Sanasto

A

2019-02-19T08:20:43+02:00

Alkuaine (element) koostuu vain yhdenlaisista atomeista. Alkuaineen kaikilla atomeilla on sama järjestysluku, Z, eli niiden ytimessä on sama määrä protoneja.

Allotropia (allotropy) on alkuaineiden kyky esiintyä samassa paineessa ja lämpötilassa erilaisissa kemiallisissa muodoissa.

Amorfisen aineen (amorphous solid) rakenneyksiköillä ei ole säännöllistä rakennetta.

Anioni (anion) on ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus.

Aromaattinen yhdiste (aromatic compound) on orgaaninen yhdiste, joka sisältää bentseenirenkaan.

Asymmetrinen hiiliatomi (asymmetric carbon atom) on hiiliatomi, johon on liittynyt neljä erilaista atomia tai atomiryhmää.

Atomiorbitaali (atomic orbital) on atomin ytimen läheisyydessä sijaitseva avaruuden osa, josta elektroni todennäköisesti löytyy. Atomiorbitaaleja ovat esim. s-, p-, d- ja f-orbitaalit.

C

2016-12-01T00:27:29+02:00

Cis-trans-isomeria (cis-trans isomerism) on stereoisomerian alalaji, jossa kaksoissidoksen hiiliatomeihin kiinnittyneet ryhmät ovat joko vastakkaisilla puolilla (trans) tai samalla puolella (cis).

D

2016-12-01T00:28:39+02:00

Dipoli (dipole) muodostuu, kun kaksi erimerkkistä sähkövarausta ovat toistensa vaikutuspiirissä.

Dipoli-dipolisidos (dipole-dipole interaction) on poolisten molekyylien välisen sähköisen vetovoiman aiheuttama molekyylien välinen heikko sidos.

Dipolimolekyyli (dipole molecule) on molekyyli, jossa on negatiivinen ja positiivinen osittaisvaraus. Molekyylin muodon vuoksi varaukset eivät kumoudu.

Dispersiovoimat (dispersion forces) ovat kaikkien atomien ja molekyylien välillä esiintyviä heikkoja sidosvoimia, jotka johtuvat hetkellisten dipolien välisistä vuorovaikutuksista.

E

2019-02-19T08:22:09+02:00

Elektronegatiivisuus (electron negativity) kuvaa sitoutuneen alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa elektroneja.

Elektroni (electron) on alkeishiukkanen, jolla on negatiivinen varaus.

Elektronien delokalisaatio (delocalized electrons) tarkoittaa elektroneja, jotka ovat molekyylissä yhteisiä useammalle kuin kahdelle atomille. Esiintyy esimerkiksi dieeneillä (kaksi kaksoissidosta kolmen hiilen ketjussa), aromaattisilla yhdisteillä eli bentseenillä ja sen johdannaisilla

Empiirinen kaava (empirical formula) ilmoittaa yhdisteen alkuaineiden keskinäiset suhteet, mutta ei atomien todellista lukumäärää.

Enantiomeeri (enantiomer) on yhtä kuin peilikuvaisomeeri.

Epämetalli (nonmetal) on alkuaine, joka ei johda sähköä eikä ole taottava. Epämetallit sijaitsevat jaksollisessa järjestelmässä oikealla ylhäällä (pl. vety).

F

2016-12-01T00:30:31+02:00

Funktionaalinen ryhmä (functional group) on orgaanisen yhdisteen toiminnallinen ryhmä, joka määrää yhdisteen ominaisuudet ja reaktiivisuuden.

Funktioisomeriassa (functional isomerism) yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta erilainen funktionaalinen ryhmä.

G

2016-12-01T00:30:42+02:00

Geometrinen isomeria (geometrical isomerism) on stereoisomerian alalaji, jossa kaksoissidoksen hiiliatomeihin kiinnittyneet ryhmät ovat joko vastakkaisilla puolilla (trans) tai samalla puolella (cis). Katso myös cis-trans-isomeria.

H

2019-02-19T08:23:03+02:00

Halogeenit (halogens) ovat jaksollisen järjestelmän 17. ryhmän alkuaineita.

Hapetusluku (oxidation state) on luku, joka ilmaisee atomin luovuttaman tai vastaanottaman elektronimäärän e^-. Hapetusluku on positiivinen silloin, kun atomi luovuttaa elektroneja ja negatiivinen silloin, kun se vastaanottaa niitä.

Heikko sidos (intermolecular force) on molekyylien välinen heikko sidos (molekyylien välinen heikko vuorovaikutus).

Hila (lattice) on kolmiulotteinen säännöllinen järjestelmä, jonka kiteen rakenneosat (atomit, molekyylit tai ionit) muodostavat.

Hybridisaatio (hybridization) on malli, jolla visualisoidaan atomiorbitaalien yhdistyminen energialtaan samankaltaisiksi hybridiorbitaaleiksi.

Hydraatti (hydrate) on yhdiste johon on sitoutunut vettä.

Hydrataatio (hydration) tarkoittaa ionien sitoutumista vesimolekyyleihin ioni-dipolisidoksella.

I

2019-02-19T08:23:37+02:00

Ioni (ion) sähköisesti varautunut atomi (Ca²⁺) tai atomiryhmä (NH⁴⁺).

Ioni-dipolisidos (ion-dipole interaction) tarkoittaa ionin ja poolisen molekyylin välistä heikkoa vuorovaikutusta.

Ionisidos (ionic bond) on kationin ja anionin välinen vahva sidos.

Ionisäde (ion radius) on hilassa sijaitsevan palloksi visualisoidun ionin säde.

Isomeerit (isomers) ovat yhdisteitä, joilla on sama molekyylikaava mutta eri rakenne.

J

2016-12-01T00:32:37+02:00

Jakso (period) on jaksollisen ryhmän alkuaineiden vaakarivi. Jakso kertoo alkuaineen energiatasojen lukumäärän.

Jaksollinen järjestelmä (the Periodic Table) on kemiallinen malli ja järjestelmä, jossa alkuaineet on järjestetty järjestysluvun Z mukaan ryhmiin (pystyrivi) ja jaksoihin (vaakarivi).

Järjestysluku (atomic number) Z ilmoittaa ilmaisee atomiytimen protonien lukumäärän.

K

2019-02-19T08:24:54+02:00

Kaava (chemical formula) on kemiallisten merkkien merkintätapa, joka kuvaa aineen koostumusta.

Kaksoissidos (double bond) on kovalenttinen sidos, jossa kaksi atomia jakaa kaksi elektroniparia. Sisältää yhden sigmasidoksen ja yhden piisidoksen.

Kationi (cation) on ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus.

Kemiallinen yhdiste (chemical compound) koostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta.

Kidevesi (water of hydratation) tarkoittaa kidehilaan sitoutunutta vettä.

Kiraaliset molekyylit (chiral molecules) ovat molekyylejä, joiden peilikuvat eivät ole samoja kuin alkuperäinen molekyyli.

Konformaatiot (conformations) ovat saman molekyylin eri asentoja, jotka syntyvät atomiryhmien kiertymisestä toistensa suhteen.

Konformaatioisomeria (confomation isomerism) on stereoisomerian alalaji, joka aiheutuu yksinkertaisen kovalenttisen sidoksen kiertymisestä oman akselinsa ympäri.

Kovalenttinen sidos (covalent bond) on vahva sidos, joka liittää atomit toisiinsa yhteisellä elektroniparilla. Se voi olla yksin-, kaksin- tai kolminkertainen riippuen elektroniparien lukumäärästä.

L

2019-02-19T08:25:23+02:00

Londonin dispersiovoimat (London forces, London dispersion forces) ovat sama kuin dispersiovoimat.

M

2019-02-19T08:26:24+02:00

Massaluku (mass number) A, on atomiytimen protonien ja neutronien yhteislukumäärä.

Metalli (metal) on alkuaine, joka on taottava ja johtaa sähkö, esimerkiksi Cu tai Fe.

Metallisidos (metallic bond) on metalliatomien välinen vahva sidos.

Molekyyli (molecule) on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama neutraali ryhmä.

Molekyylikaava (molecular formula) ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä.

Molekyyliyhdiste (Molecular compound) on molekyyleistä koostuva yhdiste, esim. H₂O.

Mooli (mole) on ainemäärän yksikkö. Mooli kuvaa rakenneosien lukumäärää. Yksi mooli sisältää 6,022 x 10²³ keskenään samanlaista rakenneyksikköä.

Moolimassa (molar mass) on yhden moolin massa. Sen tunnus on M ja yksikkö g/mol.

O

2019-02-19T08:27:14+02:00

Optiivinen aktiivisuus (optical activity) tarkoittaa yhdisteen kykyä kiertää polarisoidun valon tasoa. Polarisoitumisella tarkoitetaan aaltoliikkeen värähtelyjen amplitudin suuntariippuvuutta aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Orbitaali (orbital) on avaruuden osa, josta elektroni todennäköisesti löytyy. Orbitaalit jaetaan atomi-, hybridi ja molekyyliorbitaaleihin.

Orgaaninen yhdiste (organic compound) on hiili-hiili-sidoksia sisältävä yhdiste.

Osittaisvaraus (partial charge) on molekyylin eri osissa sijaitseva positiivinen tai negatiivinen sähkövaraus.

P

2019-02-19T08:28:13+02:00

Paikkaisomeria (positional isomerism) on rakenneisomerian alalaji, jossa funktionaalinen ryhmä tai sivuryhmä on eri paikassa.

Paulin kieltosäännön (Pauli exclusion principle) mukaan samalla atomiorbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on erisuuntaiset spinit.

Peilikuvaisomeria (optical isomerism) on yksi stereoisomerian alalajeista.

Peilikuvaisomeerit (optical isomers, enantiomers) ovat yhdisteitä, joissa on ainakin yksi asymmetrinen hiili.

Piisidos (pi bond) muodostuu molekyylin kahden vierekkäisen atomin hybridisoitumattomista p-atomiorbitaaleista. Piisidos on kaksiosainen.

Polttoanalyysi (combustion analysis) tarkoittaa näytteen hiili, vety- ja happipitoisuuden määrittämistä näytteen täydellisen palamisen palamistuotteiden avulla

Poolinen molekyyli (polar molecule) on molekyyli, jossa kovalenttisen sidoksen elektronipari ei jakaudu kahden atomin välillä täysin tasan, ja molekyylissä on positiivisia ja negatiivisia osittaisvarauksia.

Pooliton molekyyli (non-polar molecule) on molekyyli, jossa ei ole osittaisvarauksia tai ne kumoavat toisensa sen rakenteen vuoksi.

Puolimetallit (metalloid) ovat alkuaineita, joilla on sekä metallin että epämetallin ominaisuuksia. Niitä ovat B, Si, Ge, As, Sb, Te ja At.

R

2016-12-01T00:34:12+02:00

Rakenneisomeriassa (structural isomerism, constutional isomerism) eri molekyyleillä on sama molekyylikaava mutta erilainen rakennekaava.

Rakennekaava (structural formula) kuvaa miten molekyylin atomit ovat sitoutuneet toisiinsa ja sen avaruudellisen rakenteen.

Raseeminen seos (rasemic mixture) on kahden peilikuvaisomeerin 1:1-suhteessa muodostama seos.

Reaktioyhtälö (reaction equation) on kemiallisen reaktion symbolisen tason visualisointi.

Runkoisomeria (skeletal isomerism) eli ketjuisomeria on rakenneisomerian alalaji, jossa hiilirunko haarautuu usealla eri tavalla.

Ryhmä (group) on jaksollisen järjestelmän pystysarake. Ryhmien 1 ja 2 numero sekä ryhmien 13-18 jälkimmäinen numero kertoo alkuaineen ulkoelektronien määrän.

S

2019-02-19T08:29:28+02:00

Sidoselektronipari (bonding pair) on kaksi atomia yhteen liittyvä elektronipari.

Sidosenergia (bond energy) on energia (KJ), joka tarvitaan katkaisemiseen yksi mooli tarkasteltavia sidoksia. Sen suure on KJ/mol.

Sigmasidos (sigma bond, σ-bond) on kovalenttinen sidos, joka muodostuu elektroniparista, joka sijaitsee kahdesta hybridiorbitaalista tai hybridiorbitaalista ja vedyn 1s-orbitaalista muodostuneella sidosorbitaalilla.

Sivuryhmät (d-block elements) ovat jaksollisen järjestelmän ryhmät 3-12.

Stereoisomeerit (stereoisomers) ovat isomeerejä, joissa atomit ovat suuntautuneet avaruudellisesti eri suuntiin.

Substituentti (substituent) on molekyylin sivuryhmä (esim. atomi tai atomiryhmä).

Suola (salt) on ioniyhdiste, joka muodostuu esim. hapon ja emäksen välisessä neutraloitumisreaktiossa.

Systemaattinen nimi (IUPAC, systematic name) ilmoittaa rakenneosat ja niiden suhteet kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

T

2016-12-01T00:27:48+02:00

Tiivistetty rakennekaava (condensed structural formula) on rakennekaava, jossa esim. kaikkia sidoksia ei ole merkitty näkyviin.

U

2016-12-01T00:25:28+02:00

Ulkoelektronit (valence electrons) sijaitsevat alkuaineen korkeimmalla energiatasolla. Ne määräävät atomin kemialliset ominaisuudet (esim. reaktiivisuus).

V

2016-12-01T00:24:59+02:00

Vahva sidos (chemical bond) on molekyylin sisäinen vuorovaikutus, joka sitoo atomit yhdisteiksi. Ionisidos, kovalenttinen sidos ja metallisidos ovat vahvoja sidoksia.

Valenssielektroni (valence electron) tarkoittaa ulkoelektronia.

Vapaa sidoselektronipari (lone pair) on kahdella pisteellä visualisoitu elektronipari, joka ei osallistu kovalenttiseen sidokseen.

Vetysidos (hydrogen bond) sellaisten poolisten molekyylien välinen sidos, jossa vety on kovalenttisesti sitoutunut happi-, typpi- tai fluoriatomiin.

Viivakaava (line structure, line segment) on yksinkertaistettu rakennekaava, jossa hiilirunko on kuvattu viivana ja vain funktionaaliset ryhmät kemiallisilla merkeillä.