<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3 Historia on ihmisen menneisyyttä s. 16-19.</title>
<id>https://peda.net/id/fad49028ca8</id>
<updated>2019-09-02T17:53:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fad49028ca8:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/imho/hoims1#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla historian vihkoosi. Ethän kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/35fb53c6ca8</id>
<updated>2019-09-02T14:00:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/imho/hoims1/nimet%C3%B6n-35fb#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;KAPPALEEN PÄÄASIAT&lt;/strong&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;aikakausien nimeäminen ja määritteleminen&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;elämän erilaisuus eri aikoina&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/imho/hoims1/nimet%C3%B6n-35fb/9#top&quot; title=&quot;9684E5BB-7EB7-4961-8603-A56C21458EFA.jpeg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/imho/hoims1/nimet%C3%B6n-35fb/9:file/photo/c077d164206f10405cdab2b0c717fa5e3c95bfd2/9684E5BB-7EB7-4961-8603-A56C21458EFA.jpeg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;9684E5BB-7EB7-4961-8603-A56C21458EFA.jpeg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Keskeisiä käsitteitä:&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;eaa. esihistoria, historiallinen aika, jaa., keskiaika, kivikausi, pronssi, pronssikausi, rautakausi, ritari, ritarillinen ja viikinki &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=L9Rq9eZ-IVs&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kivikausi&lt;/a&gt; 8000 – 1500 eKr&lt;/b&gt;: suurimman osan esihistoriasta ihminen eli kivikautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Ohij1e2oZio&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;pronssikausi&lt;/a&gt; 1500-500 eKr&lt;/b&gt;: metallien valmistus opittiin korkeakulttuureissa n. 3000 eaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;rautakausi 500 eKr-1200 jKr&lt;/b&gt;: vanhimmat rautaesineet ovat 3000 eaa. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=E77aQxFkTmE&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;viikinkiaika&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;800-1025 jKr&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=HPfBwkQBXBQ&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;strong&gt;keskiaika&lt;/strong&gt;&lt;/a&gt; 1100-1500 -luku&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Ensimmäiset rautakautiset esineet on tehty taivaalta maahan pudonneesta meteoriittiraudasta. Rautakausi alkoi, kun ihminen oppi itse valmistamaan rautaa. Raudan valmistus keksittiin Lähi-idässä noin 1500−1200 eaa. Jotkut historiantutkijat ovat sitä mieltä, että raudan valmistus opittiin jo 2000 eaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Oppikirjan kuva s. 18.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Kuva on Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historia -teoksesta 1500-luvun puolivälistä. Kuva on sotaisa, suomalaiset tulevat aseet tanassa vastaan ottamaan vihollislaivan miehistöä. Kolmimastoiset valtamerialukset tosin olivat harvinaisia tuohon aikaan Itämerellä.&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;Oppikirjan kuva s.19.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Ritariaika sijoittuu keskiajalle (n. 400–1500 jaa.). Ritareiden eli ratsumiesten tuli puolustaa valtakuntaa. Ritarien varustuksiin kuuluivat hevonen, haarniska, miekka, kilpi ja oma vaakuna. Haarniska painoi noin 40 kiloa. &lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähde:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Forum 5&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/15/pronssi-ja-rautakauden-hautaloydot&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pronssi- ja rautakauden hautalöydöt&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin viesti Pasille, kun olet kirjoittanut muistiinpanot historian vihkoosi ja kopioinut muistiinpanot Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistoosi. Muistathan katsoa linkkien videot. Kiitos!&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2019-08-29T20:55:39+03:00</published>
</entry>


</feed>