<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Biologia1</title>
<id>https://peda.net/id/fda593b64</id>
<updated>2014-10-09T12:31:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fda593b64:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>9 ekosysteemit</title>
<id>https://peda.net/id/06289db46</id>
<updated>2014-11-18T12:52:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/9-ekosysteemit#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Energia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Energia virtaa ekosysteemin läpi, saatava mm. auringosta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kuluu joka portaalla, &amp;quot;hukkuu&amp;quot; jopa 90% --&amp;gt; energian ohivirtaus (palaa avaruuteen)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Primäärituotanto&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;fotosynteesiä ja kemosynteesiä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kokonaistuotanto eli brutto: kaikki kasvien tuottama aines ja sen energia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nettotuotanto: tuotantoa, josta vähennetty oman kulutuksen osuus, siirtyy seuraavalle trofiatasolle&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2014-11-18T12:52:43+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ekologia</title>
<id>https://peda.net/id/09a308fe6</id>
<updated>2014-11-13T12:51:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/ekologia#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Ekologia = eloonjäämisen tiede&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oppi luonnon taloudesta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tutkii:&lt;br/&gt;&#10;- eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöönsä (susi - metsäpeura, maitohorsma - hakkuuaukea)&lt;br/&gt;&#10;- eliöiden levinneisyyttä, alueellista jakautumista ja runsautta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (hirvien kannanvaihtelu, naalin uhka kuolla sukupuuttoon)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;aineiden kiertokulkua ja energiavirtoja luonnossa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim. hiilen kierto luonnossa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Ekosysteemi&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;toimiva kokonaisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;eloton ja elollinen osa&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Toiminta&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tuottajat: fotosynteesiin kykenevät kasvit ja bakteerit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;I asteen kuluttajat eli kasvinsyöjät&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;II asteen kuluttajat, pikkupedot&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;huippupedot (viimeisen asteen kuluttajat)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hajottajat: sienet ja bakteerit&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Bioottiset tekijät&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;lajin sisäiset tekijät:&lt;br/&gt;&#10;- harvalukuinen populaatio pyrkii kasvamaan&lt;br/&gt;&#10;- tiheässä kuolevuus lisääntyy&lt;br/&gt;&#10;- lähtömuutto kasvaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lajien väliset tekijät&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Lajien väliset suhteet&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;lajien väliset tekijät: kahden lajin suhde voi olla edullinen, haitallinen tai yhdentekevä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toiselle haitallisia:&lt;br/&gt;&#10;- saalistus (peto-saalis, kasvien puolustautuminen)&lt;br/&gt;&#10;- loisiminen (ei yleensä tapa isäntää)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;amensalismi: molemmat populaatiot menestyvät erillään hyvin, vuorovaikutussuhteessa toinen rajoittaa toista. Esim. antibiootti rajoittaa bakteerikasvua&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2014-11-13T12:51:35+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Eliömaailman luokittelu</title>
<id>https://peda.net/id/4e2cb78a5</id>
<updated>2014-10-14T12:48:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/el#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/seija.kairento/Symbioosi1/eliomaailman-luokittelu/el/el2:file/photo/03b6b138a81065ee9a626ecfb5188578d467de05/eli%C3%B6kunnan%20luokitus.jpg&quot;/&gt;</content>
<published>2014-10-14T12:48:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Elämän vaatimukset</title>
<id>https://peda.net/id/215c851c4</id>
<updated>2014-10-09T12:54:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/et#top" />
<content type="html">Eliöiden tunnuspiirteet: &#10;- solurakenne &#10;- toimiva kokonaisuus &#10;- yksilöllisyys &#10;- aineenvaihdunta &#10;- ärtyvyys, liikkuvuus &#10;- lisääntyminen &#10;- kasvu &#10;- perinnöllisyys &#10;- sopeutuvuus&#10;&#10;Elämän vaatimukset&#10;&#10;- Alkuaineet ovat peräisin räjähtäneistä tähdistä.&#10;- Aineet kiertävät jatkuvasti elottoman ja elollisen luonnon välillä.&#10;- Perusrakenneaineet: alkuaineet (hiili, happi, typpi, vety, rauta ym.) ja niiden yhdisteet (epäorgaaniset ja orgaaniset) &#10;- Vapaa happi (o2) useimmille välttämätön&#10;- Otsoni (o3): suojaa UV-säteilyltä&#10;- Anaerobiset bakteerit eivät voi sietää happea.&#10;&#10;* Lämpötila: 0'C - +45'C&#10;- Vesi ei saa jäätyä&#10;- Valkuaisaineet eivät saa koaguloitua&#10;- Poikkeus: arkit ja bakteerien lepoaseet&#10;&#10;* Tasalämpöisyys ja vaihtolämpöisyys&#10;- Kaikki nisäkkäät tasalämpöisiä&#10;&#10;* Vesi: Elämän reaktiot tapahtuvat vesiliuoksissa&#10;&#10;* Säteily:&#10;- ylläpitää elämää --&amp;gt; fotosynteesi&#10;- vahingolliset aallonpituudet: gamma-, röntgen- ja uv- sätely&#10;&#10;* Paine:&#10;- Rajoittaa elämän levinneisyyttä&#10;- eliöt sopeutuneet erilaisiin paineisiin, paineen muutosnopeus ratkaisevaa&#10;&#10;teht. 1-2</content>
<published>2014-10-09T12:32:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kasvien luokittelu</title>
<id>https://peda.net/id/3f00a7c05</id>
<updated>2014-10-14T12:55:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/kasvien-luokittelu#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Kasvit&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Sammalet&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Maksasammalet&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Lehtisammalet&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Sarvisammalet&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Putkilokasvit&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Sanikkaiset&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Siemenkasvit&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Liekokasvit&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Kortekasvit&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Saniaiset&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Koppisiemeniset&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Paljassiemeniset&lt;/strong&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2014-10-14T12:55:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>kpl 5</title>
<id>https://peda.net/id/73d618c05</id>
<updated>2014-10-21T12:48:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/kpl-5#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Luokittelun perusteet: &lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Eliöiden rakenteen samankaltaisuus; &lt;br/&gt;&#10;mm homologiset elimet s. 39&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Käyttäytyminen;&lt;br/&gt;&#10;soidinmenot, reviirikäyttäytyminen, kommunikaatio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yksilönkehitys;&lt;br/&gt;&#10;Alkiot, muodonvaihdokset&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Molekyylibiologiset perustelut;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;DNA:n rakenne&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valkuaisaineiden eli proteiinien rakenne&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kromosomien rakenne ja määrä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2014-10-21T12:48:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lajien kehitystä eteenpäin vievät voimat -&gt;</title>
<id>https://peda.net/id/a945861a5</id>
<updated>2014-10-28T12:53:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/lkevv#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;Lajiutuminen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Maantieteellinen lajiutuminen (allopatrinen)&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Populaatioiden välinen geenivirta katkeaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Isolaattina: esim. meri, vuoristo, aavikko, moottoritie&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;-&amp;gt; ajan myötä kehittyy perinnöllisiä eroja (muuntelu)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;-&amp;gt; rotuja, lajikkeita&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;-&amp;gt; lajeja&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Kotoperäiset lajit&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Australian pussieläimet (60 milj. vuotta eristyksissä)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomen Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) eristyksissä jääkauden jälkeen 13 00 vuotta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pohjoisen Skandinavian tunturisopuli (Lemmus lemmus)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Sympatrinen lajiutuminen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Ei tarvitse maantieteellistä isolaatiota vaan samalla alueella elävät populaatiot eivät jostain syystä mm. mutaatioiden seurauksena kykene lisääntymään keskenään &lt;br/&gt;&#10;-&amp;gt; populaatiot kehittyvät eri suuntiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim. kotiloiden kuoren eri kierteisyys estää lisääntymisen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;h3&gt;Erilaisia isolaatiomuotoja&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Lajin eri populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä (esim. metsässä/suolla = elinympäristöisolaatio)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lisäänttymisajat osuvat eri vuoden tai vuorokauden aikaan = ajallinen isolaatio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Soidinkäyttäytymiset hieman erilaisia = käyttäytymisisolaatio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sukuelinten ja kukkien rakenne-erot estävät parittelun = mekaaninen isolaatio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sukusolut  hylkivät toisiaan = sukusoluisolaatio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Risteymän elinkyky alentunut, lisääntymiskyky heikko, mahdollisten jälkeläisten lisääntymiskyky alentunut&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2014-10-28T12:53:33+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Yhteenveto</title>
<id>https://peda.net/id/cd189ccc5</id>
<updated>2014-10-23T12:51:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Marianne.kajosmaki/biologia/yhteenveto#top" />
<content type="html">&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;Mutaatiot&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;sup&gt;...saa aikaan&lt;/sup&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Perinnöllinen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;muuntelu&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;evoluution perusta&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;sup&gt;...aiheuttajana&lt;/sup&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Mutageenit&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;spontaanit&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;ionisoiva&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;säteily&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;kemikaalit&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;sup&gt;...jos&lt;/sup&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Ituradassa&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;periytyy&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Vaikutus&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;neutraalit&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;elinkykyä&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;vähentävät&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;elinkykyä lisäävät&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;PÄÄTYYPIT&lt;/b&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;Geeni-&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;mutaatiot&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;Kromosomi-&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;mutaatiot&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;Kromosomisto-&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;mutaatiot&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2014-10-23T12:41:45+03:00</published>
</entry>


</feed>