https://peda.net/id/fa321ab4781 2016-08-15T17:47:31+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/fa4ad77a781 2017-07-20T12:26:12+03:00 <b>Jaksollinen järjestelmä</b><br/> <br/> Alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään on listattu kaikki tunnetut alkuaineet ominaisuuksiensa perusteella tiettyyn järjestykseen. Jaksollisen järjestelmän avulla voi päätellä mitä ominaisuuksia alkuaineella on ja miten se reagoi muiden alkuaineiden kanssa. <br/> <br/> <span class="center"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/p#top" title="periodic-system-1059755_1280.png"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/p:file/photo/88b023cc81a86b608b7ea958e662394c7072e85e/periodic-system-1059755_1280.png" alt="" title="periodic-system-1059755_1280.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Kaikki jaksollisesta järjestelmästä löytyvät alkuaineet ovat erilaisia, vaikka niiden atomirakenteet olisivat lähes samankaltaiset. Valitaan taulukosta esimerkiksi vety ja helium. <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa-jpg2#top" title="Sieppaa.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa-jpg2:file/photo/33b31456b8c420d3a5c3c641518a46c1f375bb12/Sieppaa.JPG" alt="" title="Sieppaa.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Vety haluaisi saada ainoan energiatasonsa täyteen vastaanottamalla yhden elektronin. Helium sen sijaan on tyytyväinen, koska sillä on ainoa energiatasonsa täynnä ja se on oktetissa. Tästä syystä vety reagoi helposti muiden aineiden kanssa ja on helposti syttyvää, siinä missä vetyä on vaikea saada reagoimaan muiden aineiden kanssa.<br/> <br/> <b>Pääryhmät kertovat atomin ulkoelektronien lukumäärän</b><br/> <br/> Jaksollisen järjestelmän pystyrivejä kutsutaan <b>ryhmiksi</b>. Ryhmiä 1, 2 ja 13-18 kutsutaan <b>pääryhmiksi</b>, sillä <b>saman pääryhmän alkuaineilla on sama määrä elektroneja uloimmalla energiatasollaan</b>.<br/> <span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa5-jpg2#top" title="Sieppaa5.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa5-jpg2:file/photo/571add72b33c945b76c829bb12a95567d6c798c0/Sieppaa5.JPG" alt="" title="Sieppaa5.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Esimerkiksi kaikilla pääryhmän 8 (jalokaasut) alkuaineilla on heliumia lukuunottamatta kahdeksan elektronia uloimmalla tasollaan, joten ne ovat kaikki oktetissa eivätkä reagoi helposti muiden alkuaineiden kanssa.<br/> <br/> Toisaalta kaikilla pääryhmän 7 alkuaineilla (halogeenit) on seitsemän ulkoelektronia. Päästäkseen oktettiin halogeenit ovat halukkaita vastaanottamaan yhden elektronin, joten halogeenit reagoivat helposti muiden alkuaineiden kanssa.<br/> <br/> Koska atomin ulkoelektronien lukumäärä kertoo alkuaineen reaktiivisuudesta, niin saman pääryhmän alkuaineet ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia.<br/> <br/> <b>Jaksot kertovat atomin energiatasojen lukumäärän</b><br/> <br/> Jaksollisen järjestelmän vaakarivejä kutsutaan <b>jaksoiksi</b>. <b>Saman jakson alkuaineilla on sama määrä energiatasoja</b>. <br/> <br/> Esimerkiksi ensimmäiseen jaksoon kuuluu vain kaksi alkuainetta, vety ja helium, joilla molemmilla on vain yksi energiataso. Seuraava alkuaine, litium, hyppää toiselle vaakariville, koska sen kolmas elektroni ei mahdu ensimmäiselle tasolle.<br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Esimerkki</b><br/> <br/> <span>Valitaan jaksollisesta järjestelmästä jokin alkuaine, vaikkapa rikki (S). </span><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/1#top" title="18766014_769574733210883_204244601083427267_n.jpg"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/1:file/photo/f1854bfe5a284ed8c7c00cc3f029be1279feb47d/18766014_769574733210883_204244601083427267_n.jpg" alt="" title="18766014_769574733210883_204244601083427267_n.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <br/> <span>Rikki sijaitsee kolmannessa jaksossa. Näin ollen voimme piirtää rikille kolme energiatasoa.</span><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpgb#top" title="Sieppaa7.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpgb:file/photo/c464da60d749385441b1487f6b5b3dfd46953b1f/Sieppaa7.JPG" alt="" title="Sieppaa7.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <span>Koska rikki kuuluu kuudenteen pääryhmään, niin sillä on uloimmalla tasolla kuusi elektronia.</span><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpgf#top" title="Sieppaa7.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpgf:file/photo/81c79bc88aca1f52f6bca6c8d1f7d38b1d97d94c/Sieppaa7.JPG" alt="" title="Sieppaa7.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <span>Koska rikki on järjestyksessä 16. alkuaine, niin sillä on yhteensä 16 elektronia. Loput 10 elektronia sijoittuvat kahdelle ensimmäiselle tasolle siten, että molemmat tasot ovat täynnä.</span><br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpg3f#top" title="Sieppaa7.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/8-luokka-luonnos/aineen-rakenne/jj/teksti/sieppaa7-jpg3f:file/photo/7372bcf97f00a09c3a27d5eac86a0b0aad3520c1/Sieppaa7.JPG" alt="" title="Sieppaa7.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> </tr> </tbody> </table> <br/> <br/> 2017-08-03T09:42:51+03:00