<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Oppimisen tueksi: Tutustu kasvin osiin</title>
<id>https://peda.net/id/fd42b3d05</id>
<updated>2016-03-01T22:38:11+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fd42b3d05:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/mkvool/otmoktkol#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kasvin osat</title>
<id>https://peda.net/id/90d03fc05</id>
<updated>2016-02-24T11:34:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/mkvool/otmoktkol/luonnos#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Kasvit jaetaan sammaliin ja putkilokasveihin. Sammalet ovat alkeellisia kasveja, joiden rakenne ei ole niin erikoistunut kuin putkilokasveilla: niillä on varsi ja lehdet, mutta ei juuria. Putkilokasvit koostuvat aina seuraavista perusosista: juuri, varsi ja lehdet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/mkvool/otmoktkol/luonnos/p#top&quot; title=&quot;putkilokasvin_rakenne_shutterstock_105989807.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/biologia_ylakoulu/mkvool/otmoktkol/luonnos/p:file/photo/ab1c3aade8be832628ef6f03c85e849852eee17b/putkilokasvin_rakenne_shutterstock_105989807.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;putkilokasvin_rakenne_shutterstock_105989807.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Juuren&lt;/b&gt; tehtävä on kiinnittää ja tukea kasvi maahan sekä ottaa maasta vettä ja ravinteita. Veden ja ravinteiden otto tapahtuu juuren juurikarvojen soluissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Varren&lt;/b&gt; sisällä kulkee johtojänne, jota pitkin vesi ja ravinteet kulkeutuvat lehtiin ja yhteyttämistuote lehdistä kasvin muihin osiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lehden&lt;/b&gt; tärkein tehtävä on yhteyttää. Kaasujen vaihto (hapen poisto ja hiilidioksidin otto) sekä veden haihduttaminen tapahtuu lehtien pinnalla olevien ilmarakojen kautta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kukka&lt;/b&gt; on kasvin lisääntymiselin. &lt;b&gt;Siemen&lt;/b&gt; muodostuu, kun kukan heteiden siitepöly hedelmöittää emin munasolun. Siemenestä kasvaa uusi kasviyksilö.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Silmu&lt;/b&gt; on kasvin osa, josta kasvaa kasviin uusi verso. Silmuja on paljon erilaisia, riippuen kasvilajista, -lajikkeesta, silmujen erikoistumisasteesta ja sijainnista kasvin eri osissa. (On olemassa silmuja, joiden solut eivät ole vielä erikoistuneita johonkin tiettyyn tarkoitukseen, ja niistä voidaan periaatteessa kasvattaa mitä tahansa kasvin osia, ja silmuja, jotka ovat jo erikoistuneet kasvamaan tietynlaiseksi kasvin osaksi.) Silmussa sijaitsee &lt;b&gt;kasvupisteitä&lt;/b&gt;, joissa olevat solut alkavat jakaantua muodostaen lopulta joko kokonaan uuden kasvin tai jonkin uuden kasvin osan. Kasvupisteiden soluista on mahdollista kasvattaa laboratorio-olosuhteissa nopeasti suuri määrä uusia kasviyksilöitä, ja tätä menetelmää käytetään hyödyksi kasvinjalostuksessa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-09-07T15:40:05+03:00</published>
</entry>


</feed>