautta. Mahdolliset syrjintätapaukset pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja niihin puututaan välittömästi. Monimuotoisuutta arvostavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria kehitetään. Lisäksi tuetaan tasa-arvoista kohtaamista ja vuorovaikutusta. Monikulttuurisuus on positiivinen resurssi, jota tulee arvostaa ja kunnioittaa.

Tavoitteet:

Oppilaiden maailmankuvan avartaminen etnisen taustan ja kansallisuuden näkökulmasta esimerkiksi kouluvierailujen kautta

Seksuaalinen suuntautuminen

Oppilaiden, perheiden, henkilökunnan ja kaikkien koululla vierailevien seksuaalista suuntautumista kunnioitetaan. Seksuaaliseen suuntautumiseen syrjintää ei sallita. Erilaisuuden kohtaamisen ja arvostamisen kulttuuria tuetaan ja edistetään. Koulumme tavoitteena on hyväksyvä, avoin ja kunnioittava ilmapiiri. Oppilaat ja henkilökunta huomioivat toiminnassaan ja viestinnässään seksuaalisen moninaisuuden. Oppitunneilla keskustellaan seksuaalisesta moninaisuudesta osana opetussuunnitelmaa. Sukupuolen ja sukupuolettomuuden ilmaisulle sekä identiteetin prosessoinnille annetaan aikaa ja tilaa.

Tavoitteet:

Koulun eri toimintojen järjestäminen siten, että ne eivät loukkaa kenenkään seksuaalisuutta tai sukupuolen kokemusta

Seksuaalinen häirintä ja sen ehkäisy

Seksuaalinen häirintä loukkaa toisen ihmisen koskemattomuutta ja sillä luodaan usein uhkaava, ahdistava ja nöyryyttävä ilmapiiri. Seksuaalisessa häirinnässä on kiusaamisen piirteitä, mutta sen ei tarvitse aina olla ilkeämielistä. Vakavimmillaan häirintä muuttuu seksuaaliseksi väkivallaksi.

Seksuaalinen häirintä voi esimerkiksi olla:

Vihjailevia eleitä ja ilmeitä
Nimittelyä, puheita ja kaksimielisiä vitsejä
Huomautuksia ja kysymyksiä koskien vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää
Seksuaalisesti värittyneitä viestejä ja videoita
Pornoaineiston levittämistä
Fyysistä koskettelua
Seksuaalista väkivaltaa (esimerkiksi raiskaus tai sen yritys)

Kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti. Minkäänlaista henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa seksuaalista tai muuta häirintää ei suvaita. Epäasialliseen kielenkäyttöön ja käyttäytymiseen puututaan. Jos oppilas on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi, tulee siitä ilmoittaa opettajalle, kuraattorille, terveydenhoitajalle tai rehtorille. Koulun aikuisten tehtävänä on aina ryhtyä toimenpiteisiin. Vakavimmat tapaukset ovat aina rikoksia ja niiden selvittely kuuluu poliisille.

Tavoitteet:

Koulun aikuiset puuttuvat välittömästi kaikenlaiseen seksuaaliseen häirintään
Seksuaalisen häirinnän eri muotojen selventäminen oppilaille ja opiskelijoille

Häirintä

Häirintä luo kiusallisen, leimaavan, halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Häirintä voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Se loukkaa yksityisyyttä tai koskemattomuutta. Vaikka kiusaaminen ja häirintä ovat usein ryhmäilmiöitä ja niistä tiedetään laajasti, niistä vaietaan. Vaikeneminen voi osoittaa hyväksymistä, välinpitämättömyyttä ja alistumista.

Häirintä voi esimerkiksi olla:

Asiatonta vihjailua
Loukkaavaa käytöstä sanoin tai teoin
Ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esittäminen verkossa tai sosiaalisessa mediassa
Nimittelyä ja puheita
Kuvien tai henkilön kommentointia

Tavoitteet:

Koulun aikuiset puuttuvat välittömästi kaikenlaiseen häirintään
Häirinnän eri muotojen selventäminen oppilaille ja opiskelijoille

Vammaisuus ja terveydentila

Ketään ei syrjitä vamman tai terveydentilan perusteella. Ihmisen kohtelu on yhdenvertaista ja asiallista, on sitten kyse psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta. Oppilaalla ja koulun henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus päättää, mitä hän kertoo muille terveydentilastaan tai vammastaan. Oppilaan kohdalla asiasta sovitaan aina huoltajan kanssa. Koulussa tehdään mahdollisuuksien mukaan erityisjärjestelyjä. Näistä sovitaan erikseen asianomaisen kanssa.

Tavoitteet:

Koulun eri toimintojen järjestäminen siten, että kaikki voivat osallistua omat erityistarpeet huomioiden

3. Koulukohtaiset huomiot (tarvittaessa)

Istunmäki

Lapunmäen yhtenäiskoulu

Konneveden lukio

4. Lopuksi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on antanut mahdollisuuden tarkastella Konneveden perusopetuksen ja lukion arkea kokonaisvaltaisella tavalla. Tämän suunnitelman myötä tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä sekä seurata suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulee juurruttaa pysyväksi osaksi koulujemme pysyviä toimintarakenteita.

Suunnitelma päivitetään syksyllä 2025.

Työryhmän jäsenet:

Tiina Hämäläinen (kouluterveydenhoitaja)

Susanna Takanen (koulukuraattori)

Pihla Kastarinen (opinto-ohjaaja)

Saija Ylikotila (erityisopettaja)

Aino-Kaisa Blå (erityisluokanopettaja)

Henna Tiirola (erityisluokanopettaja)

Riikka Kokko (erityisopettaja)

Anna-Maria Nurmi (rehtori)

Tanja Poikonen (apulaisrehtori)

Mervi Matero-Puttonen (apulaisrehtori)