<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Yo- tehtäviä opintojaksosta</title>
<id>https://peda.net/id/fde8b43b71c</id>
<updated>2025-08-05T10:22:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fde8b43b71c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/arkisto/yh33/euroopan-unioniin-liittyvia-ajankohtaisia-kysymyksia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Millä perusteilla EU:a voidaan pitää yhtäältä liittovaltiona ja toisaalta valtioliittona? K2022</title>
<id>https://peda.net/id/fde9667b71c</id>
<updated>2022-03-26T12:10:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/arkisto/yh33/euroopan-unioniin-liittyvia-ajankohtaisia-kysymyksia/milla-perusteilla-eu-a-voidaan-pitaa-yhtaalta-liittovaltiona#top" />
<content type="html">Liittovaltionäkemystä tukevat esimerkiksi lainsäädäntöjärjestelmä, EU-kansalaisuus,&lt;br/&gt;&#10;EU:n perusoikeuskirja, Euroopan unionin parlamentti, yhteinen rahapolitiikka ja valuutta, yhteiset symbolit,&lt;br/&gt;&#10;kuten lippu ja hymni.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valtioliitosta voi antaa seuraavia esimerkkejä: kaikilla jäsenvaltioilla on omat parlamentit, lait ja&lt;br/&gt;&#10;symbolit. EU:lla ei myöskään ole valtionpäämiestä kuten liittovaltioilla yleensä. Toisaalta Eurooppaneuvoston puheenjohtajaa on pidetty EU:n presidenttinä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;EU-maiden kansalaiset ovat samalla EU-kansalaisia ja valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet. EU:n&lt;br/&gt;&#10;perusoikeuskirja muistuttaa liittovaltioiden kansalaisten perusoikeuksien määritelmiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;EU ei kuitenkaan ole perinteisessä mielessä liittovaltio, sillä EU:n jäsenmaat ovat&lt;br/&gt;&#10;suvereeneja valtiota, niillä on omat perustuslait, omat armeijat ja ainoastaan jäsenmailla on valta sopimusten&lt;br/&gt;&#10;muuttamiseen yksimielisesti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Voi myös pohtia EU:n viimeaikaista kehitystä, jossa ovat lisääntyneet liittovaltioon kuuluvat piirteet&lt;br/&gt;&#10;ja liittovaltiota kohti tähtäävät ehdotukset, kuten ehdotukset yhteiseen finanssipolitiikkaan siirtymisestä.</content>
<published>2025-08-05T10:22:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tarkistus turvallisuuspolitiikka K2022</title>
<id>https://peda.net/id/fdea822a71c</id>
<updated>2022-03-26T14:31:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/arkisto/yh33/euroopan-unioniin-liittyvia-ajankohtaisia-kysymyksia/tarkistus-turvallisuuspolitiikka-k2022#top" />
<content type="html">4.&lt;br/&gt;&#10;4.1. 14 p.&lt;br/&gt;&#10;Hyvässä vastauksessa käsitellään kaikkia kolmea ryhmää ja todetaan &lt;b&gt;huomattavat erot&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt; eri puolueiden&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;kannattajien ja &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;ikäryhmien&lt;/span&gt; välillä&lt;/b&gt; sekä &lt;b&gt;suhteellisen pienet erot eri puolilla maata asuvien välillä.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Erojen &lt;b&gt;syistä&lt;/b&gt; nostetaan esiin esimerkiksi&lt;br/&gt;&#10;-&lt;b&gt;kokoomuksen kannattajat suhtautuvat myönteisesti s&lt;/b&gt;otilaalliseen liittoutumiseen, minkä takana on &lt;b&gt;ilmeinen Nato-myönteisyy&lt;/b&gt;s&lt;br/&gt;&#10;-&lt;b&gt;vasemmistoliiton kannattajat&lt;/b&gt; puolustavat &lt;b&gt;liittoutumattomuutta,&lt;/b&gt; mikä perustuu &lt;b&gt;haluun jatkaa Suomen puolueettomuuspolitiikkaa&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;- &lt;b&gt;vanhimmat ikäluokat ovat liittoutumattomuuden kannalla,&lt;/b&gt; mitä voidaan selittää esimerkiksi vanhempien ryhmien kokemuksella Suomen pitkään harjoittamasta puolueettomuuspolitiikasta ja halusta kylmän sodan aikana pysyä sotilaallisten liittojen ulkopuolella. &lt;br/&gt;&#10;- &lt;b&gt;Eri puolilla maata asuvien&lt;/b&gt; näkemysten&lt;b&gt; pienet erot&lt;/b&gt; näyttävät kertovan, että &lt;b&gt;maantieteellinen sijainti esimerkiksi lähellä eri naapurimaita&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;ei vaikuta näkemyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kiitettävässä vastauksessa eroja vertaillaan ja &lt;b&gt;huomataan myös kantaansa sanomattomien osuudet&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;Erojen syissä&lt;b&gt; ryhmitellään ja verrataan esimerkiksi puoluekentän eri kohdissa olevien puolueiden&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;näkemyksiä eli esimerkiksi &lt;b&gt;vasemmistopuolueiden ja keskustan samantyyppisiä liittoutumattomuutta&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;kannattavia näkemyksiä suhteessa &lt;b&gt;kokoomuksen ja vihreiden liittoutumista kannattaviin&lt;/b&gt; näkemyksiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4.2. 6 p.&lt;br/&gt;&#10;Vastauksessa esitetään &lt;b&gt;liittoutumisnäkemysten kehitystä 2020-luvulla koskeva arvio,&lt;/b&gt; jota perustellaan&lt;br/&gt;&#10;esimerkiksi&lt;b&gt; kansainvälisen tilanteen muutoksella&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2022 tilanne: Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut suomalaisten Nato-kannat huomattavasti myönteisemmiksi.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vastauksessa voi mainita esimerkiksi, että mielipidemittauksissa on maaliskuussa 2022 mitattu ensi kertaa&lt;br/&gt;&#10;yli 50 % Nato-kannatuslukemia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastauksessa voidaan pohtia myös Suomen suhdetta Ruotsiin, esimerkiksi puolustusyhteistyötä&lt;/b&gt; ja sitä, mikä&lt;br/&gt;&#10;merkitys Ruotsin Nato-kannalla on Suomen ratkaisuihin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;EU:n tuoman turvan pohtiminen&lt;/b&gt; on myös mahdollinen näkökulma aiheeseen.&lt;br/&gt;&#10;Kahdenväliset suhteet USA&lt;br/&gt;&#10;Iso-Britannian johdolla koostettu ryhmä Pohjoismaat + Baltian maat</content>
<published>2025-08-05T10:22:37+03:00</published>
</entry>


</feed>