https://peda.net/id/fca9198e6f5 2017-07-23T07:25:41+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b342435c6f6 2017-07-23T07:52:16+03:00 <ul> <li>Maapallo syntyi n. 4,6 mrd. v.s.</li> <li>4,5 mrd. v.s. iso meteoriittitörmäys -&gt; suuri osa maapallosta suli - &gt; raskaimmat aineet vajosivat alas ja keveimmät nousivat pinnalle -&gt; maapallon kerroksellinen rakenne <ul> <li>Pinnan jäähdyttyä kiinteä kuori</li> <li>Vaippa (kiinteä, mutta elastinen)</li> <li>Ydin (sisäydin kiinteä, ulkoydin nestemäinen)</li> </ul> </li> <li>Litosfääri = kuori + vaipan ylin osa -&gt; muodostaa litosfäärilaattoja</li> <li>Maapallon sisällä tapahtuu edelleen radioaktiivisten aineiden hajoamista -&gt; lämpöä -&gt; endogeeniset tapahtumat (endo = sisä, ekso = ulko) <ul> <li>litosfäärilaattojen liikkeet</li> <li>maanjäristykset</li> <li>tulivuorenpurkaukset</li> <li>kts. kuva s. 79</li> </ul> </li> <li>Kivilajit jaotellaan syntytavan mukaan <ul> <li>Jähmettyneet kivet eli magmakivet syntyvät kiteytymällä magmasta</li> <li>Sedimenttikivet eli kerrostuneet kivet syntyvät kun irtainta maa-ainesta kerrostuu ja lopulta tarpeeksi kovassa paineessa iskostuu kiveksi</li> <li>Metamorfiset kivet eli muuttuneet kivet syntyvät kun jompikumpi edellisistä joutuu kovaan paineeseen ja kiderakenne järjestyy uudelleen.</li> </ul> </li> <li>Kiviaines on hitaassa kiertokulussa</li> </ul> 2017-07-23T07:52:16+03:00