<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3.10 Romantiikka</title>
<id>https://peda.net/id/fae6378f6e9</id>
<updated>2025-08-01T08:59:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fae6378f6e9:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Romantiikan ajan säveltäjiä.</title>
<id>https://peda.net/id/fae6aa226e9</id>
<updated>2025-08-01T08:59:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/pt1#top&quot; title=&quot;Peter_Tschaikowski.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/pt1:file/thumbnail/8cd3fac60e27e5a4226cdd9fef08dfd163966403/Peter_Tschaikowski.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pjotr Tšaikovski 1840-1893&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pjotr Tšaikovski 1840-1893&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/sibelius-jpg#top&quot; title=&quot;Sibelius.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/sibelius-jpg:file/thumbnail/938972f8cc17db3bb37d4d8728790c3a269e394e/Sibelius.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jean Sibelius 1865-1957&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Jean Sibelius 1865-1957&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/j#top&quot; title=&quot;Johann_Strauss_II_28529.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/j:file/thumbnail/677809ab5b915dfe2847be72b11c92b018faebe3/Johann_Strauss_II_28529.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Johann Strauss II 1825-1899&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Johann Strauss II 1825-1899&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/giuseppeverdi-jpg#top&quot; title=&quot;GiuseppeVerdi.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/giuseppeverdi-jpg:file/thumbnail/8d7f292ddeea28b64152f4042b9ead1d8653a01a/GiuseppeVerdi.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Giuseppe Verdi 1813-1901&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Giuseppe Verdi 1813-1901&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/f2#top&quot; title=&quot;Franz_Schubert_c1827.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/f2:file/thumbnail/e6d306f10f01d8ca50798ce67ce8b215e758a2e8/Franz_Schubert_c1827.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Franz Schubert 1797-1828&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Franz Schubert 1797-1828&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/f#top&quot; title=&quot;Franz_Liszt_1858.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/f:file/thumbnail/fe9f853c2462266ae782b47188d78af49b4ef7f6/Franz_Liszt_1858.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Franz Liszt 1811-1886&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Franz Liszt 1811-1886&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/r#top&quot; title=&quot;Richard_Strauss_um_1900.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/ras/r:file/thumbnail/383421c3b05cdd6fefd60647eaef1c560676ca44/Richard_Strauss_um_1900.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Richard Strauss 1864-1949&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Richard Strauss 1864-1949&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Romantiikan kieli</title>
<id>https://peda.net/id/faed7aa56e9</id>
<updated>2017-11-23T09:56:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/romantiikan-kieli#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-highlight&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;»Musiikin pitäisi saada miehen sydän iskemään tulta ja nostaa naisen silmiin kyyneleet.»&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;right&quot;&gt;– Ludwig van Beethoven&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;eoppi-highlight&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;»Elämäntehtäväni on tuoda runous pianomusiikkiin niin loistokkaasti kuin mahdollista. Katsokaahan, piano on minulle sitä, mitä laiva merimiehelle, ja enemmänkin: se on todellinen minäni, äidinkieleni, elämäni.»&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;right&quot;&gt;– Franz Liszt&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Romantiikka</title>
<id>https://peda.net/id/faee3aea6e9</id>
<updated>2014-11-28T20:18:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/romantiikka#top" />
<content type="html">&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;n. 1820-1900&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Romantiikan aikana maailmassa ja musiikissa tapahtui paljon lyhyessä ajassa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Musiikista tuli kaiken kansan huvi ihmisten muuttaessa keskitetymmin kaupunkeihin ja liikkumisen helpottuessa uusien keksintöjen kuten höyryveturin ansiosta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;Beethovenin myöhäinen tuotanto enteili jo musiikin romantiikkaa. Romantiikan aikaan siirryttiin klassismista vähitellen, mitään suurta yhtäkkistä murrosta ei musiikissa tapahtunut. Pitkä romantiikan aikakausi jaetaan usein varhais- ja myöhäisromantiikkaan, joskus myös täysromantiikkaan siinä välissä. Kansallisromantikot ovat vielä oma ryhmänsä romantikkojen joukossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kirjallisuuteen romantiikka ehti ennen kuin musiikkiin. Goethen &lt;em&gt;Nuoren Wertherin kärsimykset&lt;/em&gt; -niminen romaani on tarina miehestä, joka kerta kaikkiaan haluaa rakastua ja haluaa rakastua onnettomasti. Hän haluaa sitä tunteakseen niin suuria tunteita kuin ihmiselle vain suinkin on mahdollista. Tarina muodostuu päähenkilön kirjoittamista kirjeistä. Nuoren Wertherin kirjeet kuvaavat romantiikan ajatusmaailmaa, jossa arvokkaita sinänsä olivat ikävä, kaipaus, epätoivo, rakkaus… Kaikki vahvat tunteet, hyvässä ja pahassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Romantiikan ajan kirjallisuus, kuvataide ja musiikki olivat täynnä satumaisuuksia ja tunteita. Saat aika hyvän käsityksen romantiikan ajan taiteesta, kun tutustut ajan sävellysten nimiin. Niissä kuuluvat unet ja unelmat, luonnon ihailu ja sadut.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hyvin tärkeä piirre romantiikan ajalle oli taiteilijan pitäminen nerona, ylivertaisena yksilönä, joka luo jotain ainutlaatuista: taidettaan. Romantiikan ajan merkittäviä säveltäjiä on hyvin paljon. Muusa esittelee sinulle vain muutaman heistä.</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muusa ehdottaa</title>
<id>https://peda.net/id/faeefda56e9</id>
<updated>2014-11-28T20:32:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/muusa-ehdottaa#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;span class=&quot;right small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/muusa-ehdottaa/kysymys2x-jpg#top&quot; title=&quot;Kysymys2x.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/muusa-ehdottaa/kysymys2x-jpg:file/photo/fd7a059551989b6662d00dec61e6e66e62dd3771/Kysymys2x.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuuntele&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Kuuntele romantiikan ajan musiikkia!&lt;/h3&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;br/&gt;&#10;Jean Sibelius&lt;/h3&gt;&#10;Sibelius on Suomen kansallissäveltäjä. Kimi Räikkösestä ja muista urheilusankareista huolimatta Sibelius on yksi arvostetuimmista &lt;a href=&quot;http://youtu.be/0sRepG15qMA&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;suomalaisista&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sibeliuksen musiikkia voi kuvailla kauniin &lt;a href=&quot;http://youtu.be/OoUBZ43M2WY?t=15s&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;surulliseksi&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Pjotr Tšaikovski&lt;/h3&gt;&#10;Pjotria pidetään ensisijaisesti balettimusiikin säveltäjänä. Voit katsoa myös koko &lt;a href=&quot;http://youtu.be/9rJoB7y6Ncs?t=1h49m4s&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Joutsenlammen&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tšaikovski sävelsi kuitenkin musiikkia myös esimerkiksi Borodinon taistelun voittamisen kunniaksi. Borodinon taistelu oli osa Isänmaallista sotaa. Sillä nimellä venäläiset kutsuivat taistelua Napoleonia vastaan vuonna 1812. Teos saikin nimekseen &lt;a href=&quot;http://youtu.be/w3Y-rUw6ECk?t=1h2m19s&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;1812&lt;/a&gt;. Tämä teos on sävelletty perinteistä sinfoniaorkesteria huomattavasti suuremmalle kokoonpanoille: sinfoniaorkesterille, kuorolle, puhallinorkesterille, kirkonkelloille ja oikeille kanuunoille! Säveltäjä voi siis säveltää melkein mille tahansa!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Romantiikan ajan musiikin helmiin kuuluu ehdottomasti Tšaikovskin &lt;a href=&quot;http://youtu.be/wVvaDWumVIo&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;ensimmäinen pianokonsertto&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Johann Strauss II&lt;/h3&gt;&#10;Johann Strauss II oli isänsä Johann Strauss I poika. Myös Johann Strauss III oli säveltäjä. Hän ei kuitenkaan ollut Johann Strauss II:n poika, vaan veljenpoika. Johann Strauss III:n isä oli Eduard Strauss. Johann Strauss II tunnetaan &lt;a href=&quot;http://youtu.be/IDaJ7rFg66A&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;valssikuninkaana&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Strauss on säveltänyt maailman kuuluisimmat valssit ja niiden lisäksi paljon muitakin tansseja. Unohtamatta kuitenkaan esimerkiksi oopperoita, joista kuuluisin on &lt;em&gt;die Fledermaus&lt;/em&gt; eli &lt;a href=&quot;http://youtu.be/RtADFSP0gLM&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Lepakko&lt;/a&gt;. Ouverture tarkoittaa alkusoittoa. Straussin perheen musiikkia soitetaan paljon kuuluisissa Wienin uudenvuoden &lt;a href=&quot;https://www.wienerphilharmoniker.at/concerts/new-years-concert&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;konserteissa&lt;/a&gt;, koska koko Straussin perhe asui Wienissä. Ihan niin kuin Mozart aikaisemmin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Giuseppe Verdi&lt;/h3&gt;&#10;Verdi on säveltänyt kasoittain ympäri maailman tunnettuja klassikkoja. Oopperasta &lt;em&gt;La Traviata&lt;/em&gt; löytyy aaria &lt;a href=&quot;http://youtu.be/HBUtkjhZxek&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Là Donna e Mobilè&lt;/a&gt;. Tässä sen laulaa tenorilegenda Luciano Pavarotti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oopperoiden lisäksi Verdi sävelsi esimerkiksi &lt;a href=&quot;http://youtu.be/lMWQBwFb98Q?t=13m20s&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Requiemin&lt;/a&gt; eli sielunmessun.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Franz Schubert&lt;/h3&gt;&#10;Schubert sävelsi paljon liedejä eli kappaleita laulajalle pianon säestyksellä. Niissä Schubertia pidetään vielä tänäkin päivänä aivan erityisen taitavana. Vaikuttava kappale on erityisesti &lt;a href=&quot;http://youtu.be/jZxzz-N3oxM&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Erlkönig&lt;/a&gt;, joka kertoo isän matkasta kuumehoureisen pojan kanssa lääkäriin. Kuulet jännityksen nousevan. Mitenköhän lopulta kävi? Musiikki kertoo sen sinulle, vaikka et saksaa osaisikaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liedien lisäksi Schubert sävelsi myös yhdeksän sinfoniaa. Kahdeksas sai lisänimen &lt;a href=&quot;http://youtu.be/Ue76WS6YkOY&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;keskeneräinen&lt;/a&gt;. Se jäi oikeastikin kesken ja esitettiin vasta vuonna 1865. Tässä voit harjoitella &lt;a href=&quot;http://youtu.be/0mnrHf7p0jM&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;partituurin seuraamista&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Franz Liszt&lt;/h3&gt;&#10;Jos Schubert oli liedin mestari, niin toinen Franz, Franz Liszt, oli pianomusiikin mestari. &lt;a href=&quot;http://youtu.be/RQN5UhvAPq4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Liebestraum&lt;/a&gt; yhtenä hänen hienoimmista pianokappaleistaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Osa Lisztin &lt;a href=&quot;http://youtu.be/LdH1hSWGFGU&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;pianosävellyksistä&lt;/a&gt; on niin kuuluisia ja pidettyjä, että niitä on sovitettu &lt;a href=&quot;http://youtu.be/Hvx60OU4bxU&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;yhdelle&lt;/a&gt; jos &lt;a href=&quot;http://youtu.be/5FWja9XFOj4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;toisellekin&lt;/a&gt; kokoonpanolle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nuottikuvasta huomaat, että Lisztin sävellykset &lt;a href=&quot;http://youtu.be/-YRZ5WT-Weg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;eivät suinkaan ole helppoja&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Richard Strauss&lt;/h3&gt;&#10;Kuten Sibelius myös Strauss sävelsi sävelrunoja. Tämän &lt;a href=&quot;http://youtu.be/Szdziw4tI9o&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Also sprach Zarathustra&lt;/a&gt; -sävelrunon alun olet varmasti kuullut joskus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Richard tykkäsi kovasti vaskipuhaltimista, etenkin käyrätorvesta. Tunne on molemminpuolinen, sillä käyrätorvensoittajat tykkäävät kovasti tästä &lt;a href=&quot;http://youtu.be/y7rzVnHWS9w&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;konsertosta&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuten Schubert myös Richard Strauss sävelsi paljon &lt;a href=&quot;http://youtu.be/mWyH-V6b2y8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;liedejä&lt;/a&gt;, yhteensä 170. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Orkesteriteoksen &lt;a href=&quot;http://youtu.be/3X9asrefuSg?t=1m&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Metamorphosen&lt;/a&gt; Strauss sävelsi surressaan toisen maailmansodan aikana pommitettuja teattereita ja kirjastoja.</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hans Cristian Andersen (1805-1875)</title>
<id>https://peda.net/id/faf0a94f6e9</id>
<updated>2018-04-13T05:45:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/hca#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/hca/h#top&quot; title=&quot;HCA_by_Thora_Hallager_1869.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/hca/h:file/photo/4e779aea577fc47145d455acd5fc26fa4d1a653a/HCA_by_Thora_Hallager_1869.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;H.C. Andersen&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Olipa kerran, kauan, kauan sitten Odensen kaupungissa Tanskassa pikkuinen poika, joka oli kovin arka ja pelokas. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kyllä sinä tiedät, mitkä alkavat näin. Tietysti sadut! &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tämän pienen tarinan päähenkilönä on tanskalaispoika Hans Christian Andersen, satujen &lt;em&gt;Pieni merenneito&lt;/em&gt;, &lt;em&gt;Keisarin uudet vaatteet&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Ruma ankanpoikanen&lt;/em&gt; kirjoittaja. Hans Christian Andersen syntyi köyhän kengäntekijän perheeseen. Perhe asui yhden huoneen asunnossa köyhällä asuinalueella. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hans Christianin lapsuus oli köyhä ja kurjakin. Hänen äitinsä oli taikauskoinen ja kertoi pojalleen paljon vanhoja kansantarinoita. Tunteikas Hans, jonka mielikuvitus oli vilkas, oppi näkemään maailman äitinsä avulla erikoisesta näkökulmasta. Hans Christianin isä taas tutustutti pojan kirjallisuuteen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hans Christiania kuvaillaan hyvin erikoiseksi lapseksi ja sittemmin erikoiseksi nuoreksi mieheksi, joka pelkäsi monia asioita, rakasti tanssimista, laulamista ja näyttelemistä. Hänestä kerrotaan, että hän jopa käveli hassusti. Hänen erikoisuutensa aiheutti hänelle hankaluuksia: Hans Christiania kiusattiin. Silti hänestä kasvoi upea kirjailija, jonka persoonallinen mielikuvitus tuli sittemmin olemaan koko maailmalle iloksi! &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;H.C. Andersen siirsi elämänsä murheita ja unelmia satuihinsa. Andersenin saduissa ihastuttavat fantasia ja ihmeet, mutta myös oikeaan elämään liittyvät surut ja opetukset. Sadut on yhtä lailla kirjoitettu aikuisten luettavaksi kuin lastenkin. Pieni tulitikkutyttö on varmasti yksi niistä Andersenin saduista, jonka lukeminen jättää jokaisen lukijansa pohtimaan sen merkitystä, lukijan iästä riippumatta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;a href=&quot;http://b0h.tripod.com/koulusivu/tytto.html&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Pieni tulitikkutyttö&lt;/a&gt;&lt;/h3&gt;&#10;Romantiikka oli satujen aikaa. Noihin aikoihin esimerkiksi Saksalaiset Grimmin veljekset kirjoittivat ylös kansantarinoita ja muokkasivat ne meille yhäkin tutuiksi värikkäiksi ja jännittäviksi saduiksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomessa satuja kirjoittivat Zacharias Topelius (1818-1898) ja myöhemmin Anni Swan (1875-1958).</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Pieni tulitikkutyttö</title>
<id>https://peda.net/id/faf24f6d6e9</id>
<updated>2025-08-01T08:59:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/pt#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/pt/mnst2#top&quot; title=&quot;Ennun_tulitikkutytto.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/pt/mnst2:file/thumbnail/8f6e2d0ab04368dc75898821b41071606234c4e8/Ennun_tulitikkutytto.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Miltä näyttää sinun tulitikkutyttösi?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Miltä näyttää sinun tulitikkutyttösi?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/pt/mnst3#top&quot; title=&quot;tulitikkutytto1.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/keitele/ny222222/5-lk/mmm3/musiikki/3-j%C3%A4rjen-juoksu/3-10-romantiikka/pt/mnst3:file/thumbnail/55216497874fe3f8f4e3850acbcd6fc7b3234d35/tulitikkutytto1.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Miltä näyttää sinun tulitikkutyttösi?&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Miltä näyttää sinun tulitikkutyttösi?&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2025-08-01T08:59:48+03:00</published>
</entry>


</feed>