<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Reaktioyhtälö</title>
<id>https://peda.net/id/fa7dff38781</id>
<updated>2016-08-16T18:34:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/fa7dff38781:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Reaktioyhtälö</title>
<id>https://peda.net/id/fa8acbd2781</id>
<updated>2017-07-24T16:25:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6/otsikko#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kemiallisessa reaktiossa &lt;/b&gt;aine tai aineet muuttuvat toisiksi aineiksi.&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Kemiallisia reaktioita tapahtuu jatkuvasti niin hengittäessä, ruoansulatuksessa kuin palamisessakin vain muutaman tapauksen mainitaksemme.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6/otsikko/g#top&quot; title=&quot;grill-party-2405464_1920.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6/otsikko/g:file/photo/bae003851f86ae19da70bedd9e62b22fcddaef10/grill-party-2405464_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;grill-party-2405464_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Sekä palaminen että lihan kypsyminen ovat kemiallisia reaktioita.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Reaktioyhtälö&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Kemiallista reaktiota kuvataan &lt;b&gt;reaktioyhtälöllä&lt;/b&gt;, josta käy ilmi mitkä aineet osallistuvat reaktioon ja mitä reaktiossa syntyy.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineita, jotka osallistuvat kemialliseen reaktioon, kutsutaan &lt;b&gt;lähtöaineiksi&lt;/b&gt; ja aineita, jotka muodostuvat kemiallisen reaktion jälkeen, kutsutaan &lt;b&gt;reaktiotuotteiksi&lt;/b&gt;. Reaktioyhtälössä nuoli kuvaa kuinka lähtöaineet muuttavat reaktiotuotteiksi. [[$$\text{lähtöaineet} \ \rightarrow \ \text{reaktiotuotteet}$$]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6/otsikko/sieppaa-jpg#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/reaktioyht%C3%A4l%C3%B6/otsikko/sieppaa-jpg:file/photo/b75f38b3d82593cf969237c5b2ebe55a8ecf456e/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Kuvassa on esitetty reaktioyhtälönä veden hajoaminen hapeksi ja vedyksi. Huomaa, että happi ja vety esiintyvät kaksiatomisina molekyyleinä. Huomaa myös, että kutakin atomia esiintyy nuolen molemmilla puolilla yhtä monta kappaletta.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kemiallisissa reaktioissa pätee &lt;b&gt;aineen häviämättömyyden laki&lt;/b&gt;. Aineen häviämättömyyden laki tarkoittaa sitä, että kemiallisessa reaktiossa yhtäkään atomia ei häviä eikä yhtäkään atomia synny lisää. Atomit vain järjestäytyvät uusiksi yhdisteiksi tai puhtaiksi aineiksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/G5K4taWnZI0?list=PL443BppSxVRFctG20lVNC3JHtQCLQDz5U&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kemiallisissa reaktioissa tapahtuu aina energian muutoksia. &lt;b&gt;Kemiallinen reaktio voi joko vapauttaa energiaa tai sitoa energiaa.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Energiaa vapauttavia reaktioita kutsutaan eksotermisiksi reaktioiksi. Energian vapautuminen voidaan havaita esimerkiksi lämpönä tai valona.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Energiaa sitovia reaktioita kutsutaan endotermisiksi reaktioiksi. Energian sitoutuminen voidaan havaita esimerkiksi reaktiotuotteen jäähtymisenä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>


</feed>