<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4 Vesi ja sen alkuaineet</title>
<id>https://peda.net/id/f9659da4781</id>
<updated>2017-08-03T09:42:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f9659da4781:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Pohdintatehtäviä</title>
<id>https://peda.net/id/f966e42a781</id>
<updated>2016-11-03T11:56:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/pohdintateht%C3%A4vi%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mistä alkuaineista vesi koostuu?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millaisia ominaisuuksia vedellä on?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tarkoittaa happikato vesistössä? Mitä se aiheuttaa vesistön kaloille?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Missä erilaisissa tilanteissa olet törmännyt veteen ja veden eri olomuotoihin?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mistä käyttämäsi vesi on peräisin?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millaista elämä olisi ilman puhdasta vettä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oppilastyö: Veden kiertokulku</title>
<id>https://peda.net/id/f967ea6e781</id>
<updated>2016-11-03T11:54:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/ovk2#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Rakennetaan luokkaan yksi oppikirjan s.67 tehtävän 2 mukainen laitteisto. Tutki laitteiston avulla veden kiertokulkua parin viikon ajan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tee ennuste, mitä tutkimuksessa tapahtuu?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Piirrä tutkimuksen perusteella kuva veden kiertokulusta maailmassa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oppilastyö: Veden ominaisuuksia</title>
<id>https://peda.net/id/f968dd3e781</id>
<updated>2016-11-03T12:00:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/ovo#top" />
<content type="html">&lt;div&gt;Tutkimus 1&lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tutki veden pintajännitystä asettamalla erilaisia esineitä veden pinnalle (esimerkiksi nasta, klemmari, paperi, korkki...)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tapahtuu, jos laitat pari tippaa astianpesuainetta veteen? Miksi?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tutkimus 2&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Laita koeputki täyteen vettä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lisää vielä vettä koeputkeen pipetin avulla niin kauan kuin on mahdollista.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä havaitset? Mistä havaintosi johtuu?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Veden määrä kehossa</title>
<id>https://peda.net/id/f969d09a781</id>
<updated>2016-11-03T11:47:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/vmk#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkuaine-osiossa selvitit, kuinka monta prosenttia sinussa on kutakin alkuainetta. Laske sen tiedon perusteella, kuinka monta kilogrammaa sinussa on happea ja vetyä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Vesimolekyyli koostuu yhdestä happiatomista ja kahdesta vetyatomista. Päättele aiemman laskun perusteella, kuinka monta kilogrammaa sinussa on vettä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Opettajademot</title>
<id>https://peda.net/id/f96acb08781</id>
<updated>2016-11-04T09:29:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/opettajademot#top" />
<content type="html">Hapen valmistus&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Opettaja valmistaa happea mangaanidioksidin ja 15% vetyperoksidin avulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Johdetaan happi lasiastiaan, joka suljetaan kannella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sytytetään puutikku hetkeksi palamaan, sammutetaan ja laitetaan happea sisältävään lasipurkkiin?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tapahtuu? Miksi?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Vetytäytteiset saippuakuplat&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Opettaja valmistaa vetyä suolahapon ja magneesiumnauhan avulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Johdetaan syntyvä vetykaasu astianpesuaineesta ja vedestä tehtyyn saippua liuokseen ja valmistetaan saippuakuplia liuoksen pintaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Oppilaat voivat yksi kerrallaan sytytään kuplat tulitikun avulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tapahtuu? Miksi?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Vetyraketti&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Opettaja kerää vedyn (50%) ja ilman seoksen muovipulloon.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Viedään muovipullo statiivin nokkaan suojalasin taakse ja sytytetään pitkällä tikulla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tapahtuu? Miksi?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Huom! Sytyttäjällä suojalasit ja kuulosuojaimet! Muut voivat tukkia sormilla korvansa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kirjan tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/f96bbc8e781</id>
<updated>2017-01-12T10:33:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/7-luokka3/2km/4vjsa/kirjan-teht%C3%A4v%C3%A4t#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue oppikirjan Kemia Ilmiö 7-9 kappale 4 Vesi ja sen alkuaineet läpi rauhallisessa tilassa joko hiljaa itsenäisesti tai parisi kanssa ääneen. Tehkää sen jälkeen kirjan tehtävät 1, 2, 4, 5, 9, 12, 15.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Kirjoita kemiallisin merkein &lt;br/&gt;&#10;a) vesimolekyyli&lt;br/&gt;&#10;b) happimolekyyli&lt;br/&gt;&#10;c) otsonimolekyyli&lt;br/&gt;&#10;d) vetymolekyyli.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä yhteistä on vedellä, hapella ja vedyllä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Mitä ominaisuuksia on &lt;br/&gt;&#10;a) vedyllä&lt;br/&gt;&#10;b) hapella&lt;br/&gt;&#10;c) vedellä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Kuinka suuri osa maapallon juomavedestä on juomakelpoista?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9. Selitä lyhyesti, piirrä sarjakuva tai tee animaatio siitä, miten happi kiertää luonnossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;12. Mitä hyötyä arkielemässä on &lt;br/&gt;&#10;a) pintajännityksestä&lt;br/&gt;&#10;b) kapillaari-ilmiöstä&lt;br/&gt;&#10;c) siitä, että vesi on hyvä liuotin?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;15. Vastaa kirjan kuvan tai netin tietojen avulla seuraaviin kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;a) Missä päin Eurooppaa otsonikerros oli ohuinta kesäkuun 2015 alussa?&lt;br/&gt;&#10;b) Missä otsonikerros oli paksuinta?&lt;br/&gt;&#10;c) Kuinka monen DU-yksikön ero on paksuimman ja ohuimman otsonikerroksen välillä?&lt;br/&gt;&#10;d) Montako DU-yksikköä on otsonikerroksen paksuus Suomen yllä?&lt;br/&gt;&#10;e) Onko otsonikerros paksumpaa Suomen vai Ruotsin yllä?&lt;br/&gt;&#10;f) Selvitä, mitä DU-yksikkö tarkoittaa.&lt;/span&gt;</content>
<published>2017-08-03T09:42:51+03:00</published>
</entry>


</feed>