https://peda.net/id/faeadb96253 2019-01-31T11:17:06+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/49ff33d0253 2020-04-22T12:07:27+03:00 <p>Aikuisten varhaisemmat koulu- ja oppimiskokemukset eivät aina ole olleet kovin kasvattavia. Yksi kokemus nousee aikuisopiskelijoiden kanssa poikkeuksetta esille: julkiset nöyryytykset opetustilanteessa. Sekä kiitoksena että rankaisuna on käytetty oppilaiden vastausten ja ainekirjoitusten lukemista koko luokan kuullen. Monen aikuisen nöyryytykset ovat syntyneet näistä &quot;julkisen ilonpidon tilaisuuksista, jossa minun aineeni luettiin varoittavana esimerkkinä muille”, kuten eräs opiskelija joskus tilannetta kuvasi. <br/> <br/> Toisaalta häpeän ja nöyryytyksen kokemukset voivat olla myös itsesyntyisiä. Kun havaitsee, että jonkin asian oppiminen on kitkaisempaa kuin muilla, tekee ihminen itsekin tulkintaa omasta kyvykkyydestään oppia.<br/> <br/> Perinteinen virhekeskeinen opetus ja vain onnistumisista palkitseva koulukulttuuri on tehnyt tehtävänsä. Liimasin kerran pilke silmäkulmassa possutarran erään keski-ikäisen opiskelijamiehen oppimistehtävään palkkioksi hyvin tehdystä työstä, mutta se saikin hänen silmänsä kostumaan:</p> <table border="10"> <tbody> <tr> <td>”Mä en koskaan saanut opettajalta leimaa ainekirjoitusvihkooni, vaikka kaikki muut sai.”</td> </tr> </tbody> </table> 2019-01-31T11:19:19+02:00