https://peda.net/id/f9d331640b5 2026-02-16T19:36:07+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0631ca9227a 2026-03-24T19:22:24+02:00 Tieteen yleiset tuntomerkit ovat:<br/> <br/> <b>- objektiivisuus</b><br/> <b>- autonomisuus</b><br/> <b>- julkisuus</b><br/> <b>- kriittisyys </b><br/> <b>- edistyvyys<br/> <br/> <br/> </b>Tiede nauttii nykyään suurta arvostusta ja tieteellä on suuri poliittinen merkitys ja tieto on valtaa. Kaikki tietellisenä tietona esiintyvät aatevirtaukset eivät kuitenkaan täytä näitä tieteellisen tiedon kriteereitä, vaikka esiintyvät tieteellisenä tietona. Näitä aatevirtauksia kutsutaan <b>näennäis- eli pseudotieteiksi.</b> Esimerkkejä pseudotieteistä ovat esimerkiksi astrologia, grafologia, homeopatia, rokotevastaisuus ja ns. älykäs suunnittelu.<br/> <br/> <br/> Pseudotieteet eivät noudata yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tiedon ihanteita. Niille on ominaista:<br/> <br/> <b>- pysyttelevät dogmaattisesti oppijärjestelmissään havainnoista riippumatta</b><br/> <b>- tyypillisesti uskomusten taustalta löytyy taho, jonka kirjoituksiin ja puheisiin vedotaan</b><br/> <b>- oppeja ei alisteta käytännön kokeelliseen testiin ja usein käsitteet ovat niin epämääräisesti muotoiltuja, että niiden <br/> kokeellinen </b><b>testaaminen voi olla hankalaa</b> 2026-03-24T19:22:24+02:00 https://peda.net/id/157a924426d 2026-03-23T19:38:20+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">1. Miten alla listatuissa lukioaineissa saadaan uutta tietoa:</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <ul> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">historia</span></span></p> </li> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">biologia</span></span></p> </li> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">fysiikka</span></span></p> </li> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">kemia</span></span></p> </li> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">filosofia</span></span></p> </li> <li> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">äidinkieli ja kirjallisuus</span></span></p> </li> </ul> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <h1><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">2. Pohdinta kuvitteellisista hypoteeseista</span></h1> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">Miten seuraavia kuvitteellisia hypoteeseja voisi tutkia:<br/> <br/> </span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">a. ”Lasten hiekkalaatikkoleikit parantavat sosiaalisuutta.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">b. ”Punainen väri aiheuttaa migreeniä.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">c. ”Kuu on juustoa.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">d. ”Ihminen on, mitä hän syö.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">e. ”Lukio-opinnot eivät opeta elämään.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted">f. ”Musiikin kuuntelu auttaa muistamaan.”</span></span></p> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-03-23T19:38:20+02:00 https://peda.net/id/d56e997026d 2026-03-23T19:36:33+02:00 Lue oppikirjan kpl. 12. Selitä, mitä kukin tieteellisen tutkimuksen vaihe tarkoittaa.<br/> <br/> <b>Tieteellisen tutkimuksen vaiheet<br/> <br/> </b>1. Tutkimusongelman muotoileminen<br/> 2. Tutkimusmenetelmän valitseminen<br/> 3. Hypoteesin muotoileminen<br/> 4. Havaintoaineiston kerääminen<br/> 5. Aineiston analysointi<br/> 6. Tutkimustulosten raportointi<br/> <br/> Mitä tarkoittaa se, että tiede on fallibilistista? 2026-03-23T19:36:33+02:00 https://peda.net/id/a14d17ca26d 2026-03-23T19:35:05+02:00 <b>Millaiset piirteet ovat ominaisia</b><br/> <b>a) arkitiedolle</b><br/> - perustuu kokemukseen ja välittömiin havaintoihin<br/> - koskee asioiden ulkoisia ja havaittavia ominaisuuksia<br/> - syntyy monesti automaattisesti ja on usein tiedostamatonta<br/> - käsittelee yksittäisiä erillisiä asioita, tilanteita ja toimintatapoja<br/> - on usein tietotaitoa<br/> <br/> <b>b) tieteelliselle tiedolle</b><br/> <b>Tieteellisen tiedon kriteerit:</b><br/> <b>Objektiivisuus:</b> tulokset ovat riippumattomia tutkijoiden henkilökohtaisista näkemyksistä.<br/> <b>Autonomisuus</b>: tutkimus on riippumatonta tieteen ulkopuolisista tahoista, kuten politiikasta tai rahasta.<br/> <b>Julkisuus:</b> tulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.<br/> <b>Kriittisyys</b>: tieteellinen tieto hyväksytään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.<br/> <b>Edistyvyys:</b> tieteellinen tieto on itseään korjaavaa ja kumulatiivistä eli uusi tieto rakentuu vanhan päälle ja korjaa sitä. 2026-03-23T19:35:05+02:00 https://peda.net/id/91ca2d0226a 2026-03-24T14:01:52+02:00 <b>Joitakin väitteitä ei voi koskaan empiirisesti todistaa, jotkin väitteet taas toisaalta vaativat havaintoja tuekseen. Kumpaan ryhmään luokittelisit seuraavat lasahdukset?<br/> <br/> </b>Ulkona on helle. Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> Kevyet esineet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti kuin painavat<b>.</b> Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> Urheilutähtien käyttö mainoksissa lisää tuotteen myyntiä. Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> Jumala on olemassa. Ei voi empiirisesti todistaa.<br/> Kiusaaminen on väärin. Ei voi todistaa empiirisesti. Kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.<br/> Järvimaisema on kaunis. Ei voi todistaa empiirisesti, koska kyse on makuasioista.<br/> keltainen toimii hyvin huomiovärinä. Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> Kahvi virkistää. Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> 2+3=5 Ei voi todistaa empiirisesti. On rationaalinen matemaattinen totuus.<br/> Ensi kesäkuussa Pariisissa ei ole pakkasta. Ei voi todistaa empiirisesti tällä hetkellä.<br/> Armokuolema on oikein. Ei voit todistaa empiirisesti, koska kyse on arvopohjaisesta tulkinnasta.<br/> Virikkeitä saanut ja mielekästä elämää elävä rotta valitsee sokeriveden heroiinin sijaan. Vaatii havaintoa tuekseen.<br/> <b><br/> Empirismissä puhutaan tiedosta a posteriori eli kokemuksen jälkeen ja rationalismissa tiedosta a priori eli ennen kokemusta. Mitkä seuraavista väitteistä ovat luonteeltaan a posteriori ja mitkä a priori?</b><br/> <br/> a) Jokainen gynegologi on lääkäri. a priori-tietoa, koska gynegologin peruskoulutus on lääkäri.<br/> b) Kaikki lukiolaiset ovat fiksuja. a posteriori-tietoa, koska fiksuus sinänsä ei kuulu lukiolaisen käsitteeseen.<br/> c) Jokainen riittävän kevyellä vauhdilla ilmaan heitetty kappale palaa takaisin maan pinnalle. a posteriori-tietoa<br/> d) Aleksander Stubb on Suomen presidentti. a posteriori-tietoa, koska presidenttiys ei kuulu Alexander Stubbin käsitteeseen.<br/> e) Kaikki poikamiehet ovat naimattomia. a priori-tietoa, koska naimattomuus kuuluu poikamiehen käsitteeseen.<br/> f) Kuopuksella ei ole pikkusisaria. a priori-tietoa, koska kuopuksen käsitteeseen kuuluu olla perheen nuorin lapsi.<br/> <br/> <b>Mihin perustuu seuraavien väitteiden totuus?</b><br/> <br/> a) Kolmiossa on kolme kulmaa. a priori-tietoa, sillä kolmion käsitteeseen kuuluu kolme kulmaa.<br/> b) Suomessa on enemmän kuin kymmenen ihmistä. a posteriori-tietoa, koska se perustuu havaintoihin.<br/> c) Tupakoitsijat kuolevat nuorempina kuin tupakoimattomat. Todennäköinen tieto. Jos tupakoit, todennäköisyys kuolla nuorempana kuin tupakoimattomat kasvaa.<br/> <br/> Yo-tehtävä, kevät 2010. 2026-03-23T13:29:35+02:00 https://peda.net/id/220cb01422f 2026-03-23T13:56:41+02:00 <b>Lue oppik. s. 104-114 ja vastaa kysymyksiin.</b><br/> <br/> <b>Rationalismi</b><br/> <br/> 1. Millaista on rationaalinen tieto? <br/> - tietoa, joka saavutetaan pääasiallisesti järjen avulla.<br/> 2. Miksi rationalistit eivät arvosta havaintotietoa tiedon perustana?<br/> - heidän mielestään aistihavainnot eivät aina pidä paikkaansa, koska aistit voivat erehtyä ja havaintotieto muuttuu koko ajan.<br/> 3. Rationalistit ajattelevat että ihmisellä on paljon myötäsyntyistä tietoa ja monesti oppiminen on vain mieleen palauttamista. Anna<br/> esimerkkejä tällaisesta myötäsyntyisestä tiedosta.<br/> - rationalistit ajattelevat, että ihmisellä on jo syntyessään jotain myötäsyntyistä tietoa, tätä kutsutaan a priori-tiedoksi<br/> - esimerkkejä a priori-tiedosta: kolmiossa on kolm kulmaa, ympyrässä ei ole kulmia, kuopuksella ei ole pikkusisaria, pokamiehet ovat naimattomia, sijoitamme havainnot aikaan ja paikkaan<br/> 4. Millaisia ongelmia rationaaliseen tietoon liittyy?<br/> - rationalistinen tieto on varmaa, mutta se ei kuvaa maailmaa kovin hyvin<br/> <br/> <b>Empirismi</b><br/> <br/> 5. Millaista on empiirinen tieto?<br/> - kokemusperäistä tietoa, joka perustuu havaintoon<br/> 6. Millaiseksi empiristit ymmärtävät ihmismielen?<br/> - ihmismieli on kuin tyhjä taulu, johon kokemukset piirtävät merkkinsä<br/> - ihmisellä ei ole mitään synnynnäistä tietoa<br/> - empiirinen tieto on a posteriori-tietoa eli tietoa havainnon jälkeen. Esim. Liisan pusero on punainen.<br/> 7. Millaisia ongelmia empirismiin liittyy?<br/> - empiirinen tieto ei ole aina varmaa ja empiirinen tieto muuttuu koko ajan<br/> - ongelmana myös ns. ontologiset olennot, joita ei ole nähty olevan olemassa, kuten peikot, keijut, merenneidot, yksisarviset jne.<br/> <br/> <br/> <b>Immanuel Kant</b><br/> <br/> 8. Miten Immanuel Kant yhdisti rationalismin ja empirismin?<br/> - Kant totesi, että havainnossa tarvitaan sekä empirismiä että rationalismi<br/> - havaintomme suodattuvat meille järkemme rakenteiden kautta 2026-03-18T20:20:24+02:00 https://peda.net/id/5eb5b8c4222 2026-03-18T20:12:32+02:00 Lue kpl. 8. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3,6 ja 8 sähköisestä kirjasta. 2026-03-17T20:08:58+02:00 https://peda.net/id/9a8b321c222 2026-03-17T20:03:29+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted"> Pohtikaa seuraavia väittämiä:<br/> <br/> a. ”Voin tahtoa, mitä haluan.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted"> b. ”Olen vapaa.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted"> c. ”Elämälläni on ennalta määrätty syy tai tavoite.”</span></span></p> </div> <div class="eb-content-block ng-star-inserted"> <p class="eb-paragraph ng-star-inserted"><span class="eb-content-block"><span class="eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted"> d. ”Elämän tarkoitus on etsiä elämän tarkoitusta.”</span></span></p> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-03-17T20:03:29+02:00 https://peda.net/id/5bc6cd561de 2026-03-16T14:00:05+02:00 Nimeä argumentointivirhe, jos sellainen on lauseessa. Perustele ratkaisusi. <br/> <br/> a) Haluat siis viinit ruokakauppoihin. Kohta varmaan haluat, että alaikäisille myydään välitunnilla kokaiinia! Olkiukko.<br/> <br/> b) Trump otti malarialääkettä eikä saanut koronaa. Malarialääke siis toimii koronan estolääkkeenä. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.<br/> <br/> c) Avioeroja on enemmän Itä-Helsingissä kuin muissa kaupunginosissa. Itähelsinkiläisyys siis altistaa avioeroille. Väärän syyn ja seurauksen olettaminen.<br/> <br/> d) Yksisarvisparantajan puheisiin syöpähoidoista ei kannata uskoa, sillä hän ei ole asiantuntija. lause on ok.<br/> <br/> e) Tartuntataudeilta kannattaa suojautua välimatkaa pitämällä. Mutta halailethan sinäkin kavereitasi! Tu quoque-kommentti eli sinä myös- kommentti. 2026-03-12T10:06:22+02:00 https://peda.net/id/e0b7b4001d2 2026-03-11T10:39:54+02:00 Lue kpl. 5 ja tee kappaleen tehtävät 1,2 ja 4. Sen jälkeen voit tehdä open jakaman monisteen tehtävä &quot;Tunnista argumentointivirhe&quot;. 2026-03-11T10:39:54+02:00 https://peda.net/id/f3354afc17a 2026-03-04T11:03:02+02:00 Tutustukaa eri vuosien filosofian yo-tehtäviin Abitreenien sivulla <a href="https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/abitreenit/filosofia</a><br/> Yrittäkää löytää vähintään kaksi esimerkkitehtävää jokaisesta filosofian osa-alueesta (paitsi estetiikka). Kirjatkaa tehtävien numerot ja ajankohta ylös. Perustelkaa, miksi kysymys mielestänne kuuluu valitsemaanne filosofian osa-alueeseen. Palauttakaa tehtävä oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä joko yksin tai parityönä. 2026-03-04T11:03:02+02:00 https://peda.net/id/c4dbdbbe154 2026-03-01T10:36:40+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lue oppikirjan s. 16-17 ja seuraavan linkin alta <a href="https://mielenihmeet.fi/sokrates-filosofian-isan-elamankerta/" rel="nofollow ugc noopener">https://mielenihmeet.fi/sokrates-filosofian-isan-elamankerta/</a>teksti, missä on lisätietoa Sokrateesta </span><span>astaa tekstin pohjalta seuraaviin kysymyksiin:</span><br/> <span>1. Mitä on relativismi (googleta!). Miksi Sokrates vastusti sitä?</span><br/> <span>2. Millaista nöyryyttä Sokrates osoitti suhteessa tietoon?</span><br/> <span>3. Mitä Sokrates tarkoitti lauseella &quot;hyve on tietoa&quot;?<br/> 4. Millainen oli Sokrateen tapa hankkia tietoa, ns. sokraattinen menetelmä?</span><br/> <span>5. Sokrates tuomittiin jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan. Mikä saattoi olla todellinen syy tuomioon?'</span><br/> <span>6. Keksisitkö muita ajattelijoita, jotka ovat saaneet jakaa Sokrateen kohtalon?</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-03-01T10:36:40+02:00 https://peda.net/id/86806e6e162 2026-03-02T13:39:51+02:00 Lue Siljan essee ja alleviivaa vastaukset kysymyksiin:<br/> <br/> Mitä filosofia on?<br/> Mitä filosofia tutkii?<br/> Miten filosofia tutkii?<br/> Mitä hyötyä filosofiasta on? 2026-03-02T13:39:51+02:00 https://peda.net/id/9705fbf60ca 2026-02-19T10:42:49+02:00 <div class="textLayer"><b><span dir="ltr">Theseuksen laiva<br/> </span></b><br/> <span dir="ltr">Kuvittele, että kreikkalaisen mytologian sankarin Theseuksen</span> <span dir="ltr">laiva lähtee satamasta.</span><br/> <span dir="ltr">Matkan aikana laivan kaikki osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kun laiva palaa takaisin</span><br/> <span dir="ltr">satamaan, onko se enää sama laiva, jos sen kaikki</span> <span dir="ltr">osat on vaihdettu uusiin?<br/> </span><br/> <span dir="ltr">Kuvittele myös, että</span> <span dir="ltr">Theseuksen laivaa seuraa toinen laiva, joka kerää kaikki vanhat</span><br/> <span dir="ltr">osat kyytiin sitä mukaa, kun ne heitetään mereen. Kun uusittu laiva palaa satamaan,</span><br/> <span dir="ltr">vanhoista osista kootaan toinen Theseuksen laiva. Kumpi on a</span><span dir="ltr">ito Theseuksen laiva?<br/> </span><br/> <span dir="ltr">Mitä tämä ajatuskoe kertoo i</span><span dir="ltr">dentiteetistä</span><span dir="ltr">, eli siitä, mikä tekee</span> <span dir="ltr">oliosta juuri sen olion?<br/> - ajatuskoe koskee identiteettiä ja muutosta<br/> - Mikä tekee Theseuksen laivasta Theseuksen laivan? Theseuksen laivan idea. Ei haittaa, vaikka kaikki laivan osat on korvattu uudella. Identiteetti säilyy. Olenko minä sama ihminen 16-vuotiaana ja 50-vuotiaana? Mikä tekee minusta minut? Identiteetti, minuuden idea.<br/> <br/> Vilkaise myös yo-tehtävä 6. syksy 2012 <a href="https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/progressive/fynd/oppiminen/oppiminen.yle.fi/yo-kokeet/filosofia_s2012.pdf</a><br/> <br/> </span></div> <b><span dir="ltr">Aivot lasimaljassa<br/> </span></b><br/> <span dir="ltr">Kuvittele</span><span dir="ltr">,</span> <span dir="ltr">että yön aikana sinut huumataan ja viedään salaiseen tutkimuskeskukseen.</span><br/> <span dir="ltr">Täällä aivosi irrotetaan ruumistasi ja asetetaan lasimaljaan. Ravinneliuos lasimaljassa</span><br/> <span dir="ltr">pitää aivosi hengissä. Aivosi kytketään supertietokoneeseen, joka on uskomattoman</span><br/> <span dir="ltr">kehittynyt.</span> <span dir="ltr">Supertietokone säätelee nyt kaikkea kokemaasi. Kun olet aikeissa kävellä,</span><br/> <span dir="ltr">supertietokone</span> <span dir="ltr">seuraa</span> <span dir="ltr">aivojesi</span> <span dir="ltr">toimintaa</span> <span dir="ltr">ja</span> <span dir="ltr">vaik</span><span dir="ltr">uttaa</span> <span dir="ltr">aivoihisi</span> <span dir="ltr">niin,</span> <span dir="ltr">että</span> <span dir="ltr">tunnet</span><br/> <span dir="ltr">käveleväsi.</span> <span dir="ltr">Todellisuudessa et kuitenkaan kävele, vaan olet vain aivot lasimaljassa. Elät</span><br/> <span dir="ltr">supertieto</span><span dir="ltr">koneen luomassa virtuaalimaailmassa, joka on</span> <span dir="ltr">viimeistä piirtoa myöten</span> <span dir="ltr">aivan</span><br/> <span dir="ltr">samanlainen kuin oikea maailma.</span> <span dir="ltr">Mistä tiedät, ettet ole nyt vain aivot lasimaljassa?<br/> </span><br/> <span dir="ltr">Mitä tämä ajatuskoe kertoo</span> <span dir="ltr">kyvystämme tietää maailmasta? <br/> - ajatuskoe liittyy tietoteoriaan. Emme voi olla täysin varmoja, ettemme ole aivot lasimaljassa.<br/> - emme voi tietää varmasti, elämmekö havaitsemassamme todellisuudessa, vai kuvittelemmeko sen<br/> - Descartes ajatteli, että jos pystymme kuvittelemaan manipuloinnin ja varautumaan siihen, emme ole aivot lasimaljassa. Toki se, joka haluaisi manipuloida meitä, estäisi sellaiset aivotoiminnot. Ajattelen, siis olen.<br/> - Tähän liittyy myös skeptismi: voimmeko tietää mitään varmasti.<br/> - Tähän liittyy myös solipsismi: ovatko havaintoni olemassa vain päässäni.<br/> <br/> </span> 2026-02-18T11:02:45+02:00 https://peda.net/id/463c78a80ca 2026-02-18T11:00:29+02:00 <b>1. Mihin filosofia pyrkii?<br/> </b>- pyrkii selittämään todellisuutta rationaalisesti eli johdonmukaisella ajattelulla<br/> - filosofian tutkimusmenetelmänä on oma ajattelu<br/> <br/> <b>2. Mitä filosofia on?<br/> </b>- sananmukaisesti filosofia tarkoittaa viisauden ystävyyttä tai rakkautta<br/> - erilaisten kysymysten pohtimista ja niihin vastaamista<br/> - maailmankatsomuksellista pohdintaa<br/> - perimmäisten kysymysten pohdintaa<br/> - filosofia on tieteiden äiti, sillä sen pohjalta ovat muut tieteet syntyneet<br/> -asioiden käsitteellistämistä<br/> - tutustumista ajattelijoihin<br/> - ihmettelyä, uusin silmin näkemistä<br/> - tieteenala, jota opetetaan yliopistossa<br/> - filosofia myös tutkii muita tieteenaloja ja niiden tutkimusmenetelmiä<br/> <br/> <b>3. Miten filosofinen tutkimus etenee?</b><br/> <b>Problematisointi<br/> </b>- jotta asia voitaisiin rationaalisesti selittää, se on ensin kyseenalaistettava. On selvitettävä, mistä on kysymys. Filosofiassa ei ole itsestäänselvyyksiä.<br/> <b>Eksplikointi<br/> </b>- rationaalinen käsittely edellyttää, että asia selvennetään. Filosofiassa pyritään täsmällisyyteen, siinä luodaan ja käytetään tarkkoja käsitteitä.<br/> <b>Argumentointi<br/> </b>- päätökset perustellaan. Filosofiassa uskotaan vain hyviä ja järkeviä perusteluita.<b><br/> </b><br/> <b>4. Miksi kannattaa opiskella filosofiaa?<br/> </b>- filosofia auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa<br/> - auttaa kehittämään omaa ajattelua<br/> - filosofian opintojen avulla oppii erottamaan tieteellisen tiedon arkitiedosta ja tieteen näennäistieteestä<br/> - kehittää kriittistä ajattelua 2026-02-18T11:00:29+02:00 https://peda.net/id/613ea19c0ca 2026-02-18T10:39:46+02:00 Lue oppikirjan kappale 1. ja tee tehtävät 1 - 5. 2026-02-18T10:39:46+02:00