Kalojen kuolleisuushttps://peda.net/id/fd76ec461482022-08-05T10:05:29+03:00https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Johdantohttps://peda.net/id/18b967221482022-08-05T19:43:16+03:00<p>Kalanviljely pitää aina sisällään kuolleisuutta, mutta kuolleisuuteen pystytään merkittävästi vaikuttamaan pitämällä olosuhteet mahdollisimman hyvinä (vesi, hygienia, tiheydet, stressitasot).</p>
<p>Läpivirtaus- ja verkkokassilaitoksilla vesiolosuhteisiin ei juurikaan voida vaikuttaa mutta mm. tiheyksiin, kalojen käsittelyyn ja stressitasoihin voidaan kaikissa tuotantomuodoissa.</p>
<p>Kiertovesiviljelyssä on ensiarvoisen tärkeää keskittyä kalojen lisäksi myös vedenlaadun tarkkailuun ja säätöihin (lämpö, happi, pH, kiintoaines ym).</p>
<p>Kuolleisuus tulee huomioida tuotantoa suunnitellessa, jotta osataan ennakoida laitoksen biomassan kehitys mahdollisimman tarkasti.</p>
<p>Eri kalalajien välillä on eroja kuolleisuusasteissa (mitä enemmän jalostettu kanta, sitä pienempi kuolleisuus yleensä on), mutta huonolla hoidolla ja välinpitämättömyydellä kuolleisuus voi olla todella merkittävää.</p>
<p>Yleensä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että kokonaiskuolleisuus mädistä teuraskokoiseksi kalaksi on noin 50%, mutta vaihtelut voivat olla merkittäviä:</p>
<p>- Kirjolohella kuolleisuusaste yleensä pienempi verratuna esim. siikaan tai kuhaan<br/>
- Verkkoallaskasvatuksessa kuolleisuusaste yleensä pienempi verrattuna RAS-kasvatukseen<br/>
- Vähän jalostetulla lajilla, esim. kuhalla kokonaiskuolleisuus vastakuoriutuneesta poikasesta teuraskokoiseksi kalaksi voi olla jopa 80%</p>
<p>Suurimmat kuolleisuusasteet ovat yleensä kuoriutumisen ja alkukasvatuksen aikana (n. 10-50 gramman kokoon saakka). Mitä isommaksi kala kasvaa, kuolleisuusaste laskee. Mahdolliset tautipurkaukset voivat nostaa kokonaiskuolleisuutta merkittävästi kasvatuksen aikana.<br/>
<br/>
<b>Suuntaa-antavia kuolleisuusarvioita kirjolohen RAS-kasvatukseen</b>:</p>
<table border="1">
<tbody>
<tr>
<td><b>Kasvatusjakso</b></td>
<td><b>Kuolleisuus / %</b></td>
</tr>
<tr>
<td>Mäti > 50 g</td>
<td>35 %</td>
</tr>
<tr>
<td>50 g > 500 g</td>
<td>5 %</td>
</tr>
<tr>
<td>500 g > 2500 g</td>
<td>10 %</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<p><br/>
Lisäksi on huomioitava, että RAS-kasvatuksessa pidetään korkeampia kasvatustiheyksiä verrattuna verkkoallaskasvatukseen, joka synnyttää enemmän kokoeroja. Varsinkin alkukasvatusvaiheessa syntyy ns. alalajitetta/ "häntää", joka ei lähde enää kunnolla kasvamaan. Tämän osuus voi olla n. 5-10% laitoksen kalamäärästä. Kaloja tulee lajitella tasaisesti, ja lajittelustressi voi myös aiheuttaa lisäkuolleisuutta. Myös raikastuksen aikana saattaa esiintyä kuolleisuutta.<br/>
<br/>
<span class="small"><a href="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/koulutus/kp/kalan-kasvattaminen/kalojen-kuolleisuus/johdanto/skl.png#top" title="skl.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/hankkeet/vesiviljely/koulutus/kp/kalan-kasvattaminen/kalojen-kuolleisuus/johdanto/skl.png:file/photo/847dca5b4295237051deaa8d7139a61b210e2c18/skl.png" alt="" title="skl.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/>
<em>Kuva (c) Suomen Kalankasvattajaliitto Ry</em></p>
2022-08-05T10:06:15+03:00