https://peda.net/id/fabc7a6517f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fabd47de17f 2015-11-23T07:02:11+02:00 <p> </p> <p>KPL 10 Konservatiivit ja liberaalit</p> <p> </p> <p>- Konservatiivit ja liberaalit olivat puolueita. Ne molemmat pyrkivät hallitsemaan Euroopan valtioita 1800-luvulla.</p> <p> </p> <p>Konservatiivit</p> <ul> <li> <p>Konservatiivit uskoivat, että ihminen on paha. Tarvitaan ankaria rangaistuksia ja tiukkaa valvontaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kuninkaiden ja aateliston pitäisi hallita tavallisia ihmisiä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Konservatiivit vastustivat äänioikeutta.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Konservatiivit kannattivat säätyjen etuoikeuksia esimerkiksi aateliston verovapautta. Ihmisen syntyperä oli tärkeä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Konservatiivit kannattivat sensuuria. He halusivat, että valtio valvoisi sanomalehtiä. Vääristä ajatuksista ei saisi kirjoittaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Konservatiivit pelkäsivät, että tavalliset ihmiset tekisivät vallankumouksen ja ottaisivat vallan.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Konservatiiveja olivat aatelisto, papisto ja osa talonpojista.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>Liberaalit</p> <ul> <li> <p>Liberaalit uskoivat, ihminen on hyvä. Hän haluaa tehdä oikein. Ankaria rangaistuksia ja tiukkaa valvontaa voidaan lieventää.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Liberaalit vastustivat ihmisten syntymästään saamia etuoikeuksia esimerkiksi aateliston verovapautta.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Liberaalien mielestä äänestää saisi vain ne, jotka maksoivat veroja. Köyhät ja naiset eivät saisi äänestää.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Liberaali kannattivat sananvapautta. He halusivat, että valtio ei valvoisi sanomalehtiä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Liberaalien mielestä valtion ei pitänyt puuttua kauppiaiden ja tehtaiden toimintaa. Mahdollisimman vähän lakeja ja määräyksiä. Liberaalit halusivat vapaata kilpailuja.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Liberaaleja olivat kauppiaat, tehtaiden omistajat koulutetut ihmiset esimerkiksi lääkärit, insinöörit ja lakimiehet.</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 10 Vanhoilliset ja uudistusmieliset</p> <p>1. Mitä konservatiivit ajattelivat Ranskan suuresta vallankumouksesta?</p> <p>2. Mikä oli heidän mielestään hallitsijaan tehtävä?</p> <p>3. Ketkä kannattivat konservatiiveja?</p> <p>4. Miten konservatiivit suhtautuivat äänioikeuteen?</p> <p>5. Keitä olivat liberaalit?</p> <p>6. Mitä liberaalit ajattelivat äänioikeudesta ja sananvapaudesta?</p> <p>7. Miten liberaalit ja konservatiivit suhtautuivat syntyperästä johtuviin etuoikeuksiin?</p> <p>8.Miten liberaalien toimintaa yritettiin estää?</p> <p>9. Miten äänioikeus laajeni Ranskassa 1800-luvulla?</p> <p>10. Miten liberaalit ja konservatiivit hankkivat itselleen kannattajia?</p> <p> </p> <p>KPL 11 Nationalismi eli kansallisuusaate</p> <p>(yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio)</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Kuninkaat hallitsivat Euroopan valtioita 1700-luvulla. Kuninkaita ei kiinnostanut, mitä kieltä ihmiset puhuivat. Kuninkaat olivat tyytyväisiä, kun ihmiset maksoivat veronsa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Euroopan valtioissa asui eri kansoja ja puhuttiin monia kieliä</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Ranskan suuren vallankumouksen aikana nationalismi vahvistui.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Ihmiset halusivat valtioita, joissa asuisi vain yksi kansa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kansa oli samaa kieltä puhuvat ihmiset. Esimerkiksi suomalaisia olisivat vain suomen kieltä puhuvat ihmiset.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Nationalismi uhkasi hajottaa valtioita, joissa asui monia eri kansoja esimerkiksi Venäjä ja Itävallan</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Se myös yhdisti kansoja, jotka asuivat useissa valtioissa. Syntyi uusia valtioita esimerkiksi Saksa ja Italia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Monissa valtioissa sorrettiin ja vainottiin ”väärää” kieltä puhuvia ihmisiä.</p> <p> </p> </li> </ul> <p>KPL 11 Nationalistit</p> <p>1. Millaisia useimmat Euroopan valtiot olivat 1800-luvun alussa?</p> <p>2. Milloin nationalismi kehittyi?</p> <p>3. Mikä yhdisti nationalistien mielestä ihmiset kansaksi?</p> <p>4. Millaista valtiota nationalistit tavoittelivat?</p> <p>5. Millä nimellä Euroopan historiassa tunnetaan vuosi 1848?</p> <p>6. Miten nationalismi vaikutti Euroopan valtioiden kohtaloihin?</p> <p>7. Mitä valtioiden kansallisia tunnuksia kehittyi nationalismin myötä?</p> <p>8. Miten nationalisti suhtautuivat vähemmistökansoihin?</p> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 12 Nationalismi Suomessa</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Kun Suomi oli liitetty Venäjää, jotkut suomalaiset miettivät. Keitä me olemme? Olemmeko ruotsalaisia vai venäläisiä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomalaiset eivät halunneet olla venäläisiä. Ruotsalaisia he eivät voineet olla, koska Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Suomessa asuvat ihmiset alkoivat ajatella, että he olivat suomalaisia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>1800-luvun alussa rikkaat, vaikutusvaltaiset ja ”hienot” ihmiset puhuivat ruotsia. Rannikolla myös kalastajat ja maanviljelijät puhuivat ruotsia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomea puhuivat sisämaassa asuvat tavalliset ihmiset esim. talonpojat</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Koulut ja hallinto (virkamiehet) olivat ruotsinkielisiä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Ruotsin kieltä puhuvia pidettiin ”hienompina” ihmisinä. Suomen kieltä ei arvostettu.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot ja Johan Vilhelm Snellman pyrkivät parantamaan suomen kielen asemaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>Johan Ludvig Runeberg</p> <ul> <li> <p>Runeberg oli ruotsinkielinen opettaja. Hän kirjoitti runojaan ruotsiksi.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Hänen kirjoittamissaan runoissa suomenkieliset olivat yhtä hyviä, rohkeita ja jaloja kuin ruotsinkieliset.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Vänrikki Stoolin tarinat kertoo suomalaisten rohkeasta taistelusta venäläisiä vastaan.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Runeberg opetti, että suomenkieliset ovat yhtä hyviä kuin ruotsinkieliset ja että suomen kieli on aivan yhtä hyvä kuin ruotsin kieli.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>Elias Lönnrot</p> <ul> <li> <p>Lönnrot oli lääkäri, jota kiinnosti kansanrunous. Hän keräsi runoja Karjalasta.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Lönnrot kokosi eri paikoista keräämänsä runot yhdeksi kirjaksi. Syntyi Kalevala, Suomen kansalliseepos.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kalevalaa verrattiin kreikkalaisten Ilias ja Odysseia runokokoilmaan.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kalevala lisäsi kiinnostusta Suomen kansaan ja Suomen kieleen. Se todisti suomen kielen olevan yhtä hienon kuin muutkin kielet.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>Johan Vilhelm Snellman</p> <ul> <li> <p>Snellman opiskeli Saksassa ja tutustui nationalismiin.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>-Snellmannin mielestä Suomi ei voinut vielä olla itsenäinen valtio, mutta suomenkielen asemaa piti parantaa.</p> <p> </p> <p>- Hän vaati, että suomen kielestä piti tehdä hallinnon ja opetuksen kieli.</p> <p> </p> <p>- Ruotsia puhuvien piti opetella suomea.</p> <p> </p> <p>- Suomenkielisiä kouluja piti perustaa.</p> <p> </p> <p>- Snellman julkaisi sanomalehtiä, joista Maamiehen Ystävä oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti.</p> <p> </p> <p>- 1863 suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kielen kanssa hallinnossa.</p> <p> </p> <p>KLP 12 Kansallisuusaatetta nostatetaan Suomessa</p> <p>1. Mikä oli lauantaiseura?</p> <p>2. Miksi Suomessa oli vaarallista puhua ruotsalaisuudesta?</p> <p>3. Mitä ruotsia puhuvat ajattelivat tavallista suomalaisista?</p> <p>4. Miten Runeberg rahoitti opintojaan?</p> <p>5. Mitä hän tajusi suomalaisista Saarijärvellä?</p> <p>6. Miksi Vänrikki Stoolin tarinoiden julkaiseminen herätti huomiota?</p> <p>7. Mikä oli Lönnrotin ammatti?</p> <p>8. Mikä on Lönnrotin tärkein teos?</p> <p>9. Miksi Kalevalan julkaiseminen kiinnosti monia?</p> <p>10. Mikä oli Runebergin ja Lönnrotin merkitys suomalaisille?</p> <p>11. Missä maassa Snellman opiskeli?</p> <p>12. Miksi hän ei saanut virkaa yliopistolta?</p> <p>13. Mitä Snellman ajatteli Suomen itsenäisyydestä?</p> <p>14. Mitä Snellman vaati?</p> <p>15. Mitä olivat Saima ja Maamiehen ystävä?</p> <p>16. Mitä työtä Snellman teki Helsingissä?</p> <p>17. Mitä merkittävää tapahtui vuonna 1863?</p> <p>18. Kuka oli Sven Dufva</p> <p> </p> <p>KPL 13 Kansa kouluun</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomessa oli 1800-luvun alussa vähän kouluja ja ne olivat kaupungeissa. Parhaat koulut olivat ruotsinkielisiä. Rikkaat palkkasivat yksityisopettajia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kirkko opetti tavallisia suomalaisia lukemaan. Jos ei osannut lukea, joutui jalkapuuhun häpeämään ja muut kylän asukkaat pilkkasivat. Myös naimisiin meno oli hankalaa, jos ei osannut lukea.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Yleensä ihmiset eivät osanneet kirjoittaa ja lukutaito oli myös heikko.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Vähitellen 1800-luvun puolivälin jälkeen koulu alettiin perustaa myös maaseudulle. Kaikille tarkoitettu kansakoulu kesti neljä vuotta. Vanhemmat saivat päättää kävivätkö heidän lapsensa koulua.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Lapsia tarvittiin maatilan töissä. Koulut maksoivat. Ei uskottu opiskelusta olevan hyötyä tavallisille ihmisille. Kaikki lapset eivät käyneet koulua ja monilla koulu jäi kesken.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Monet uusista kouluista olivat suomenkielisiä ja myös tytöt alkoivat käydä koulu</p> <p> </p> </li> </ul> <p>KPL 13 Kansa kouluun</p> <p>1. Miksi suurin osa suomalaisista osasi lukea jollakin tavalla jo 1700-luvulla</p> <p>2. Mitä olivat kinkerit?</p> <p>3. Millaisia rangaistuksi langetettiin, jos ei osannut lukea?</p> <p>4. Mikä oli kiertokoulu?</p> <p>5. Miksi ihmiset eivät halunneet lähettää lapsiaan uusiin kansakouluihin?</p> <p>6. Kuinka kauan kansakoulu kesti?</p> <p>7. Mikä ongelma oli, jos halusi jatkaa opintoja kansakoulun jälkeen?</p> <p>8. Miten Tammelan Mustiala liittyy suomalaise4n koulutuksen historiaan?</p> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 14 Teollistuminen</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Teollistuminen alkoi nopeutua 1700-luvun lopulla Englannissa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Englannissa oli raaka-aineita, rahaa eli pääomaa ja tehtaiden rakentamiselle suotuisa ilmapiiri.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Ensimmäiset koneet oli rakennettu puusta ja toimivat vesivoimalla.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kankaiden valmistus näytti tietä. Kehruu-Jenny lisäsi lankojen tuotantoa tarvittiin mekaanisia kutomakoneita kankaita valmistettiin enemmän hinta laski kysyntä nousi tuotantoa lisättiin hinta laski.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Tekstiiliteollisuus tarvitsi koneita syntyi konepajoja.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Aluksi höyrykoneita käytettiin vedenpumppaamiseen kaivoksista (ylös-alas liike).</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>James Watt vähensi höyrykoneiden polttoaineen kulutusta ja kehitti niihin pyörivän liikkeen höyrykoneiden käyttömahdollisuudet kasvoivat.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kivihiili ja rauta olivat teollistumisen tärkeimmät raaka-aineet.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Rautatiet mullistivat maalla tapahtuvat kuljetukset. Enää ei oltu riippuvaisia merestä ja joesta. Höyrylaivat paransivat vesiliikennettä (siipirattaat ja potkuri). Panaman ja Suezin kanavat.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>- Euroopan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla ( korkea syntyvyys, enemmän ruokaa, rokotukset, uudet lääkkeet ja tautien ennaltaehkäiseminen) maaseudulla syntyi liikaväestöä muutto työn perässä kaupunkeihin, kaupungistuminen.</p> <p> </p> <p>KPL 14 Lisää höyryä, lisää sähköä</p> <ol> <li> <p>Milloin ja mistä maasta teollistumien alkoi?</p> </li> <li> <p>Mitä teollistumisen tarvitsemia seikkoja oli Englannissa?</p> </li> <li> <p>Minkä tuotteen valmistamisesta teollistuminen alkoi?</p> </li> <li> <p>Mihin ensimmäisiä höyrykoneita käytettiin?</p> </li> <li> <p>Miten James Watt kehitti höyrykonetta?</p> </li> <li> <p>Mitkä olivat tärkeimmät teollistumisen tarvitsemat raaka-aineet?</p> </li> <li> <p>Miten liikenne kehittyi teollistumien myötä?</p> </li> <li> <p>Miksi työläiset vastustivat aluksi koneita?</p> </li> <li> <p>Mitä hyötyä oli koneista?</p> </li> <li> <p>Miksi Euroopan väkiluku kasvoi voimakkaasti 1800-luvulla?</p> </li> </ol> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 15 Tehdaskaupungin elämää (Teollistumisen haitat)</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Työpäivät olivat pitkät (jopa 14 tuntia) ja palkka oli huono.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Työtapaturmat olivat yleisiä. Valaistus oli huono, koneet olivat vaarallisia, myrkyllisiä aineita eikä suojavarusteita ja yleinen piittaamattomuus työturvallisuudesta.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Ei ollut eläkkeitä, ei työttömyyskorvausta, ei vakuutuksia, ei sairaslomaa. Työntekijät oli helppo irtisanoa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Lapsityövoiman käyttö oli yleistä. Kaivoksissa ja tehtaissa oli alle 10-vuotiaita lapsia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Tehtaat saastuttivat paikallisesti. Ei ollut puhdistustekniikkaa eikä ympäristöstä piitattu.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kaupungit kasvoivat nopeasti asunnoista pula asuttiin hyvin ahtaasti. Syntyi slummeja. Sosiaaliset ongelmat esim. rikollisuus ja alkoholismi. Kulkutaudit tappoivat paljon asukkaita. Aluksi kaupungeissa kuolleisuus oli syntyvyyttä korkeampi.</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <ul> <li> <p>Monet käsityöläiset jäivät työttömiksi. Katkeroituneina he jopa rikkoivat koneita.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Teollistuminen synnytti kuitenkin paljon uusia työpaikkoja ja tehtaissa valmistettujen tuotteiden hinnat olivat halpoja. Koneet tekivät myös raskaita töitä.</p> </li> </ul> <p>KPL 15 Tehdaskaupungin elämää</p> <ol> <li> <p>Millaisia ongelmia teollistumien aiheutti?</p> </li> <li> <p>Miksi työtapaturmia sattui paljon?</p> </li> <li> <p>Miksi työläisen erottamien oli helppoa?</p> </li> <li> <p>Miksi lapsityövoimaa käytettiin paljon?</p> </li> <li> <p>Millaisia ongelmia oli slummeissa?</p> <p> </p> </li> </ol> <p>KPL 16 Työn orjat (Sosialismi)</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Saksalainen lehtimies ja filosofi Karl Marx pohti 1800-luvulla, miksi työläisten asema tehtaissa oli niin huono?</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Marxin mielestä työläisten huono asemaa syynä oli tehtaiden omistajien ahneus. He halusivat itselle mahdollisimman paljon rahaa ja sen vuoksi maksoivat huonoa palkkaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Työläisten asema parantuisi, jos valtio ottaisi tehtaat omistukseensa ja maksaisi oikeudenmukaista palkkaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Marxin mielestä historian aikana oli usein ollut tilanne, jossa pieni ryhmä (johtajat, omistajat) olivat hyötyneet muiden työnteosta.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Marx kehotti työläisiä vaatimaan oikeuksiaan yhdessä syntyi ammattiliittoja (lakot) ja työväin puolueita työläisten asemaa ryhdyttiin parantamaan</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 16 Työn orjat</p> <ol> <li> <p>Miksi Marxim mielestä työläisten asema oli niin huono?</p> </li> <li> <p>Mitä Marx opetti työläisten asemasta historiassa?</p> </li> <li> <p>Miten Marxin mielestä työläisten asemaa saataisiin parannettua?</p> </li> <li> <p>Mitä eroa oli kommunisteilla ja sosiaalidemokraateilla?</p> </li> <li> <p>Mitä työväenpuolueet vaativat?</p> </li> </ol> <p> </p> <p>KPL 17 Vihdoinkin valtiopäiville</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomessa oli 1800-luvulla neljä säätyä, aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Heillä oli oikeus lähettää edustajia valtiopäiville (parlamentti).</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Valtiopäivät hyväksyivät uudet lait, mutta hallitsijan piti kutsua ne koolle. Valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet vuoden 1809 jälkeen uusia lakeja ei oltu hyväksytty.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kun valtiopäivät kokoontuivat 1863, alettiin tehdä uusia lakeja j tehdä uudistuksia</p> </li> </ul> <p>* Suomi sai oman rahan, markan</p> <p>* perustettiin posti ja postimerkit</p> <p>* asevelvollisuus ja Suomelle oma armeija</p> <p>* uusia kouluja tavallisille suomalaisille</p> <p>* suomen kielen asemaa parannettiin</p> <p>* yritysten perustamista helpotettiin</p> <p>* maaseudulle sai perustaa kauppoja</p> <p>* valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti.</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomi kehittyi ja muuttui hitaasti ja vähän 1800-luvn alussa.</p> </li> </ul> <p>Ihmisten elä jatkui entisellään.</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomen kehitys ja muutos nopeutui 1800-luvun lopulla. Suomeen rakennettiin tehtaita ja kaupungit kasvoivat, kun niihin muutti ihmisiä maaseudulta (väestönkasvu). Suomen kielen asema parani ja ihmisten elintaso alkoi vähitellen nousta.</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 17 Vihdoinkin valtiopäiville</p> <p>1. Miksi keisari suostui kutsumaan Suomen valtiopäivät koolle 1863?</p> <p>2. Mikä oli kieliasetus?</p> <p>3. Miksi oli ongelmallista, etteivät valtiopäivät olleet kokoontuneet yli 50-vuoteen?</p> <p>4. Mitä uudistuksia seurasi vuoden 1863 valtiopäivistä?</p> <p>5. Kuka oli Aleksis Kivi?</p> <p> </p> <p>KPL 18 Nälkävuosien opetus</p> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomessa 1800-luvulla väestö kasvoi nopeammin kuin ruuan tuotanto. Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomen maatalous oli haavoittuva. Monia vuosina viljasato oli huono.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomessa saatiin 1866-67 kahtena peräkkäisenä kesänä huono sato koko maassa ruoka loppui nälänhätä.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Kun ihmiset olivat syöneet ruokavarastonsa tyhjiksi, he hylkäsivät kotinsa ja lähtivät etsimään ruokaa nälkäiset kävelivät paikasta toiseen.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Nälän lisäksi kulkutaudit tappoivat kymmeniätuhansia suomalaisia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Suomen johto ei tajunnut tilanteen vakavuutta ajoissa, eikä ostanut viljaa uskomailta. Kun viljaa lopulta ostettiin, oli myöhäistä. Sitä ei saatu kuljetettua Suomeen, koska meri oli jäässä eikä rautatietä ollut.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta ryhdyttiin kehittämään ja rautateitä rakennettiin sekä myöhemmin hankittiin jäämurtajia.</p> </li> </ul> <p> </p> <p>KPL 18 Nälkävuosien opetus?</p> <ol> <li> <p>Miksi Suomessa puhkesi nälänhätä 1866-68</p> </li> <li> <p>Mitä seurasi kerjäläislaumojen vaeltamisesta?</p> </li> <li> <p>Miten valtion toiminta pahensi tilannetta?</p> </li> <li> <p>Mitä uudistustuskia maanviljelyssä tehtiin katovuosien jälkeen?</p> </li> <li> <p>Miten kuljetusyhteyksiä kehitettiin?</p> </li> </ol> <p> </p> <p>KPL 19 Metsät rahaksi</p> <p> </p> <ul> <li> <p>1800-luvun alussa Suomen metsiä poltettiin tervaksi, puuhiileksi (raudan sulatus) ja niitä kaskettiin (poltettiin pelloiksi).</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Metsien arvo nousi. Niitä ei enää kannattanut polttaa.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>1800-luvun lopulla metsiä sahattiin laudoiksi ja puusta valmistettiin paperia.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Metsien omistajat saivat rahaa, kun he myivät puuta. Puiden kaataminen antoi työtä monille maaseudun asukkaalle.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Puut kaadettiin yleensä talvella, koska ne oli helpompi kuljettaa ja työvoimaa oli paljon. Keväällä ja kesällä puut uitettiin (kuljetettiin) jokien ja järvien kautta tehtaille sekä sahoille.</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Suuria sahoja perustettiin rannikolle jokien suihin. Saimaan kanava</p> </li> </ul> <p> </p> <ul> <li> <p>Metsät toivat maaseudulle rahaa. Ihmiset alkoivat ostaa tavaroita ja kaikkea ei enää tehty itse. Luovuttiin vähitellen vaihtokaupoista ja omavaraistaloudesta.</p> </li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>KPL 19 Metsät rahaksi</p> <p>1. Miten metsien hyödyntäminen muuttui 1800-luvun aikana?</p> <p>2. Miksi metsätyöt tehtiin talvella?</p> <p>3. Miten puut saatiin metsästä sahoille ja paperitehtaille?</p> <p>4. Millaisissa paikoissa suuret höyrysahat sijaitsivat ja miksi?</p> <p>5. Miten maaseudun asukkaat hyötyivät metsäteollisuuden kehittymisestä?</p> <p>6. Mitä maaseudunkaupoissa ei vielä 1800-luvulla yleensä myyty?</p> <p>7. Mitä vauraat talonpojat saattoivat tehdä metsästä saamillaan rahoilla?</p> 2022-08-09T18:52:48+03:00