https://peda.net/id/f9468c3477c 2020-04-06T08:39:24+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/368d4e487e1 2020-04-14T08:45:57+03:00 <p><span><span class="editor underline">MUNUAISET</span></span></p> <p><strong>2. a) Elimistön kuona-aineita;<span> </span></strong>hiilidioksidi, suolat, virtsa-aine ja ruoan sulamattomat osat.</p> <p><strong>b) Mistä kuona-aineet ovat peräisin?<span> </span></strong>Ruoasta, solujen toiminnasta ja maskan tuottamaa.</p> <p><strong>c) Mitkä elimet poistavat kuna-aineita?<span> </span></strong>Keuhkot, iho, munuaiset (virtsatiet) ja suolisto (peräaukko).</p> <p> </p> <p><strong>4. b) Mitä nefronissa tapahtuu</strong></p> <p>●<strong>Sokerille:</strong><span> </span>Sokeri palautuu munuaistiehyistä hiussuonten verenkiertoon. Virtsassa ei ole normaalisti sokeria.</p> <p>●<strong>Suoloille:</strong><span> </span>Ylimääräiset suolat poistuvat virtsan mukana elimistöstä.</p> <p><strong>●Proteiineille</strong>: Proteiinit eivät pääse nefroniin, koska ne ovat liian isoja suodattumaan munuaiskotelosta munuaistiehyeisiin.</p> <p>●<strong>Urealle:<span> </span></strong>Virtsa-aine eli<span> </span><strong>u</strong>rea poistuu virtsan mukana elimistöstä.</p> <p><span><span class="editor underline">HORMONIT</span></span></p> <p><strong>3. a)</strong><span> </span><strong>Hormoni ja vaikutus.</strong></p> <p><strong>melatoniini 3<span> </span></strong>(säätelee vuorokausriytmiä)</p> <p><strong>insuliini 4<span> </span></strong>(säätelee veren sokeripitoisuutta)</p> <p><strong>testosteroni 2</strong><span> </span>(ohjaa sukupuoliominaisuuksien kehittymistä)</p> <p><strong>adrenaliini 1</strong><span> </span>(parantaa elimistön suoristuskykyä)</p> <p><strong>b)</strong><span> </span>Melatoniinia syntyy käpylisäkkeessä, insuliinia haimasssa, testosteronia kiveksissä ja adrenaliinia lisämunuaisissa.</p> <p> </p> <p><strong>4. Hormonien synty ja vaikutus.</strong></p> <p><strong>a) Estrogeenejä<span> </span></strong>syntyy munasarjoissa. Ne säätelevät kuukautiskiertoa ja raskautta sekä ohjaavat sukupuoliominaisuuksien kehittymistä.</p> <p><strong>b) Kasvuhormonia<span> </span></strong>syntyy aivolisäkkeessä. Se ohjaa pituuskasvua vaikuttamalla erityisesti luiden kasvuun.</p> <p><strong>c) Oksitosiinia</strong><span> </span>syntyy hypotalamuksessa, kun ihminen kokee mielihyvää. Se lisää ihmisten välistä kiintymystä ja voi vähentää ahdistusta.</p> 2020-04-14T08:45:57+03:00 https://peda.net/id/009a115477c 2020-04-06T12:22:33+03:00 <span class="editor underline"><b>MUNUAISET JA MAKSA<br/> <br/> <br/> </b></span><span>- Ihmiellä on kaksi munuaista, mutta tulemme toimeen yhdelläkin.</span><span class="editor underline"><b><br/> </b></span><span>- Munuaiset poistavat niihin virtaavasta verestä haitallisia aineita.</span><br/> <span>- Munuaisissa valmistuu virtsaa.</span><br/> <span>- Virtsassa olevat ylimääräiset aineet, solut tai mikrobit ovat usein oire jostakin sairaudesta.</span><br/> <span>- Maksa on ihmisen elimistön suurin rauhanen (noin 1,5 kg).</span><br/> <span>- Maksa rakentaa, varsastoi ja hajottaa monia aineita.</span><br/> <span>- Maksa ja munuaiset säätelevät monin tavoin elimistön sisäistä tasapainoa.</span><br/> <br/> <br/> <b><strong class="editor red">Katso ohjelma;</strong><span> </span>yle oppiminen =&gt; maksa.</b><br/> <span>Jos linkki ei toimi hae itse yle oppiminen.</span><br/> <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/16/maksa-elimistomme-painavin-sisaelin?_escaped_fragment_=&amp;qt-tabs_under_article=1" rel="nofollow ugc noopener">Maksa</a><br/> <br/> <br/> <b>Oppikirja s. 116-119.</b><br/> <br/> <b>Tehtäviä<br/> <br/> <strong class="editor red">Oppikirjan tehtävät 1-4 s. 122-123.</strong><br/> (1.)<br/> 1. kotelo<br/> 2.munuaislaskimo<br/> 3.munuaisvaltimo<br/> 4.munuaisallas<br/> 5.virtsanjohtimet<br/> 6.virtsarakko<br/> 7.virtsaputki<br/> (2.)<br/> a.joita elimistömme joutuu käsittelemään. Suuren osan näistä aineista poistavat munuauset ja maksa. Syömämme ja juomamme aineet imeytyvät ruoansulatuskanavasta verenkiertoon ja kulkeuttuvat maksaan joka muuttaa haitallisia aineita turvalliseen muotoon.<br/> b.kuona-aineita.<br/> c.ureat.<br/> (3.)<br/> a. maksa<br/> b.maksa<br/> c.maksa<br/> d.maksa<br/> e.maksa<br/> f.maksa<br/> (4.)<br/> a.<br/> 1.hiussuonikeräinen<br/> 2.valtimo<br/> 3.laskimo<br/> 4.hiussuonia<br/> 5.kokoojaputki<br/> 6.munuaistiehyt<br/> b.liukenee pois.<br/> ei mitään.<br/> se tekee niitä ja jakaa pois.<br/> se syö kaikki bakteerit<br/> c.sokerin yliannoitus<br/> <br/> <br/> <br/> <span class="editor underline">HORMONIT<br/> <br/> </span></b><span>- Hormonit ovat elimistön kemiallisia viestinviejiä.</span><br/> <span>- Hormonit erittyvät umpirauhaisista.</span><br/> <span>- Verenkierron mukana hormonit kulkeutuvat kaikkialle elimistöön ja yksitäisiin soluihin asti.</span><b><span class="editor underline"><br/> </span></b><span>- Hormonit kiihdyttävät tai hidastavat elinten toimintaa.</span><br/> <br/> <br/> <br/> <strong><strong class="editor red">Youtube</strong><span> </span>=&gt; opetus.tv =&gt; biologia =&gt;hormonit</strong><span> (kirjoita hakukenttään)</span><br/> <br/> <b>Oppikirja s. 124-131.</b><br/> <br/> <b>Tehtäviä</b><br/> <br/> <strong class="editor red"><b>Oppikirjan tehtävät 1-5 s. 132.<br/> 1.<br/> a.ovat elimistön viestinviejiä.<br/> b.ne syntyvät kudoksissa ja umpirauhasissa.<br/> c.niihin sopiva vastaanottaja eli reseptori<br/> 2.<br/> 1.hypotalamus<br/> 2.käpylisäke<br/> 3.haima<br/> 4.kivekset<br/> 5.aivolisäke<br/> 6.kilpirauhanen<br/> 7.lisämunuaisset<br/> 8.munasarjat<br/> 3.<br/> (a-3) (b-2) (c-) (d-4)<br/> 4.<br/> a.syntyy pääasiassa munasarjoissa<br/> b.vaikuttaa erityisesti luiden pituuskasvuun<br/> c.joka on esimerkki mielihyvähormoonista.<br/> 5.<br/> a.oikein<br/> b.väärin . ei ihan kaikkiin<br/> c.oikein<br/> d.oikein<br/> e.oikein<br/> f.väärin. ainoastaan sydän</b></strong> 2020-04-06T08:39:37+03:00