<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Historiaa selkeästi ja lyhyesti (toivottavasti).</title>
<id>https://peda.net/id/fabdb17517f</id>
<updated>2022-08-09T18:52:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fabdb17517f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/historia/7-luokka/hsjlt#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Historiaa selkeästi ja lyhyesti (toivottavasti)</title>
<id>https://peda.net/id/fabdf0be17f</id>
<updated>2025-03-14T06:23:05+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/historia/7-luokka/hsjlt/nimet%C3%B6n-21e5#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Koe alue alkaa&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.1 Napoleon &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ranskan suuri vallankumous  (Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Ranskan vallankumoukselle oli monia syitä:&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Kuningas oli yksinvaltias, diktaattori.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Aatelistolla ja papistolla oli monia etuoikeuksia. Tavallisilla ranskalaisilla oli paljon velvollisuuksia ja vähän oikeuksia.  Heidän tuli elättää kuningas ja aatelisto&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Kuningas halusi nostaa veroja.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Ruokaa oli vähän ja se oli kallista.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;b&gt;Kolmas säätyy ottaa vallan&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Kuningas kutsui säädyt valtiopäiville Pariisiin , aatelisto, papisto ja kolmas sääty ( loput ranskalaiset)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Valtiopäivien kutsuminen koolle johti vallankumouksen alkamiseen.  Sen alkuna pidetään hyökkäystä Bastiljin vankilaan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Vallankumouksen jälkeen Ranskassa tehtiin moni uudistuksia esimerkiksi kuninkaan ja aateliston valtaa rajoitettiin.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Syntyi useita eri ryhmiä (puolueita), joilla oli erilaiset ajatukset siitä, miten Ranskaa tuli uudistaa, valtataistelu. Kuninkaan kannattajat pyrkivät lopettamaan vallankumouksen. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Vallankumous johti hirmuvaltaan, missä kymmeniätuhansia ihmisiä teloitettiin. Monet heistä olivat syyttömiä. Pelkkä syytös johti kuolemantuomioon. Myös kuningas ja kuningatar teloitettiin . &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Ranska ajautui sekasortoon.  Eri ryhmittymät taistelivat vallasta. Ruokapula paheni. Valtion rahat olivat loppu. Ranska joutui sotaan useita valtioita vastaan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Ranskalaiset olivat pettyneitä vallankumoukseen. Suuret toiveet paremmasta elämästä eivät toteutuneet. Asiaa olivat mennet huonompaan suuntaan.Monet ranskalaiset toivoivat vahvaa johtajaa, joka lopettaisi sekasorron.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:0,&quot;335551620&quot;:0,&quot;335559738&quot;:240,&quot;335559739&quot;:240,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10; Napoleon&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kenraali Napoleon nousi valtaa. Hän lopetti sekasorron. Napoleon halusi valloitta koko Euroopan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Napoleon ei onnistunut kukistaa Englantia, koska Englanti oli saari ja sillä oli hyvä laivasto.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Napaolen päätti eristää Englannin muusta Euroopasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ruotsi ei halunnut lopettaa kauppa Englannin kanssa, koska se myi paljon tervaa Englantiin. Ruotsin kuningas vihasi Napoleonia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjä lupasi painostaa Ruotsia. Sen palkinto oli Suomi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Marssi Moskovaan&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ranskan ja Venäjän välit kiristyivät. Napoleon hyökkäsi Venäjälle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäjä armeija ei ryhtynyt taistelemaan vaan vetäytyi Itään. Venäjä oli hyvin suuri.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäläiset käyttivät &amp;quot;poltetun maan taktiikkaa&amp;quot;. Ranskalaisilla oli vaikeuksia löytää ruokaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kulkutaudit surmasivat sotilaita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kun Napoleonin armeija saapui Moskovaa, venäläiset polttivat sen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Talvi tuhosi Ranskan armeijan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Euroopan valtiot tekivät liiton Ranskaa vastaan. Napoleon joutui luopumaan vallasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt; Kpl 2.2 Suomen sota &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Talvella 1808 Venäjä hyökkäsi Suomeen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ruotsin armeija oli huonosti koulutettu. Sotilailla ei ollut riittävästi aseita, vaatteita ja ruokaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kulkutaudit tappoivat sotilaita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäjä valloitti helposti Suomen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kun rauha tehtiin 1809, Ruotsi antoi Suomen Venäjälle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;2.3 Suomen autonomien asema&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Venäjän keisari kutsui Suomen säädyt koolle Porvooseen. Aatelisto, papisto , porvaristo ja talonpojat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäjän keisari tiesi, että Venäjä ja Ranska sotisivat tulevaisuudessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäjä pelkäsi, että suomalaiset aloittaisivat kapinan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Venäjän keisari kutsui suomalaisten edustajia kokoukseen. Neljä säätyä aatelisto, papisto, porvaristo, talonpojat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomalaiset lupasivat, että olisivat uskollisia Venäjälle ( ei kapinoita). Keisari lupasi, että&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;suomalaisten elämä ei muuttuisi. Samat lait, uskonto, tavat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomi oli osa Venäjää, mutta suomalaiset päättivät monista asioista itse. Suomella oli autonomia eli itsehallinto.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Porvarit olivat kauppiaita ja käsityöläisiä, asuivat kaupungeissa.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Talonpojat olivat maanviljelijöitä, jotka omistivat viljelymaata&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Aleksanteri antoi Suomelle autonomian? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjän ja Ranskan välinen sota oli tulossa. Aleksanteri ei halunnut, että suomalaiset tekisivät kapinan sodan aikana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ruotsin hallinto toimi paremmin kuin Venäjän hallinto.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjällä oli muitkin &amp;quot;autonomisia alueita&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aleksanteri halusi uudistaa Venäjää. Suomi oli &amp;quot;kokeilualue&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Helsinki oli lähempänä Pietaria kuin Turku&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Helsinkiä suojeli Viapori eli Suomen linna (nykyaikainen). Turun linna oli keskiajalta (vanhanaikainen). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Turku oli liian &amp;quot;ruotsalainen&amp;quot;. Turulla oli ollut läheiset suhteet erityisesti Tukholmaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5.1 KPL Suomalaisten arkielämä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Säädyt&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomessa 1800-luvulla ihmiset syntyivät ryhmään eli säätyyn.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvaristo talonpojat. Säätyihin kuului 1/3 suomalaisista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Joskus ihminen saattoi nousta ylempään säätyy. Esimerkiksi talonpojan poika opiskeli ja hänestä tuli pappi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sääty määräsi, missä ammatissa teet työtä, kenen kanssa menet naimisiin, miten elät.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suurin osa suomalaisista asui maaseudulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Yleensä&lt;b&gt; aatelisto&lt;/b&gt; omisti suuria maatiloja eli kartanoita. He eivät itse tehneet yötä pelloilla. Useimmat korkeat virkamiehet olivat myös aatelisia. He puhuivat ruotsia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Papit&lt;/b&gt; olivat parhaiten koulutettuja suomalaisia. Maaseudulla papit asuivat kirkon omistamilla suurilla maatiloilla. Papit olivat arvostettuja ja heillä oli paljon valtaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Porvarit&lt;/b&gt; asuivat kaupungeissa. He olivat kauppiaita ja käsityöläisiä. Maaseudulla ei ollut kauppoja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Talonpojat&lt;/b&gt; olivat maanviljelijöitä, jotka omistivat viljelymaata. Vanhin poika peri maatilan. Osa maatiloista oli suuria, osa pieniä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Maaseudulla asui myös paljon ihmisiä, jotka eivät omistaneet maata.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Torppari&lt;/b&gt;t vuokrasivat viljelymaata ja maksoivat vuokran työllä (taksvärkki).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Maatiloilla oli paljon työläisiä, koska ei ollut koneita. Rikkailla oli myös palvelijoita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomessa oli myös paljon kerjäläisiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Maaseudun väestöryhmät&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Aatelisto,&lt;/b&gt; asui kartanoissa, joka oli myös suuri maatila, ei ruumiillista työt&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;ä&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Papisto&lt;/b&gt;, pappi oli pitäjän oppinein henkilö, pappila oli suuri maatila, ei ruumiillista työtä&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Talonpojat&lt;/b&gt; omistivat viljelemänsä maat, vanhin poika peri maatilan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Torpparit&lt;/b&gt; vuokrasivat maata ja maksoivat vuokran työllä, päivätyö eli taksvärkki.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Mäkitupalaiset&lt;/b&gt; vuokrasivat mökin, vähän viljelymaata, joutuivat käymään töissä esim. Kartanon pelloilla.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Rengit ja piiat&lt;/b&gt; (maatalous työtekijöitä) palkka oli asunto , ruoka , vaatteet ja vähän rahaa &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;Loiset&lt;/b&gt; olivat ihmisiä, jotka eivät pystyneet elättämään itseään työllä tai heillä ei ollut omaisia, jotka huolehtivat heistä esim. vanhukset, sairaat, ja orvot&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Elämää Suomessa 1800-luvun alussa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suurin osa suomalaisista asui maaseudulla. He viljelivät maata, maanviljelijä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomalaiset söivät ruokaa, jonka olivat itse viljelleet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Vaatteet ja tavarat olivat itse tehtyjä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Omavaraistalous eli mahdollismman paljon tehtin itse ja vain vähän ostettiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kaupungeista ostettiin vain suolaa ja rautaa. Ei pystytty itse valmistamaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Maaseudulla ei ollut kauppoja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Maanviljelijät vaihtoivat esim. viljaa ja kalaa kaupungeissa suolaan. Rahaa käytettiin vähän , vaihtokauppa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomessa oli vähän kaupunkeja ja ne olivat pieniä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Talot oli yleensä rakennettu puusta. Tulipalot esim. Turku 1827.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Monet lapset kuolivat nuorina. Ihmiset eivät eläneet niin vanhoiksi kuin nykyään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Joskus ei ollut ruokaa, nälänhätä. Kulkutauteja oli paljon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toinen koealue alkaa, Joulukuu&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&lt;b&gt;KPL 3 Teollinen vallankumous&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ennen teollistumista, ennen tehtaita, ennen koneita&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ennen 1700-lukua yleensä ihmisten käyttämät tavarat oli tehty käsin (käsityö)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tavarat oli myös usein tehty itse tai joku muu oli valmistanut ne lähellä, joka päiväset tavara&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kaukana valmistetut tavarat olivat usein kalliita ja harvinaisia. Ne olivat ”ylellisyyttä” tai hyvin tarpeellisia&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sama asia ruuan suhteen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tavaroita kuljetettiin joko eläimillä (vaunut) tai laivoilla. Joet, järvet , meret tärkeitä. Tiet yleensä huon&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ihmisten ja eläinten voima, tuulivoima ja vesivoima.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Teolllistumisen seuraukset&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Höyryvoima korvaa vesivoiman, höyrykoneet&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tavaroita ryhdytään valmistamaan koneilla (tehtaat). Tavaroiden hinnaat laskevat.&lt;br/&gt;&#10;Koneet tekivät raskaita töitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Myös ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkuminen muuttuu ja nopeutuu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Väkiluku kasvoi ja kaupungit kasvoivat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt; &lt;/b&gt;&lt;b&gt;Kpl 3.1 Teollinen vallankumous alkaa ja leviää&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Teollistuminen alkoi Englannissa 1700-luvulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Miksi Englanti?&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Englannissa oli rahaa&lt;/b&gt;, siirtomaat ja orjakauppa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Englannissa oli raaka-aineita, kivihiili ja rauta.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Englannissa keksittiin uusia koneita&lt;/b&gt; esimerkiksi höyrykone ja kutomakone.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tavaroiden raaka-aineiden kuljettamien helppoa, rautatiet, kanavat ja meri.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Tehtaiden rakentaminen helppoa. Valtio ei kieltänyt tehtaita.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Englantilaiset halusivat rakentaa tehtaita. Tehtaat olivat hyvä asia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Englannin väkiluku kasvoi. Paljon halpaa työvoimaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Ensimmäisenä tehtaissa valmistettiin kankaita.&lt;/b&gt; Sitten syntyi konepajoja&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ensimmäiset koneet oli tehty puusta. Pian raudasta valmistettuja koneita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Koneet saivat energiaa vesivoimasta (vesiratas)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Höyrykone oli merkittävä keksintö. Lisää energiaa.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;James Watt kehitti höyrykonetta.&lt;b&gt; Vähemmän polttoainetta ja pyörivä liike.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Rauta ja kivihiili tärkeimmät raaka-ainee&lt;/b&gt;t. Sähkö ja öljy 1800-luvun lopulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Liikenteen kehitys&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Rautatiet mullistivat maakuljetukset. 1800-luvulla rakennettiin paljon rautateitä&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Höyrylaivat paransivat vesikuljetuksia. Uudet laivat rakennettiin raudasta. Uusia kanavia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ensimmäiset autot 1800-luvun lopulla. Autot yleistyivät 1900-luvun alussa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tiedonvälityksen kehitys&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ensin lennätin (morseaakkoset), sitten puhelin, ja lopuksi langaton lennätin (radioaallot) paransivat tiedon kulkua. Sanomalehdet&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;KPL 3.2 Arkea 1800-luvun teollisessa yhteiskunnassa ja KPL 3.3 Teollistumisen vaikutus ympäristöön ja  elinolosuhteisiin&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Elämää tehdaskaupungeissa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Käsityöläiset mennettivät työpaikkansa, kun tavaroita valmistettiin tehtaissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Työpäivät tehtaissa olivat pitkät ja palkka huono.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tehtaissa sattui paljon onnettomuuksia. Työ oli usein vaarallista&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ei ollut eläkkeitä, työttömyyskorvauksia ja vakuutuksia. Piti tehdä työtä tai kerjätä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Jos työläiset aloittivat lakon, heidät erotettiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tehtaissa ja kaivoksissa oli paljon lapsia töissä (alle 10-vuotiaiat). Perheet tarvisivat lasten palkan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Vähitellen pienten lasten työ tehtaissa ja kaivoksissa kiellettiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tehtaat saastuttivat ilmaa, jokia ja järviä. Tehtaissa käytettiin monia vaarallisia aineita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kaupungit kasvoivat nopeasti. Ihmiset asuivat hyvin ahtaasti, slummit. Kulkutaudit olivat yleisiä. Köyhyys, rikollisuus, alkoholi, huumeet olivat ongelmia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Euroopan väkiluku kasvaa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Euroopan väkiluku kasvoi paljon 1800-luvulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Väkiluvun kasvuun vaikutta kolme asiaa:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Syntyvyys,&lt;/b&gt; paljonko lapsia syntyy&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kuolleisuus,&lt;/b&gt; paljonko ihmisiä kuolee&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Muuttoliike&lt;/b&gt;, muuttaako maahan ihmisiä vai lähteekö maasta ihmisiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;Miksi Euroopan väkiluku kasvoi?&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kuolleisuus alkoi pienentyä, mutta syntyvyys oli suurta.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Rokotukset&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Uudet lääkkeet&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ymmärrettiin, miten kulkutaudit syntyvät ( bakteerit, virukset, huono hygienia). Kulkutautien leviäminen voitiin estää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vähän sotia&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Enemmän ruokaa (perunan viljely) ja kuljetukset paranivat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;&lt;b&gt;KPL 3.4 Työläiset liittyvät yhteen&lt;/b&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Teollistumisen aikana kehittyneissä kaupungeissa ja tehtaissa työläisten asema oli huono.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Saksalainen Karl Marxin mielestä työläisten piti liittyä yhteen ja tehdä vallankumous. Kaikki tehtaat otettaisiin valtion omistukseen ja työläisille maksettaisiin kunnon palkkaa. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Monissa maissa työläiset perustivat ammattiliittoja, jotka neuvottelivat palkoista (lakot). Myös työväinpuolueita perustettiin esim. SDP Suomessa. Ne pyrkivät muuttamaan lakeja. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Työläiset vaativat esim. yleistä äänioikeutta (kaikki saisivat äänestää) ja kannattivat naisten aseman parantamista ja uskonnonvapautta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;KPL 5.3 Kehittyvä ja teollistuva Suomi&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1800-luvun alussa Suomessa oli vähän tehtaita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomi oli köyhä, syrjäinen maa, jossa oli vähän ihmisiä&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomessa oli vähän raaka-aineita, ei kivihiiltä. Tärkein raaka-aine oli puu&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1800-luvun alussa puusta poltettiin tervaa, puuhiiltä ja kaskipeltoa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Rautaruukit käyttivät puuhiiltä raudan valmistukseen (rautamalmin sulatus).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomessa oli myös joitakin rautakaivoksia ja rautaa järvienpohjassa, järvimalmi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Koskista saatiin energiaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ruotsin valtio tuki rautaruukkien perustamista Suomeen, koska pelättiin metsien loppumista Ruotsissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Puista sahattiin myös lautoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtaita rakennetaan&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomi alkoi teollistua 1850-luvun jälkeen. Suomeen rakennettiin suuria sahoja. Höyrykoneet. Uudet sahat olivat usein meren rannalla, joen varrelle..&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Paperia valmistettiin puusta (uusi keksintö).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Metsien polttamien tervaksi, puuhiileksi ja kaskipelloksi loppui 1800-luvun lopulla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Paperia ja lautoja vietiin Keski-Eurooppaan ja Englantiin, jossa oli vähän puuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Höyrylaivat, kanavat, jäänmurtajat ja rautatiet kehittivät liikennettä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomeen rakennettiin myös tehtaita, joissa valmistettiin kankaita, esimerkiksi Forssa. Kankaita vietiin Venäjälle. Syntyi metalliteollisuutta, koska uudet tehtaat tarvitsivat koneita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Raha muuttaa Suomea&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomessa 1800-luvun alussa rahaa käytettiin suhteellisen vähän. Maaseudulla elettiin omavaraistaloudessa, vaihtokauppa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tehtaissa palkka maksettiin rahana ja ruoka ostettiin kaupasta. Kaupankäynti kasvoi. Rahaa tarvittiin lisää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomi sai oman rahan, markan 1860-luvun alussa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maaseudulle sai perustaa kauppoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi maaseudulle tuli rahaa metsäteollisuuden kehittymisen seurauksena?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Metsän omistajat myivät puuta. Sahat ja paperitehtaat ostivat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Talonpoikia, torppareita ja maaseudun köyhiä palkattiin kaatamaan ja kuljettamaan puita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi puut kaadetiin usein talvella?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Puiden kaatamien tehtiin usein talvella, koska ne oli helppo kuljettaa lunta pitkin ( hevonen ja reki)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lisäksi työvoimaa oli runsaasti saatavilla ( talvella ei viljelty maata).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hevoset vetivät kaadetut puut joen ja purojen rantaa, josta ne kuljetettiin vettä pitkin tehtaalle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uusien aatteiden vuosisata&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kun Napoleon oli hävinnyt sodan, Ranskaan tuli kuningas.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kuningas oli diktaattori. Aatelisto auttoi kuningasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vallankumousta pidettiin syynä kaikkin ongelmiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ihmisiä esimerkiksi aatelistoa, jotka vastustivat uudistuksia sanotaan konservatiiveiksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Konservatiivien mielestä&lt;/b&gt;:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ihminen oli paha. Tarvitaan rangaistuksia ja valvontaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kuningas ja aatelisto hallitsevat maata&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Perhe ja perhe tärkeä, oikea syntyperä eli kuka on sinun isä ja isoisä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ei demokratiaa, ei vaaleja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ei sananvapautta, valtio valvoo, mitä saa kirjoittaa ja puhua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Konservatiiveja kannativat, aateliset, papit ja osa talonpojista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Liberaalien mielestä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Liberaalit olivat ajattelivat eri lailla kuin konservatiivit.&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ihminen on hyvä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ne jotka maksavat veroja, päättävät asioista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Syntyperä ei ole tärkeä vaan mitä osaat tehdä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Demokratia, vaalit&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sananvapaus, ihmiset saavat kirjoittaa ja puhua vapaasti, valtio ei valvo.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Uskonnonvapaus, ihmiset saavat valita itse uskonnon ja vaihtaa uskontoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valtion ei pidä rajoittaa kaupankäyntiä ja yrittämistä tarpeettomilla säännöillä ja kielloilla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Liberaaleja olivat monet kauppiaat, tehtaiden omistajat ja koulutettut ihmiset&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Nationalismi eli kansllisuus aate&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;1800 –luvulla Euroopan valtioissa esimerkiksi Venäjällä asui useita kansoja ja puhuttiin useita eri kieliä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valtiot oli muodotettu hallitsiasukujen mukaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nationalistit ajattelivat, että valtiossa asuisi vain yksi kansa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kansa oli samaa kieltä puhuvat ihmiset. Oma kansa oli parempi kuin muut kansat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Useat kansat halusivat oman valtion.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Oli vaikeaa tehdä valtioita, joissa asuisi vain yksi kansa, Kansllisvaltiot.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Valtiot, joissa asui useita kansoja uhkasivat hajota esim. Venäjä ja Itävalta-Unkaria.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jotkut kansat asuivat useissa valtioissa. Nationalistit halusivat yhdistää nämä kansat yhdeksi valtioksi esimerkiksi Italia ja Saksa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Monissa valtioissa alkoi sisällissota. Jotkut valtiot hajosivat moniksi uusiksi valtioksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Valtiot sotivat alueista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten vähemmistökansoja kohdeltiin kansallisvaltioissa? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vähemmistökansojen oikeusia kunnioitetiin ( harvinaista).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vähemmistökansojen oma kieli ja kulttuuri pyritiin hävittämään, sulauttaminen enemmistöön (yleistä). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vähemmistökansa karkotettiin tain tapettiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kansallisvaltioiden symbolit:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lippu&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vaakuna &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kansllislaulu&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Toinen koealue loppuu&lt;/strong&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;KPL 10 Kansan valistamien alkaa Suomessa&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Koulut&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Suomessa oli hyvin vähän kouluja 1800-luvun alussa. Kaikki koulut olivat kaupungeissa. &lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Maaseudulla asuvat aateliset palkkasivat opettajia lapsilleen.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Jotkut vanhemmat opettivat itse lapsiaan.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Tavalliset suomalaiset osasivat lukea heikosti. Harva osasi kirjoittaa.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Kirkko halusi, että ihmiset osaisivat lukea raamattua.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Kirkon palkkaama opettaja kulki maaseudun kylissä opettamassa lapsia. Opettaja oli kylässä pari viikkoja ja jatkoi seuraavaa kylään.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Kirkko kuulusteli ihmisten lukutaitoa. Jos ei osannut lukea, sai rangaistuksen. Naimisiin ei päässyt, jos ei osannut lukea.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Suomessa ryhdyttiin perustamaan kaikille lapsille tarkoitettuja koulu eli kansakouluja 1800-luvun puolivälissä. &lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Kaupungeissa koulujen perustamien oli pakollista, maaseudulla vapaaehtoista.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Kansakoulu kesti neljä vuotta. Osa lapsista oli koulussa lyhyemmän ajan.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Vanhemmat saivat päättää menivät lapset kouluun.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Miksi lapsia ei haluttu lähettää kouluun?&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Koulu maksoi.&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;Lapsia tekivät töitä esimerkiksi maatiloilla&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;b&gt;Ajateltiin, ettei koulusta ole hyötyä.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Yhdysvallat koe alkaa helmikuu 2024&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;KLP 4.2 Yhdysvallat - monien kansojen maa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanien esi-isät saapuivat Aasiasta viimeisen jääkauden lopulla noin 15 000 vuotta sitten.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ei ole olemassa yhtä ainoaa intiaanikulttuuria vaan useita erilaisia. Satoja eri kieliä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanit sopeutuivat erilaisiin olosuhteisiin. Koko Amerikka oli asuttu ennen eurooppalaisten tuloa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Osa intiaaneista oli metsästäjä-keräilijöitä ja osa maanviljelijöitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tärkein viljelykasvi oli maissi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaaneilla oli kaksi kotieläintä ennen eurooppalaisten tulo, koira ja kalkkuna.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanit eivät tunteneet rautaa tai pronssia. Aseita ja työkaluja valmistettiin kivestä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaaneilla ei ollut omaa kirjoitusta ja he eivät tunteneet pyörää.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Eurooppalaiset tulevat&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Ensimmäisiä eurooppalaisia Amerikassa olivat viikingit, noin 1000 vuotta sitten.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kolumbus eksyi Amerikkaan 1492. Hän oli matkalla Intiaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Espanjalaiset valloittivat 1500-luvulla laajoja alueita Amerikasta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Englantilaiset, ranskalaiset, hollantilaiset ja ruotsalaiset perustivat siirtokuntia Pohjois-Amerikan itärannikolle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Vähitellen Englanti karkotti muut alueelta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Englannin siirtokunnat julistautuivat itsenäisiksi. Kiistaa oli veroista. Syttyi sota, jonka amerikkalaiset voittivat Ranskan tuella. Yhdysvallat syntyi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Yhdysvallat laajeni länteen 1800-luvulla. Se osti Louisianan Ranskalta, Floridan Espanjalta ja Alaskan Venäjältä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Meksikolta USA valloitti Kalifornian ja Teksasin. Teksas oli hetken itsenäinen valtio (1836-1845)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Oregonin USA sai, kun Kanadan ja Yhdysvaltojen raja määriteltiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Miksi intiaanien ja eurooppalaisten (valkoisten) välille syttyi taisteluita?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt; Kiista maan omistamisesta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Valkoisten mielestä intiaanit olivat villejä epäluotettavia, julmia ja verenhimoisia pakanoita (rasismi).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Valkoiset eivät pitäneet intiaanien kanssa tehtyjä sopimuksia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanien katsottiin olevan sivistyksen ja kehityksen este. Intiaanien oli väistyttävä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Miksi intiaanit hävisivät valkoisille?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Eurooppalaisten tuomat taudit tappoivat miljoonia intiaaneja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Valkoisilla oli paremmat aseet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanit taistelivat toisiaan vastaan. Eivät muodostaneet yhteistä rintamaa (hajota ja hallitse).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Mitä intiaaneille tapahtui?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kun valkoiset valloittivat lännestä uusia alueita 1800-luvulla, intiaanien asema heikkeni.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Intiaanit tapettiin tai he joutuivat muuttamaan reservaatteihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Reservaatit olivat intiaaneille varattuja alueita, joissa intiaanit oli määrä ”sivistää”. Yhdysvaltojen hallituksen piti antaa intiaaneille ruokaa ja muita tarvikkeita&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Jos reservaatista löydettiin jotain arvokasta, intiaanit häädettiin. Köyhyys ja sosiaaliset ongelmat esim. alkoholismi olivat reservaattien arkipäivää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Villi länsi &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ensimmäisiä eurooppalaisia intiaanien alueilla oli turkismetsästäjät ja kauppiaat. He ja intiaanit olivat yleensä ystäviä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kun jokin alue oli valloitettu intiaaneilta sinne muutti karjankasvattajia ja maanviljelijöitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Yhdysvaltain länsiosissa kasvatettiin lihakarjaa. Karjapaimenet eli coyboyt kuljettivat karjan rautatien viereen, josta se kuljetettiin junilla suuriin kaupunkeihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Joskus karjankasvattajat taistelivat alueista. Myös intiaanit ja karjavarkaat olivat ongelma.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Yhdysvaltain hallitus antoi maanviljelijöille ilmaista maata alueilta, jotka oli valloitettu intiaaneilta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maanviljelijät ja karjankasvattajat kilpailivat joskus samoista alueista. Maanviljelijät laittoivat piikkilankaa peltojen ympärille, ettei lehmät pääsisi pelloille.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kun Kaliforniasta löytyi kultaa 1848, satotuhansia ihmisiä lähti etsimään kultaa. Hyvin harva rikastui kullan kaivamisella.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Syntyi nopeasti uusia kaupunkeja. Monet kullankaivajat ryhtyivät viljelemään maata, kun kultaa ei löytynyt. Osa palasi kotiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Jos intiaanien alueilta löytyi kultaa tai jotain muuta arvokasta, heidät tapettiin tai pakotettiin lähtemää pois. Intiaanit eivät tarvinnet kultaa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt; Yhdysvaltojen sisällissota 1861-1865&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1800-luvun puolivälissä Yhdysvallat oli jakaantumassa kahtia. Erimielisyyttä oli monista asioista erityisesti suhtautumisessa orjuuteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Pohjoisvaltiot eli Unioni&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ei orjuuttaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maataloudessa perhetiloja. Viljeltiin esim. vehnää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Paljon tehtaita, teollisuus kehittyy. Paljon rautateitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suuri kauppalaivasto.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kannattivat tullimaksuja, amerikkalaisen teollisuuden suojelu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kannattivat vahvaa liittovaltiota, kaikkia koskevat päätökset tehtäisiin pääkaupungissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Etelävaltiot eli Konfederaatio&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kannattivat orjuutta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Puuvillanviljely talouden perusta, suuria tiloja eli plantaaseja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vähän teollisuutta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vastustivat tullimaksuja eli kannattivat vapaakauppaa. Tullimaksut olisivat häirinneet puuvillan vientiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kannattivat osavaltioiden oikeuksia tehdä itse päätöksiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Sodan alkaminen &lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Pohjoisessa orjuuden vastustus lisääntyi. Etelässä pelättiin orjuuden kieltämistä ja monet osavaltiot suunnittelivat eroavansa Yhdysvalloista. Etelä ja pohjoisen erimielisyydet kasvoivat vuosi kymmenien kuluessa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Tunnettu orjuuden vastustaja Lincoln valittiin presidentiksi 1860. Etelävaltiot erosivat Yhdysvalloista ja seurauksena sisällissota alkoi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Lincolnin mielestä tärkeintä oli säilyttää Yhdysvallat kokonaisena. Orjuutta hän ei halunnut lakkauttaa heti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sodan kulku&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kun sisällissota alkoi, Yhdysvaltojen armeija hajosi. Etelästä kotoisin olevat upseerit palasivat kotiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sodan alussa etelävaltiot olivat voitolla, vaikka heillä oli vähemmän aseita ja miehiä. Etelän kenraalit olivat parempia ja siellä otettiin käyttöön kaikki voimavarat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Pohjoisvaltiot saartoivat laivastolla etelän satamat ja estivät etelän kaupankäynnin. Etelävaltioilla tuli pula aseista ja elintarvikkeista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Pohjoisella oli enemmän teollisuutta, rahaa, ihmisiä ja rautateitä. Siitä seurasi parempi huolto ja enemmän aseita. Pohjoinen voitti sodan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sodassa kokeiltiin monia uusia aseita esim. konekivääriä, raudasta tehtyjä sotalaivoja, sukellusvenettä, kuumailmapalloa tähystämisessä ja makasiinikiväärejä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Etelävaltioita kannattanut kiihkoilija surmasi presidentti Lincolnin pari päivää etelän antautumisen jälkeen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sodan aikana pohjoinen oli julistanut kaikki orjat vapaaksi, mutta entisistä orjista ei tullut tasa-arvoisia valkoisten kanssa ( rotuerottelu).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvaltojen teollistuminen &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvallat teollistui voimakkaasti 1800-luvulla. Se oli maailman johtava teollisuusvaltio 1900-luvun alussa. Kaupungit kasvavat.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvalloissa oli runsaasti raaka-aineita esim. rautaa ja kivihiiltä, öljy 1800-luvun lopulla&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt; Siirtolaisista olivat halpaa työvoimaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Aluksi ammattitaito (osaamista) ja rahaa (pääomaa) saatiin Euroopasta, mutta nopeasti niitä löytyi myös Yhdysvalloista. Kauppiaat sijoittivat tehtaisiin. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Rautateiden ja kanavien rakentamien paransi kuljetuksia. Lännen raaka-aineet voitiin kuljettaa idän tehtaisiin. Lennätin nopeutti tiedon kulkua&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvallat muodosti valtavan markkina-alueen eli tehtaiden ulottuvilla oli paljon ostajia (1915 USA oli 100 miljoonaa asukasta) ei tulleja, ei rajoja. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvalloissa valtio ei rajoittanut yritysten toimintaa (ei sääntöjä). Amerikkalainen unelma, jokainen voi rikastua. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Teollistumien ongelmat, lapsityövoima, työturvallisuus, alhaiset palkat (aluksi), saastuminen, kaupunkien slummit.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Yhdysvalloissa oli 1900-luvun alussa ensimmäiset miljardöörit.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;auto&quot;--&gt;Amerikkalaiset yritykset laajensivat toimintaansa 1800-luvun lopulla Yhdysvaltojen ulkopuolelle erityisesti Etelä-Amerikkaan. Siltä hankittiin raaka-aineita. Panaman kanavan rakentaminen.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5.4 Väestön kasvu ja siirolaisuus&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Euroopan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla. Kaikille uusille asukkaille ei riittänyt työtä eikä viljelymaata. Osa heistä muutti kaupunkeihin ja osa lähti siirtolaisiksi esimerkiksi Amerikkaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Höyrylaivat tekivät Atlantin yli menemisestä nopeampaa ja halvempaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Mitkä syyt pakottivat ihmisiä lähtemään kotimaastaan?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Työttömyys ja pula viljelymaasta sekä köyhyys.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Nälänhätä esimerkiksi Irlanti 1840-luvulla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Sota&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Poliittinen , uskonnollinen ja etninen (kansallisuus) vaino.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kuivuus, tulvat ja maanjäristykset sekä ilmastomuutokset&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Asevelvollisuus&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Henkilökohtaiset syyt esimerkiksi velat . rikos ja rakkaus&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;b&gt;Mitkä seikat houkuttelivat ihmisiä muuttamaan uuteen maahan esimerkiksi Amerikkaan?&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Työpaikat&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Vapaa viljelymaa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Uskonnonvapaus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kulta&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Kertomukset hyvästä elämästä&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;”Amerikkalainen unelma” Ihmisen menestyminen johtuu hänen taidoistaan ja ahkeruudesta, syntyperä ei vaikuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomalaiset Amerikassa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suomesta lähtevät siirtolaiset purjehtivat aluksi Englantiin ja jatkoivat sieltä Yhdysvaltojen itärannikon kaupunkeihin esimerkiksi New Yorkiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Useimmat suomalaiset asettuivat Yhdysvaltojen ja Kanadan rajan tuntumaa, koska siellä oli tarjolla työtä kaivoksissa ja metsissä. Tuttu ilmasto helpotti maanviljelyn aloittamista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;Suurkaupungeissa suomalaiset tekivät työtä rakennuksilla. Naisia oli tehtaissa ja apulaisina amerikkalaisissa perheissä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomalaisia muutti 1800-luvulla myös Pietariin Venäjälle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;b&gt;Koe päättyy&lt;/b&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;western&quot;&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Huhtikuun 2024 historian koe ( Kiina, Japani Afrikka Venäjä ja Suomen sortokaudet) koe alkaa&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; KPL 4.3 Aasian maatt kehittyvät eri suuntiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kiina&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinalainen kulttuuri ja valtio kehittyivät jokilaaksoissa. Tehokas maanviljely ja kirjoitustaito.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Vuoristot, aavikot ja meret erottivat Kiinan muista kehittyneistä kulttuureista. Kiinalaiset uskoivat, että muilla kansoilla ei ole mitään hyödyllistä annettavaa Kiinalle.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinalaiset pitivät kaikkia muita kansoja barbaareina.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinalaiset keksivät esimerkiksi ruudin, kompassin, paperin, paperirahan, silkki ja posliinin.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Suuria uskontoja Kiinassa ovat kungfutselaisuus, buddhalaisuus ja taolaisuus.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinan pohjoispuolella asuvat paimentolaiskansat hyökkäsivät usein Kiinaa.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Estääkseen hyökkäykset kiinalaiset rakensivat tuhansia kilometrejä pitkän muurin.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Dynastia oli kiinalainen hallitsijasuku esim. Tang ja Han&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Välillä Kiina on hajonnut useisiin pieniin valtioihin&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Ne ovat taistelleet keskenään ja lopulta yksi on voitti muut. Voittaja yhdisti Kiinan yhdeksi valtioksi.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Euroopalaiset löytävät meritien Kiinaan&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Portugalilaiset purjehtivat Kiinaa 1500-luvulla. He halusivat käydä kauppaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinalaiset pääsivät eurooppalaiset vain yhteen satamaan. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Muu Kiina oli eurooppalaisilta suljettu (barbaarit)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Eurooppalaiset halusivat ostaa Kiinasta silkkiä, teetä, ja posliinia. Kiinalaiset halusivat maksun hopeana ja kultana.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; He eivät halunneet ostaa mitään eurooppalaisilta. Euroopalta alkoivat loppu rahat&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englantilaiset alkoivat salakuljettaa oopiumia Kiinaa. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Oopiumin myynnistä englantilaiset saivat paljon rahaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kun Kiina yritti estää englantilaisia myymästä oopiumia, &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;syttyi sota (oopiumisota).&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englanti voitti sodan, koska sen aseet olivat parempia kuin kiinalaisten, erityisesti sotalaivat.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiina joutuvat avaamaan satamiaan englantilaisille ja maksamaan tuhoamansa englantilaisten oopiumin. Lisäksi Hong Kongin saari luovutettiin Englannille.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinassa puhkesi sisällissota, jossa kuoli miljoonia ihmisiä. Sisällissota tuhosi laajoja alueita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiinalaiset eivät pystyneet tekemään uudistuksia ja ottamaan käyttöön eurooppalaista tekniikkaa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Osa heistä uskoi, että muilla kansoilla ei ole mitään hyödyllistä annettava Kiinalle Kiina oli heikko.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englantilaiset ja muut valtiot pakottivat Kiinan suostumaan yhä uusiin. Ne alkoivat vaatia Kiinalta alueita&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Kiina uhkasi Afrikan kohtalo.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Vuonna 1911 keisari joutui luopumaan vallasta ja Kiinasta tuli tasavalta sekasorto ja sisällissota.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Japani&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Japani koostuu neljästä pääsaaresta ja monesta pienestä saaresta. Väestö on asunut pienellä alueella vuorten ja meren välissä..&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kiina on voimakkaasti vaikuttanut japanilaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittymiseen.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset uskoivat keisarin olevan auringonjumalan sukulainen. Shintolaisuus&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; ja buddhalaisuus&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mongolit yrittivät valloittaa Japanin 1200-luvulla. Jumalten tuuli, Kamikaze.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japania hallitsi muodollisesti keisari, mutta todellinen v&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;alta oli sotilashallitsijoilla, shoguneilla.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Viljelymaan omistivat daimiot (aateliset).&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Daimioiden palveluksessa olivat&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; ammattisotilaat eli samurait (ritarit)&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Heidän tunnuksensa oli kaksi miekkaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Loput japanilaiset olivat maanviljelijöitä, kalastajia, käsityöläisiä ja kauppiaita. Heidän tehtävänsä oli maksaa verot.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Koko Japanin historian ajan daimio-suvut kamppailivat vallasta&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Joskus joku suku oli muita vahvempi ja sai haltuunsa shogunin viran.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Portugalilaiset saapuivat Japaniin 1500-luvulla. He alkoivat käydä kauppaa Kiinan ja Japanin kanssa. Jesuiitat yrittivät käännyttää japanilaisia kristityiksi.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset karkottivat eurooppalaiset 1600-luvun alussa ja vain yksi satama oli avoin kaupalle.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Kristinusko kiellettiin. Togunawa suku hallitsi Japania seuraavat 250 vuotta&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Amiraali Perry ja Japanin modernisointi&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset saivat 1854 odottamattomia vieraita. Amerikkalaisia sotalaivoja saapui Japanin rannikolle. Laivaston johtaja oli amiraali Perry.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset kutsuivat amerikkalaisten laivoja &lt;b&gt;”mustiksi laivoiksi”&lt;/b&gt; (höyrylaivat)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Perry halusi, että japanilaiset avaisivat satamansa amerikkalaisille kauppiaille.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset epäröivät, mutta suostuivat amerikkalaisten pyyntöön. &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;He tajusivat, että Japanin kehitys ja tekniikka oli jäänyt jälkeen Euroopasta ja Amerikasta.Myös Kiinan kohtalo pelotti. Kiina oli vastustanut Englantia ja hävinnyt sodan.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset alkoivat nopeasti kehittää maataan&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Daimiot ja samurait joutuivat luopumaan vallastaan. Keisari asema parani. Armeija, laivasto ja koulut uudistettiin eurooppalaisten avulla. Japaniin rakennettiin myös rautateitä. Uusi pääkaupunki, Tokio.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset alkoivat rakentaa tehtaita,&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; uudet kaupungit suunniteltiin eurooppalaisten esikuvien mukaan ja japanilaiset alkoivat käyttää eurooppalaisia vaateita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanin teollisuuden ongelma oli pula raaka-aineista (rauta ja kivihiili).&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japani päätti valloitta siirtomaita saadakseen raaka-aineita.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Se hyökkäsi Kiinaan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanin uudet sotalaivat murskasivat kiinalaiset. Kiina joutui luovuttamaan alueita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjä ja Japani tahtoivat molemmat alueita Koreasta ja Kiinasta. Ne eivät onnistuneet tekemään sopimusta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Syttyi sota, jonka Japani voitti. Japani oli voittanut eurooppalaisen suurvallan, Venäjän. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Japanilaiset valloittivat Korean.&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt; &lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;KPL 4.1 Suurvallat sortavat Afrikkaa&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikan sisäosat olivat vielä 1800-luvun alussa eurooppalaisille tuntemattomia. Rannikolla oli kauppa-asemia.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kolmikantakauppa 1500-1800-luku&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Amerikasta vietiin Eurooppaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Sokeri&lt;br/&gt;&#10;Puuvilla&lt;br/&gt;&#10;Kahvi &lt;br/&gt;&#10;Tupakka&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Euroopasta vietitiin Afrikkaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kankaat&lt;br/&gt;&#10;Aseet ja ruuti&lt;br/&gt;&#10;Rautaesineet esim. veitset &lt;br/&gt;&#10;Rihkama esim. lasihelmet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Afrikasta vietiin Amerikkaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Orjat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miksi Afrikan valloittamien oli vaikeaa?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Taudit esim. malaria myös eläimet kärsivät taudeista.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Hankala maasto ja ilmasto, aavikot ja viidakot.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Vaaralliset eläimet esim. virtahevot ja leijonat sekä&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;monet myrkylliset hyönteiset ja käärmeet&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaisten vastarinta&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mikä Afrikassa kiinnosti eurooppalaisia?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Norsunluu&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Tuntemattomat eläimet ja kasvit&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Lähetystyö&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Tarinat kadonneista kaupungeista ja kätketyistä aarteista esim. kuningas Salomonin kaivokset.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mistä Niili alkoi?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miksi Euroopan valtiot valloittivat Afrikan 1800-luvun lopulla (imperialismi)?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikassa oli teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita (malmit ja kasvit esim. kumipuu).&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaisille myytiin tehtaiden valmistamia tuotteita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Siirtomaat olivat muotia. Niiden omistamisella&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;korostettiin oman maan mahtavuutta.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Siirtomaiden omistamisen uskottiin tuovan vaurautta&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Siirtomaihin voitiin asuttaa Euroopan ”liikaväestö”.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miten Afrikan valloittamista ja alistamista perusteltiin?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Orjakauppa ja heimosodat lopetettaisiin.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Lähetyssaarnaajia suojellaan.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Valkoisen miehen taakka”, eurooppalaisilla oli raskas velvollisuus sivistää afrikkalaiset. Euroopan herruus olisi siunaus&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikalle. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikan jako&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Euroopan valtiot jakoivat Afrikan 1800-luvun lopulla. &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englanti ja Ranska saivat suurimmat alueet.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englanti tavoitteli yhteistä aluetta Pohjois-Afrikasta aina Afrikan eteläisempään kärkeen asti. (KapKairo-suunnitelma)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Vain Etiopia ja Liberia säilyivät itsenäisinä&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Eurooppalaiset eivät asuttaneet laajoja alueita Afrikasta. Siirtolaisuus oli vähäistä verrattuna esim. Australiaan ja Amerikkaan. &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikka ei innostanut eurooppalaisia siirtolaisia.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Etelä-Afrikka on poikkeus. Sinne asettui hollantilaisia (buurit) jo 1600-luvulla.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; He ryhtyivät viljelemään maata. Buurit joutuivat riitoihin Etelä-Afrikan valloittaneen Englannin kanssa. Osa heistä muutti Kapmaasta Etelä-Afrikan sisäosiin. Englanti kävi buureja vastaan sodan 1900-luvun alussa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä seurauksia Afrikalle oli siirtomaavallasta?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaisilta ei kysytty mitään, kun eurooppalaiset jakoivat Afrikan. Monen heimon alueet jaettiin useiden Euroopan valtioiden kesken.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaisia pakotettiin tekemään työtä eurooppalaisten omistamissa kaivoksissa ja plantaaseilla.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaiset joutuivat luovuttamaan maitaan lähes ilmaiseksi.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikassa ruvettiin viljelemään eurooppalaisten tarvitsemia kasveja.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Afrikkalaisten omia kieliä, tapoja ja uskontoja ei arvostettu. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Eurooppalaiset rakensivat Afrikkaan kouluja, sairaaloita ja rautateitä.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Venäjä&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Keisarikunnan kehitys&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Venäjän keisarikunta kehittyi Moskovan kaupungin ympärille. Moskovan ruhtinaat laajensivat alueitaan vähitellen.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Moskova taisteli muita venäläisiä ruhtinaskuntia ja arojen paimentolaisia vastaan esim. mongolit.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Moskovan ruhtinas julisti itsensä Venäjän keisariksi (tsaari). Moskova laajeni Venäjän keisarikunnaksi.&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjä ryhtyi 1500-luvulla valloittamaan Siperiaa, koska se halusi saada Siperian turkikset.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Tsaari Ivana Julma&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjällä ei ollut satamia. 1700-luvulla keisarit Pietari suuri ja Katariina suuri valloittivat Venäjälle alueita Mustanmeren ja Itämeren rannoilta. Pietarin kaupunki perustettiin.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Myös Puolalta ja Ruotsilta Venäjä valloitti laajoja alueita.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Englanti esti Venäjää valloittamasta Turkille kuuluneita alueita esim. Istanbulin kaupunkia. Venäjä ei päässyt Mustalle mereltä Välimerelle.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Keski-Aasiassa Venäjää valloitti alueita ja lähestyi Englannin hallitsemaan Intiaa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjä 1800-luvulla&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;(”kehno hallinto ja huonot tiet”)&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjän keisarit olivat 1800-luvulla ehdottomia yksinvaltiaita&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; ( ei demokratiaa, ei sananvapautta, ei perustuslakia).&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1861&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;. Entiset maaorjat eivät saaneet omaa viljelymaata. Maaseutu pysyi köyhänä ja takapajuisena.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Verrattuna Länsi-Eurooppaan Venäjällä oli vähän porvareita ja pieni keskiluokka ( kauppiaat, käsityöläiset, lääkärit, juristit, opettajat, insinöörit jne.). Liberaalit&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Keisarit ja aatelisto torjuivat vaatimukset uudistuksista.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Keskiluokka oli liian heikko saadakseen uudistuksia läpi. Radikaalit uudistajat turvautuivat väkivaltaa terrori-iskuja.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjä teollistui 1800-luvun lopulla.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Maassa oli raaka-aineita ja työvoimaa. Pääomia ja tietotaitoa saatiin ulkomailta. Teollistumisen ongelmat. Väestö muutti maalta kaupunkeihin.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Monet Venäjä ongelmista johtuvat maan laajuudesta. Rautatiet ja höyrylaivat sekä kanavat paransivat liikenneyhteyksiä. Lennätin ja myöhemmin puhelin mullistivat tiedonvälityksen.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;1800-luku oli Venäjän taiteen ja kulttuurin kulta-aikaa esim. kirjallisuus.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Venäjän Japanin Sota 1904-1905&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäläiset rakensivat 1800-luvulla rautatien Siperian halki. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Siperian valtavia luonnon rikkauksia voitiin hyödyntää kunnolla. Rautatie kulki Kiinalle kuuluvan Matsurian halki.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japani havitteli itselleen Matsurian raaka-aineita ja pelkäsi Venäjän ulottavan valtansa Koreaa, jonka Japani oli juuri vallannut.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäläiset eivät ottaneet tosissaan japanilaisten varoituksia.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japanilaiset iskivät 1904 ja tuhosivat Venäjän Tyynenmeren laivaston satamaan. Venäjän itämeren laivasto purjehti Afrikan ympäri apuun, mutta japanilaiset upottivat myös sen.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäläisillä oli vaikeuksia huoltaa joukkojaan ja sen armeija ei ollut valmis sotaan.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt; Kaikesta oli puutetta ja upseerit eivät olleet tehtäviensä tasalla. Japanilaiset löivät venäläiset useissa taisteluissa.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Japani voitti sodan Venäjä joutui luovuttamaan alueita Japanille.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Venäjällä puhkesi sodan jälkeen lakkoja sekä kapinoita. Keisari oli vähällä menettää asemansa. Hän joutui suostumaan uudistuksiin.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ccp-props=&quot;{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:259}&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Aasialainen valtio oli voittanut eurooppalaisen suurvallan.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;warning&quot;&gt;Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2022-08-09T18:52:48+03:00</published>
</entry>


</feed>