https://peda.net/id/f9933800446 2025-06-08T16:39:17+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/133b7c58446 2025-08-17T10:05:14+03:00 Kertaa jaksovihostasi päivittäin, mitä oppitunnilla on käsitelty. Tee vihkotyö loppuun kotona, jos se on oppitunnilla jäänyt kesken. Tostaisin kysyn käsitellyistä asioista lyhyesti kirjallisesti. 2025-06-08T16:47:10+03:00 https://peda.net/id/25a595cc848 2025-08-29T08:49:04+03:00 <p>​<iframe width="1144" height="468" src="https://www.youtube.com/embed/VJ3u6zBcVSA" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> <strong class="editor red">Tervetuloa Aurinkokuntaan!</strong><br/> <br/> <b>Aurinko</b><br/> <b>Merkurius</b><br/> <b>Venus</b><br/> <b>Maa<br/> Kuu</b><br/> <b>Mars</b><br/> <br/> <b>Jupiter</b><br/> <b>Saturnus</b><br/> <b>Uranus</b><br/> <b>Neptunus</b><br/> <br/> <strong class="editor red">Me kaikki kierrämme aurinkoa!</strong><br/> <br/> <b>Asteroidit</b> saapuvat asteroidivyöhykkeelle ja esittäytyvät yhteen ääneen.<br/> <br/> <b>Aurinko</b> ja <b>Maa</b> esille, Maa pyörii itsensä ympäri.<br/> <b>Kertoja</b>: vuorokausi, päivä ja yö<br/> <b>Kuu</b> esille, Kuu kiertää Maata<br/> <b>Kertoja</b>: kuukausi<br/> Kuu poistuu, Maa kiertää hitaasti itseään ja samalla Aurinkoa<br/> <b>Kertoja</b>: vuosi, vuodenajat<br/> <b>Kertoja</b>: Maan nopeus<br/> <br/> <strong class="editor red">Terveisiä Linnunradalta!</strong><br/> <br/> Vaapaehtoiset jäävät esittelemään<br/> <br/> Askartelu: aurinkokuntamalli<br/> <br/> Kivien tutkimus ja kivikirjat<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </p> 2025-08-29T06:35:02+03:00 https://peda.net/id/fa940a5c83b 2025-08-29T09:48:03+03:00 <span class="editor underline">Graniitti ja gneissi<br/> <br/> <br/> </span>Suomen yleisimmät kivilajit ovat graniitti ja gneissi. Niiden mineraalit ovat samat: kvartsi, maasälpä ja kiille, mutta koska ne muodostuvat eri lailla, ne näyttävät erilaisilta. Graniitti on rakeista, kovaa ja kestävää magmakiveä. Sitä käytetään paljon rakentamisessa. Gneissi on muuttunut kivilaji, joka on juovikasta. Sitä käytetään esimerkiksi laatoissa. <br/> <br/> Kvartsi<br/> <br/> Kvartsi on maapallon levinnein mineraali. Puhdas kvartsi on väritöntä ja muodostuu kauniiksi kulmikkaiksi kiteiksi. Kvartsia käytetään lasiteollisuudessa.<br/> <br/> Kiille <br/> <br/> Kiilteet ovat suomuisia mineraaleja. Ne lohkeavat helposti ohuiksi, läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteistä yleisin on tumma kiille eli biotiitti (katinkulta)<br/> <br/> Maasälpä<br/> <br/> Maasälpä antaa graniitille joko punaisen tai harmaan sävyn. 2025-08-28T06:13:32+03:00 https://peda.net/id/b2a6e28e81c 2025-08-25T17:42:17+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/kivilajikortit.pdf#top" class="uuid-e1669f02-81ca-11f0-97cb-0a80e88c6005">kivilajikortit.pdf</a></dt> <dd>kivilajikortit.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/enkun-opelle-kivioppi.pdf#top" class="uuid-21a85d06-81c8-11f0-92ac-0a80e88c6005">enkun opelle - kivioppi.pdf</a></dt> <dd>enkun opelle - kivioppi.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/geoidiee-monisteet-13-1.pdf#top" class="uuid-86b24500-81c2-11f0-ad11-6e9f894da45d">GeoidiEE_monisteet_13_1.pdf</a></dt> <dd>GeoidiEE_monisteet_13_1.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/geoidiee-monisteet-12-1.pdf#top" class="uuid-67d72dda-81c2-11f0-ba23-6e9f894da45d">GeoidiEE_monisteet_12_1.pdf</a></dt> <dd>GeoidiEE_monisteet_12_1.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/geoidiee-monisteet-5-1.pdf#top" class="uuid-40f96bf6-81c2-11f0-be33-428e09909083">GeoidiEE_monisteet_5_1.pdf</a></dt> <dd>GeoidiEE_monisteet_5_1.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/avaruuskortit-ja-tehtava.pdf#top" class="uuid-ef89d0e4-81c1-11f0-ae17-6e9f894da45d">avaruuskortit ja tehtävä.pdf</a></dt> <dd>avaruuskortit ja tehtävä.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/avaruustietokortit-planeetoista.pdf#top" class="uuid-ef0bf32c-81c1-11f0-b790-0a80e88c6005">Avaruustietokortit planeetoista S2 ja tuki.pdf</a></dt> <dd>Avaruustietokortit planeetoista S2 ja tuki.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/susannan-aurinkokuntamalli.pdf#top" class="uuid-d1b8ff7c-81c1-11f0-b738-428e09909083">Susannan aurinkokuntamalli.pdf</a></dt> <dd>Susannan aurinkokuntamalli.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/geoidiee-monisteet-4-1.pdf#top" class="uuid-cf264b84-81c1-11f0-9886-0a80e88c6005">GeoidiEE_monisteet_4_1.pdf</a></dt> <dd>GeoidiEE_monisteet_4_1.pdf</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/ymparistoopin-monistetehtavia/tehtava-maapallon-rakenne-moniste.pdf#top" class="uuid-b8e77de8-81c1-11f0-8616-6e9f894da45d">tehtävä maapallon rakenne moniste.pdf</a></dt> <dd>tehtävä maapallon rakenne moniste.pdf</dd> </dl> https://peda.net/id/210e93666a4 2025-08-28T05:53:41+03:00 ​<iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/8gdR1ZZ9Zu0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1144" height="468" src="https://www.youtube.com/embed/sl36WCFWOI0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/JUMkWyRre_M?list=PLDkWqo85VPVxEPoB-JEoD755Hrd0U1hg-" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> Katso lisää <a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLDkWqo85VPVxEPoB-JEoD755Hrd0U1hg-" rel="nofollow ugc noopener">Tiedekulman Lasten kysymyksiä</a>, jossa asiantuntijat vastaavat.​<br/> <br/> Taivaankappaleiden kokovertailua:<br/> ​<iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/octRYMsiLX0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/ZhpcDI3pYl8" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <br/> Kuvataiteessa piirrämme tippukiviä.<br/> <iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/UE20_4mlyHo" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/kxqJuc1HHbg" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1099" height="618" src="https://www.youtube.com/embed/1nS7vjVUjBg" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><br/> <iframe width="1707" height="960" src="https://www.youtube.com/embed/_ob8Btx1xls?list=RD_ob8Btx1xls" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2025-07-26T21:19:54+03:00 https://peda.net/id/446be18081c 2025-08-27T13:12:02+03:00 <span class="editor underline">Kivien kierto</span><br/> <br/> Kivet koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat alkuaineiden muodostamia yhdisteitä. Kallioperä kuluu sääilmiöiden armoilla. Se rapautuu, lohkeilee ja murtuu. Niinpä kivi kiertää. Kivet jaetaan syntytapansa perusteella kolmeen ryhmään: magmakiviin, muuttuneisiin kiviin ja kerrostuneisiin kiviin.<br/> <br/> Magmakivet syntyvät, kun maapallon vaipan kiviaines jähmettyy. Se voi tapahtua nopeasti siten, että tulivuori purkautuu ja laava jähmettyy. Se voi myös tapahtua hitaasti maankuoren sisällä. Graniitti on magmakivi.<br/> <br/> Muuttuneet kivet syntyvät esimerkiksi vuorenpoimutuksen yhteydessä. Kiven mineraalit järjestyvät uudelleen ja kiven ulkonäkö muuttuu. Gneissi on muuttunutta graniittia.<br/> <br/> Kerrostuneet kivet syntyvät paineessa kerrostuen. Hiekkakivi ja kalkkikivi ovat kerrostuneita kiviä. Kerrostuneessa kivessä voi olla fossiileja.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon4/img-20250827-130913-edit-98225136063101.jpg#top" title="IMG_20250827_130913_edit_98225136063101.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon4/img-20250827-130913-edit-98225136063101.jpg:file/photo/42a1cf0ae4fef4991e35add44fdc7011b0a6a54f/IMG_20250827_130913_edit_98225136063101.jpg" alt="" title="IMG_20250827_130913_edit_98225136063101.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon4/kivien-kierto.m4a:file/download/b5999bedd22d1563db18da6833f5a9ca6f5d6893/kivien%20kierto.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon4/kivien-kierto.m4a:file/download/b5999bedd22d1563db18da6833f5a9ca6f5d6893/kivien%20kierto.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon4/kivien-kierto.m4a:file/photo/b5999bedd22d1563db18da6833f5a9ca6f5d6893/kivien%20kierto.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-25T18:07:50+03:00 https://peda.net/id/508836246a4 2025-07-26T21:21:14+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-f6e7d4b2-82f7-11f0-8dce-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-f6e7d4b2-82f7-11f0-8dce-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="f6e7d4b2-82f7-11f0-8dce-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/" title="https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tietoa kivilajien synnystä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-e3fe4a76-82f6-11f0-81cb-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-e3fe4a76-82f6-11f0-81cb-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="e3fe4a76-82f6-11f0-81cb-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://spinelli.gtk.fi/nayteluokat/naytteet/kivilajit/" title="https://spinelli.gtk.fi/nayteluokat/naytteet/kivilajit/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tutki virtuaalista kivigalleriaa</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2841e116-7ca8-11f0-bd22-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2841e116-7ca8-11f0-bd22-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2841e116-7ca8-11f0-bd22-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://exercise.puro.education/app/science/space/solarsystem/planets?lang=FI" title="https://exercise.puro.education/app/science/space/solarsystem/planets?lang=FI (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">PELAA avaruuspeliä pädillä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-74b7872c-7ca7-11f0-bf3e-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-74b7872c-7ca7-11f0-bf3e-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="74b7872c-7ca7-11f0-bf3e-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://areena.yle.fi/1-2691618" title="https://areena.yle.fi/1-2691618 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Opi avaruudesta Ylen Avaruuskansioista</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-45e22e96-7b32-11f0-9411-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-45e22e96-7b32-11f0-9411-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="45e22e96-7b32-11f0-9411-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/a/20-149056" title="https://yle.fi/a/20-149056 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yle: Planeetat ja Pluto</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2560df6e-7b32-11f0-ac0e-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2560df6e-7b32-11f0-ac0e-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2560df6e-7b32-11f0-ac0e-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/a/20-149057" title="https://yle.fi/a/20-149057 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yle: Planeettojen synty</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-3c5ef9ea-7a87-11f0-91c1-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-3c5ef9ea-7a87-11f0-91c1-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="3c5ef9ea-7a87-11f0-91c1-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://elamysliikunta.fi/wp-content/uploads/2024/11/KIVIPUISTO-KARTTA.jpg" title="https://elamysliikunta.fi/wp-content/uploads/2024/11/KIVIPUISTO-KARTTA.jpg (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kivipuiston kartta</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-ac02769c-7a86-11f0-8c5f-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-ac02769c-7a86-11f0-8c5f-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="ac02769c-7a86-11f0-8c5f-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://elamysliikunta.fi/kivipuisto/" title="https://elamysliikunta.fi/kivipuisto/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kivipuisto Kyrkkärillä</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-69888c0a-6a4d-11f0-bf9a-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-69888c0a-6a4d-11f0-bf9a-6e9f894da45d enclose"--><!--filtered attribute: data-id="69888c0a-6a4d-11f0-bf9a-6e9f894da45d"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://geo-on.fi/" title="https://geo-on.fi/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Muuttuva Maa - aikamatka Suomen geologiaan</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-07-26T21:21:14+03:00 https://peda.net/id/4f406454816 2025-08-25T17:39:13+03:00 <span class="editor underline">Maapallon rakenne</span><br/> <br/> Luonnossa näkyvät kalliot ovat osa maapallon kivistä kuorta. Kivisen kuoren uloin kivikerros on nimeltään kallioperä. Vain pieni osa kallioperästä on näkyvissä. Useimmiten sitä peittää maaperä. Maaperässä on irtonaisia maalajeja, kuten soraa, hiekkaa ja multaa. Sitä voi kaivaa lapiolla.<br/> <br/> Maapallon kivinen kuori ei ole yhtenäinen, vaan se on repeillyt mannerlaatoiksi. Kuoren alla on paksu vaippa. Vaippa on sulaa kiveä, tulikuumaa magmaa. Vaipan alla on vielä kuumempi ydin. Se saa magman pyörteilemään, jolloin maankuoren mannerlaatat liikkuvat hitaasti. Laatat voivat liikkua poispäin toisistaan, törmätä toisiinsa tai hankautua toisiaan vasten. Laattojen rajakohdissa esiintyy maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia ja sinne voi syntyä poimuvuoristoja ja syvänteitä.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon3/img-20250825-115624-edit-31724602053833.jpg#top" title="IMG_20250825_115624_edit_31724602053833.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon3/img-20250825-115624-edit-31724602053833.jpg:file/photo/b8ed1c7c1d2a622a5bab648d2b7cd1c21d5a79af/IMG_20250825_115624_edit_31724602053833.jpg" alt="" title="IMG_20250825_115624_edit_31724602053833.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon3/maapallon-rakenne.m4a:file/download/dd14f0c9767ba2e9e1a4c2c7d19b1a1c3dd455fb/maapallon%20rakenne.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon3/maapallon-rakenne.m4a:file/download/dd14f0c9767ba2e9e1a4c2c7d19b1a1c3dd455fb/maapallon%20rakenne.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon3/maapallon-rakenne.m4a:file/photo/dd14f0c9767ba2e9e1a4c2c7d19b1a1c3dd455fb/maapallon%20rakenne.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-25T06:55:15+03:00 https://peda.net/id/9d5256427e3 2025-08-27T13:16:02+03:00 <span class="editor underline">Maapallo on vedensininen planeetta</span><br/> <br/> Maapallolla vettä on kolmessa olomuodossa: kaasumaisena vesihöyrynä, nestemäisenä vetenä ja kiinteänä jäänä. Suurin osa maapallon vedestä on suolaista merivettä. Suuria valtameriä ovat Atlantin valtameri, Tyyni valtameri, Intian valtameri, Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen jäämeri. Suolatonta vettä kutsutaan makeaksi vedeksi ja sitä on vain kolme prosenttia maapallon vesistä. Siitä suurin osa on varastoitunut jäätiköihin. Puhdas, makea vesi on uusiutuva luonnonvara. Sitä syntyy, kun auringon lämpö haihduttaa vettä, se muuttuu vesihöyryksi ja kohoaa pilviksi taivaalle. Pilvet satavat maahan makeana vetenä. Vesi puhdistuu imeytyessään maaperän läpi ja kertyessään pohjavedeksi.<br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/perjantai/img-20250827-131518-edit-98588347548275.jpg#top" title="IMG_20250827_131518_edit_98588347548275.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/perjantai/img-20250827-131518-edit-98588347548275.jpg:file/photo/149f3dd02538048e5485e39c48011fc0d40f57dd/IMG_20250827_131518_edit_98588347548275.jpg" alt="" title="IMG_20250827_131518_edit_98588347548275.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/perjantai/maapallo-on-vedensininen-planeetta.m4a:file/download/122b34459266a10e8455c63078860f3763599b3d/maapallo%20on%20vedensininen%20planeetta.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/perjantai/maapallo-on-vedensininen-planeetta.m4a:file/download/122b34459266a10e8455c63078860f3763599b3d/maapallo%20on%20vedensininen%20planeetta.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/perjantai/maapallo-on-vedensininen-planeetta.m4a:file/photo/122b34459266a10e8455c63078860f3763599b3d/maapallo%20on%20vedensininen%20planeetta.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-21T06:26:24+03:00 https://peda.net/id/5f4604d4446 2025-08-28T06:34:56+03:00 <table style="width: 0px;"> <tbody> <tr> <td> <p>viikko</p> </td> <td> <p>koulupäiviä</p> <p>viikossa</p> </td> <td> <p>aihe</p> </td> <td> <p>päiväkohtainen ja vihkotyö</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>34</p> </td> <td> <p>5</p> </td> <td> <p>kivioppi: maapallo, kuu ja aurinko: vuorokausi, vuodenajat, aurinkokuntamme planeetat nimeten, maapallon karttakuva, kasvillisuus, veden kiertokulku, yhteyttäminen</p> </td> <td> <p><strong>ma</strong> aurinkokuntamme rakenne, nimetään planeetat</p> <p><strong>ti </strong>Maa, Kuu, Aurinko</p> <p><strong>ke </strong>maapallon karttakuva</p> <p><strong>to </strong>kasvillisuus, aavikoilta sademetsiin, kerrataan yhteyttäminen<br/> <br/> <em>Kirjallinen läksynkysely</em></p> <p><strong>pe </strong>merivirrat, ilmasto, veden kierto</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>35</p> </td> <td> <p>5</p> </td> <td> <p>kivioppi: kivilajit, kivien synty, kiven kierto, tulivuoret, maanjäristykset</p> </td> <td> <p><strong>ma</strong> maapallon rakenne, tulivuoret, maanjäristykset</p> <p><strong>ti</strong> kivilajien synty, kivi on mineraalia</p> <p><strong>ke</strong> magmakivet, kerrostuneet kivet, muuttuneet kivet</p> <p><strong>to</strong> ganiitti ja gneissi, tippukivi (kalkkikivi)<br/> <br/> <em>Kirjallinen läksynkysely</em></p> <p><strong>pe</strong> aurinkokuntaesitys, omat kivet</p> </td> </tr> </tbody> </table> 2025-06-08T16:42:08+03:00 https://peda.net/id/f9f9f40c7d7 2025-08-25T17:34:27+03:00 <span class="editor underline">Maapallon monet maisemat</span><br/> <br/> Maapallolta löytyy monenlaisia maisemia ja elinympäristöjä niin ihmisille, eläimille kuin kasveillekin. Kasvit ovat sopeutuneet niihin elinolosuhteisiin, jotka vallitsevat niiden kasvupaikalla. Auringonvaloa osuu päiväntasaajalle ympäri vuoden, joten siellä on kuuma. Sademetsässä on kosteaa ja vehreää. Laaja sademetsä on esimerkiksi Amazon-joen varrella Etelä-Amerikassa. Saharan aavikko Afrikassa on hyvin kuiva. Savannilla kuivakausi ja sadekausi vuorottelevat. Kun tullaan kauemmas päiväntasaajasta ja kohti pohjoista tai eteläistä napaa, ilmasto viilenee ja vuodenajat erottuvat selkeämmin. Lehtimetsät ja havumetsät levittäytyvät lauhkeille seuduille. Kylmimmillä seuduilla on tundrakasvillisuutta. Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa ja Himalajan vuoristossa Aasiassa sijaitsevat korkeimmat vuoret. Napaseuduilla on hyvin kylmä ja siellä on paksua mannerjäätä.<a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/img-20250821-082905.jpg#top" title="IMG_20250821_082905.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/img-20250821-082905.jpg:file/photo/4d673747eee28893593abe8d4e9e110346f63abe/IMG_20250821_082905.jpg" alt="" title="IMG_20250821_082905.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/img-20250825-115630-edit-38039490756112.jpg#top" title="IMG_20250825_115630_edit_38039490756112.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/img-20250825-115630-edit-38039490756112.jpg:file/photo/07463b00719a4f2cb9dc734c4a6083eebc9f1205/IMG_20250825_115630_edit_38039490756112.jpg" alt="" title="IMG_20250825_115630_edit_38039490756112.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/maapallon-monet-maisemat.m4a:file/download/06d15e005404127a4051716b625ffa11dad3ca9a/Maapallon%20monet%20maisemat.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/maapallon-monet-maisemat.m4a:file/download/06d15e005404127a4051716b625ffa11dad3ca9a/Maapallon%20monet%20maisemat.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti2/maapallon-monet-maisemat.m4a:file/photo/06d15e005404127a4051716b625ffa11dad3ca9a/Maapallon%20monet%20maisemat.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-20T06:15:51+03:00 https://peda.net/id/1353e51c7d7 2025-08-20T12:14:22+03:00 Maapallo<br/> <br/> Maapallo on ainoa Aurinkokuntamme planeetta, jolla tiedetään olevan elämää. Koska maailmankaikkeus on äärettömän suuri, on mahdollista, että elämää löytyy myös muualta. Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan etsineet elonmerkkejä avaruudesta.<br/> <br/> Maapallon elämän mahdollistaa sopiva etäisyys Auringosta ja siksi täällä on myös vettä nestemäisessä muodossa. Kaikki maapallolta löytyvä vesi muodostaa vesikehän. Maan pinta koostuu kiinteästä kivestä. Kivikehän tärkeät ravinneaineet mahdollistavat elävien eliöiden kasvamisen. Kasvit, eläimet ja ihmiset muodostavat elonkehän. Maapallon ympärillä on ilmakehä, johon kasvien yhteyttämä happi kertyy ja ihmiset ja eläimet voivat sitä hengittää.<br/> <br/> Maapallolla on kuusi mannerta: Euraasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner. Euraasian manner voidaan jakaa Euroopan ja Aasian maanosiin.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon2/img-20250820-121235-edit-1668870661347747.jpg#top" title="IMG_20250820_121235_edit_1668870661347747.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon2/img-20250820-121235-edit-1668870661347747.jpg:file/photo/f82a1ddc26f8a40608baeb9264069849e01a646f/IMG_20250820_121235_edit_1668870661347747.jpg" alt="" title="IMG_20250820_121235_edit_1668870661347747.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon2/maapallo.m4a:file/download/55408f9a77f7007ea46ba756fd1a2f2b8fa6aa2a/maapallo.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon2/maapallo.m4a:file/download/55408f9a77f7007ea46ba756fd1a2f2b8fa6aa2a/maapallo.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon2/maapallo.m4a:file/photo/55408f9a77f7007ea46ba756fd1a2f2b8fa6aa2a/maapallo.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-20T06:09:24+03:00 https://peda.net/id/b9f5b6f27d1 2025-08-19T20:06:38+03:00 <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/maapallon-olosuhteet-mahdollistavat-elaman-tuntemassamme-muo/nayttokuva-2025-08-19-200613.png#top" title="Näyttökuva 2025-08-19 200613.png"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/maapallon-olosuhteet-mahdollistavat-elaman-tuntemassamme-muo/nayttokuva-2025-08-19-200613.png:file/photo/06baaae484cfafdf98f17a42095370b8ade7dbbc/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202025-08-19%20200613.png" alt="" title="Näyttökuva 2025-08-19 200613.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2025-08-19T20:05:37+03:00 https://peda.net/id/1171dc587ca 2025-08-20T12:15:19+03:00 <span class="editor underline">Vuodenajat vaihtelevat</span><br/> <br/> Kun Maa kiertää Aurinkoa, se on koko ajan kallistuneena samaan suuntaan. Tästä johtuu vuodenaikojen vaihtelu. Kun pohjoinen pallonpuolisko on enemmän kallistuneena Aurinkoon päin, se saa enemmän Auringon säteilyä eli valoa ja lämpöä. Silloin on kesä. Maan kierros Auringon ympäri kestää n. 365 vuorokautta eli yhden vuoden. Vaikka emme huomaa liikettä maapallon pinnalla seistessämme, se kiitää aika nopeasti avaruudessa. Nopeus on liki 30km sekunnissa.<br/> <br/> <span class="editor underline">Vuorokausi ja kuukausi</span><br/> <br/> Maapallo pyörii itsensä ympäri 24 tunnin eli yhden vuorokauden kuluessa. Siitä johtuu yön ja päivän vaihtelu. Sillä puolella maapalloa, mikä on kääntyneenä Aurinkoa kohti, on päivä ja toisella puolella yö. Kuun kierros Maan ympäri kestää kuukauden ajan. Kuu ei säteile omaa valoa, vaan se heijastaa Auringon tuottamaa valoa.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/img-20250820-121216-edit-1668891754678572.jpg#top" title="IMG_20250820_121216_edit_1668891754678572.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/img-20250820-121216-edit-1668891754678572.jpg:file/photo/b6e50d004af99edbc1f40e69f091b55d825d233d/IMG_20250820_121216_edit_1668891754678572.jpg" alt="" title="IMG_20250820_121216_edit_1668891754678572.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/img-20250820-121223-edit-1668882062893159.jpg#top" title="IMG_20250820_121223_edit_1668882062893159.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/img-20250820-121223-edit-1668882062893159.jpg:file/photo/7a33511f0069b22641abae5fb0a4c2a549bf96fb/IMG_20250820_121223_edit_1668882062893159.jpg" alt="" title="IMG_20250820_121223_edit_1668882062893159.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/vuodenajat-kuukaudet-vuorokaudenajat.m4a:file/download/7badc4e41aa80492780d9246d60cd5a3e1974003/vuodenajat%2C%20kuukaudet%2C%20vuorokaudenajat.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/vuodenajat-kuukaudet-vuorokaudenajat.m4a:file/download/7badc4e41aa80492780d9246d60cd5a3e1974003/vuodenajat%2C%20kuukaudet%2C%20vuorokaudenajat.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/vihkoon/vuodenajat-kuukaudet-vuorokaudenajat.m4a:file/photo/7badc4e41aa80492780d9246d60cd5a3e1974003/vuodenajat%2C%20kuukaudet%2C%20vuorokaudenajat.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> 2025-08-19T06:24:51+03:00 https://peda.net/id/2211af9e7be 2025-08-20T07:03:25+03:00 <span class="editor underline">Aurinkokunta<br/> </span> <br/> Aurinkokunnan muodostavat keskustähti ja kaikki sitä kiertävät taivaankappaleet. Oma aurinkokuntamme sijaitsee galaksissa nimeltä Linnunrata ja sen keskustähti on Aurinko. Kaikki muut tähdet, joita näemme paljain silmin ovat kotigalaksimme tähtiä, mutta ne ovat paljon Aurinkoa kauempana. Aurinkokunta syntyi n. 5 miljardia (5 000 000 000) vuotta sitten tiivistyen kaasusta ja pölystä. <br/> <br/> Aurinkokunnassamme on kahdeksan planeettaa, jotka syntyivät noin 4,6 miljardia (4 600 000 000) vuotta sitten. Lähelle aurinkoa syntyivät sisäplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars. Niitä kutsutaan myös kiviplaneetoiksi, koska niillä kaikilla on kiinteä kuori. Kauemmaksi syntyivät ulkoplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Niitä kutsutaan kaasuplaneetoiksi, koska niillä aine on nesteenä tai kaasuina. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa omilla kiertoradoillaan. <br/> <br/> Kuu on planeettaa pienempi taivaankappale, joka kiertää planeettaa. Maapallolla on yksi kuu, mutta niitä voi olla useita kymmeniä.<br/> <br/> <div class="externalfile preview audio"><audio src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti/aurinkokunta.m4a:file/download/b38df117f153e5360358ac5df25dc80e2b723f6a/Aurinkokunta.m4a" controls="controls" preload="metadata"> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti/aurinkokunta.m4a:file/download/b38df117f153e5360358ac5df25dc80e2b723f6a/Aurinkokunta.m4a"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti/aurinkokunta.m4a:file/photo/b38df117f153e5360358ac5df25dc80e2b723f6a/Aurinkokunta.m4a" alt="" loading="lazy"/></a></audio> </div> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti/img-20250818-154519-edit-1610396292963439.jpg#top" title="IMG_20250818_154519_edit_1610396292963439.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/teksti/img-20250818-154519-edit-1610396292963439.jpg:file/photo/393d3d7c1f2c11292042841f4fdb3f8381711d2e/IMG_20250818_154519_edit_1610396292963439.jpg" alt="" title="IMG_20250818_154519_edit_1610396292963439.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2025-08-18T06:26:30+03:00 https://peda.net/id/419a593e446 2025-08-18T07:56:44+03:00 <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/aurinkokunta/solar-system-439046-1280.jpg#top" title="solar-system-439046_1280.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/aurinkokunta/solar-system-439046-1280.jpg:file/photo/4e41fd2a4cba7bf77e2eccff7679c1d8dd235b59/solar-system-439046_1280.jpg" alt="" title="solar-system-439046_1280.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/aurinkokunta/s26-27-7.jpg#top" title="s26_27_7.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/ymparistooppi/aurinkokunta-maapallo-ja-kivioppi/aurinkokunta/s26-27-7.jpg:file/photo/db5ae77f16e87529c0da5d9e428c50a721b47bc7/s26_27_7.jpg" alt="" title="s26_27_7.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2025-06-08T16:48:28+03:00