Selfie/ omakuvahttps://peda.net/id/fb2e98707282025-08-06T08:48:24+03:00https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Linkkilistahttps://peda.net/id/fb2fce4a7282025-08-06T08:48:24+03:00<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fb321960-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fb321960-7288-11f0-af94-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fb321960-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.flickr.com/groups/bpnextgeneration" title="https://www.flickr.com/groups/bpnextgeneration (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.flickr.com/groups/bpnextgeneration</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fb31ae39-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fb31ae39-7288-11f0-af94-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fb31ae39-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.npg.org.uk/whatson/self/home/" title="https://www.npg.org.uk/whatson/self/home/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.npg.org.uk/whatson/self/home/</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fb314042-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fb314042-7288-11f0-af94-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fb314042-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.npg.org.uk/collections/explore/subjects-and-themes/" title="https://www.npg.org.uk/collections/explore/subjects-and-themes/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://www.npg.org.uk/collections/explore/subjects-and-themes/</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fb30cd5f-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fb30cd5f-7288-11f0-af94-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fb30cd5f-7288-11f0-af94-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-50874464" title="https://areena.yle.fi/1-50874464 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-50874464</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
2025-08-06T08:48:24+03:00Tekstihttps://peda.net/id/fb327b637282022-05-30T12:15:58+03:00<h1><span><!--filtered attribute: data-section="4.1.1"-->4.1.1</span> Kuvassa ihminen</h1>
<div id="sectionContent">
<div id="primaryContent" class="RawHTML-sc-yls4hn-0 evaGiH tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles"><!--filtered attribute: data-content="default"-->
<div class="box intro">
<p><em>Jätän sinulle muotokuvani, jotta olen aina luonasi, vaikka olen poissa.<br/>
− </em>Meksikolainen kuvataiteilija<em> </em>Frida Kahlo (1907-1954)</p>
<p><em>Tunteella maalattu muotokuva on kuva taiteilijasta, ei mallista.<br/>
− </em>Kirjailija Oscar Wilde (1854-1900)</p>
</div>
<h2>Minä kävin täällä</h2>
<div class="fr-img-space-wrap"><span class="fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir"><span class="fr-img-wrap" aria-labelledby="id_NYVIJD_F8OGOP_K9CGV4"><img src="https://app.studeo.fi/files/Section/13119/files/lukkosilta%20pienikoko.jpg" alt=""/><!--filtered attribute: id="t2dlvu8r14s"--><!--filtered attribute: data-image-overlay="active"--><!--filtered attribute: style="cursor: zoom-in;"--><span class="fr-inner">Pariisin Pont des Arts -sillan kaiteet ovat täyttyneet lemmenlukoista.<span class="tbl-image-source"><span class="tbl-image-source-default-text"> Lähde: </span>Studeo.fi (Aki Pulkkanen)</span></span></span></span></div>
<p>Ihmisen itseilmaisuun on liittynyt kautta aikain tarve merkitä kuvin olemassaoloaan. Elinympäristöön tehty tagi tai luolamaalaukseen ruiskutettu <a href="http://yle.fi/uutiset/tutkijat_neandertalinihmiset_ehka_ensimmaisia_luolamaalareita/6183229" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">kädenjälki</a> kertovat tekijänsä olemassaolosta ja sitovat ihmisen osaksi valittua paikkaa. Pariisin sillankaiteeseen ripustetut <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmenlukko" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">rakkauslukot</a> kiinnittävät symbolitasolla rakastuneet ikuisesti yhteen, kun avain heitetään hukuksiin veden syövereihin. Lukon jättämiseen ei ole kysytty lupaa, lupaa eivät kysyneet<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012061815719005_uu.shtml" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank"> One love</a> -taiteilijaryhmän taiteilijatkaan, kun poistivat Tampereen sillankaiteeseen kiinnitetyt lukot. Taiteilijaryhmä sulatti irrotetut lukot metalliveistokseksi ja julisti rakkauden olevan vapaata, ei lukkosymbolin mukaisesti kahlittua.</p>
<div class="clearfix"> </div>
<h3>Omakuvat</h3>
<p>Taiteilijoiden tekemiä omakuvia alettiin tehdä laajemmin vasta renessanssiaikana, jolloin maailmankatsomus siirtyi yksilöä korostavaan suuntaan. Tunnetuimmat taiteilijat alettiin tietää nimeltä ja väitetään, että peilien yleistymisen myötä taiteilija saattoi tutkia omia kasvonpiirteitään tarkemmin, mikä mahdollisti omakuvien tekemisen. Omakuva voi olla fotorealistisen tarkka maalaus, valokuva tai vaikkapa viitteellinen, vailla esittävyyttä oleva tulkinta omasta itsestä.</p>
<h3>Muotokuvat</h3>
<p>Suomen tasavallan presidenttien<a href="http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kuvapankki/kuvalistaus.jsp?language=fi&oid=134897" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank"> </a>viralliset muotokuvat ovat persoonan ja saavutetun statuksen kuvaamisen lisäksi samalla näyte kunkin aikakauden vallalla olevasta taidetyylistä. Maalattujen muotokuvien lisäksi presidentti poseeraa virallisessa <a href="https://www.presidentti.fi/tiedote/presidentti-niinistosta-virallinen-valokuva/" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">valokuvassa.</a> Ennen 1800-luvun puoliväliä, jolloin valokuvaus alkoi yleistyä, oli muotokuvan teettäminen ainoa tapa tallentaa kasvonpiirteet jälkipolville. Tunnettuja esimerkkejä liki kahden vuosituhannen takaa kasvonpiirteiden säilyttämisestä ovat hätkähdyttävän realistisesti maalatut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Faijumin_muumiomuotokuvat" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">Faijumin muumioihin</a> liitetyt kuvat, jotka ihmisen ruumiin säilyttämisen ohella säilöivät ihmisen olemuksen tuonpuoleista varten.</p>
<div class="fr-img-space-wrap"><span class="fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir"><span class="fr-img-wrap" aria-labelledby="id_TOVQLP_ZZACTM_ASRUEN"><img src="https://app.studeo.fi/files/Section/13119/files/val%C3%B6%C3%B6ri.jpg" alt="Kuvateksti?"/><!--filtered attribute: id="l107fsy22bh"--><!--filtered attribute: data-image-overlay="active"--><!--filtered attribute: style="cursor: zoom-in;"--><span class="fr-inner">KU1-kurssilaisten muotokuvaharjoitelmia vanhojen valokuvien avulla.<span class="tbl-image-source"><span class="tbl-image-source-default-text"> Lähde: </span>Studeo.fi (Aki Pulkkanen)</span></span></span></span></div>
<p>Muotokuvamaalauksissa on usein pyritty kasvonpiirteiden ohella taltioimaan erityisesti ihmisen sosiaalinen asema erilaisin statuksesta kertovin symbolein. Kiertävät taiteilijat, 1700-luvun konterfeijarit saattoivat tehtailla muotokuvia niin, että osittain valmiiksi maalattuun ihmiskuvaan lisättiin yksilölliset piirteet ja arvoa kuvastavat tunnisteet. Muotokuvataide on oma arvostettu taidelajinsa, vaikka jotkut taiteilijat Akseli Gallen-Kallela mukaan lukien ovat joskus pitäneet muotokuvatilauksia "leipätauluina" eli tulonlähteinä, joilla rahoitetaan muunlaisen, merkittävämmäksi koetun taiteen luomista.</p>
<p>Muotokuvia maalataan usein myös henkilön valokuvaa mallina käyttäen. Suomen taidemaalariliitto on listannut jäsenistään muotokuvia maalaavat taiteilijat, joiden<a href="http://www.painters.fi/muotokuvamaalarit/" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank"> </a><a href="https://www.painters.fi/muotokuvamaalarit/" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">työnäytteistä</a><a href="http://www.painters.fi/muotokuvamaalarit/" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank"> </a>voi valita itseä miellyttävän tyylin ja tutustua taiteilijan ansioluetteloon. Tutustu erityisesti Helene Schjerfbeckin laajaan omakuvatuotantoon.</p>
<h2>Croquis - minuuttipiirros</h2>
<p><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Croquis" rel="noopener noreferrer nofollow ugc" target="_blank">Croquis</a> tai minuuttipiirtämisellä voidaan harjoittaa havainnosta piirtämistä ja ihmisen mittasuhteiden hahmottamista. Croquis-piirrokset ovat luonnosmaisia, ja ne tehdään lyhyessä ajassa minuuttien aikana tai jopa sekunneissa. Mallina toimiva vaihtaa asentoa, ja piirroksia tehdään runsaasti. Valon ja varjon tutkimista tai yksityiskohtia voidaan tehdä vain viitteenomaisesti. Croquis-piirrokset voivat olla luonnoksia ihmistä käsittelevään taideteokseen tai itsessään pikaisia taideteoksia.</p>
<p>Vinkkejä croquis-piirtämiseen:</p>
<ul>
<li>Katso enemmän mallia kuin paperia, älä käytä pyyhekumia</li>
<li>Aloita piirtäminen päästä ja käytä sitä mittasuhteiden hahmottamisessa</li>
<li>Vaihtele eri työvälineitä: lyijykynä, kuulakynä, akvarellisivellin</li>
<li>Harjanvarsi, pallo, ylösalaisin käännetty roskakori tuovat vaihtelua asentoihin</li>
</ul>
</div>
</div>
2025-08-06T08:48:24+03:00