https://peda.net/id/f93d84aa7d7 2025-08-20T05:54:21+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4e697bbe939 2025-09-19T11:39:58+03:00 Päivitetty pe 19.9.2025<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - erittäin delikaatti kv. konflikti, jakaa myös Suomea<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - YK tehoton, koska suurvallat erimielisiä lähes aina<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - YK riitelyfoorumi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - kv. konfliktit myös propagandan ja diskurssien välisiä<br/> konflikteja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - vaikutelma Gazan ja Palestiinan tapahtumista silti nyt se, <br/> että Israel on mennyt liian pitkälle<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - uutisvirrassa korostuu Israelin julmuudet, mutta Hamasin<br/> julmuudet unohtuvat<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Israel tuhonnut Gazan alueen maan tasalle<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - ihmisoikeusrikoksia, kansanmurha, myös YK:n ihmisoikeus-<br/> neuvoston mukaan<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - USA ja Israel jättäytyneet ihmisoikeusneuvostosta pois<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - arabien (palestiinalaisten) puolella yleensä ollut Venäjä, Kiina, <br/> islamilainen maailma, islamistit, vasemmistolaiset Euroopassa<br/> ja myös Suomessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - israelilaisten puolella tai heidän toimien sallijoita ja ymmärtäjiä<br/> yleensä olleet USA, NATO, oikeistolaiset, kristilliset sionistit, kuten<br/> esim. Suomessa kristillisliittolaiset sekä herätysliikkeet<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - huomionarvoista että Saksa yleensä hyväksynyt Israelin <br/> politiikan mikä tietysti johtuu Saksan historian painolastista<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - sen sijaan esim. Saksan äärioikeisto on kritisoinut Israelin <br/> toimia<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Yhä useammat maat ovat tunnustaneet tai aikovat tunnustaa <br/> Palestiinan valtion (ts. ns. 2 valtion periaatteen)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Saksa ei aio tunnustaa, eikä Japani<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Suomessa poliittinen vasemmisto on kritisoinut sitä, että <br/> Suomi ostaa aseita Israelilta<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Suomessa kristilliset ja perussuomalaiset eivät halua että <br/> Palestiina hyväksytään<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Netanjahu on äärisionisti, Israelin äärikonservatiivisen ja <br/> kiihkojuutalais-nationalistisen Likud-puolueen johtaja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Hän jatkaa Ariel Sharonin linjaa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Monet israelilaiset vastustavat &quot;Bibiä&quot;, että hän muuttunut <br/> diktaattoriksi ja lopettanut demokratian Israelissa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Väkivallan, kurjuuden, koston, vihan loputon kierre<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Islamissa sisäänrakennettuna antisemitismiä, vrt. Koraanin /<br/> Muhammedin kannanotot juutalaisista<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - MUTTA! Tämä on erittäin kiisteltyä, todellisuudessa paljon <br/> myös neutraalia Koraanissa / Muhammedilla juutalaisista, <br/> joten negatiivisuus syntynyt erityisesti 1948 lähtien kun <br/> Israel muodostettiin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - silti enemmistö muslimeista suhtautuu negatiivisesti Israeliin ja <br/> juutalaisiin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kansanmurhan (Genocide) määritelmä nousee esille Gazan <br/> tapauksessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Miten panttivankien takia voidaan kostona tuhota tai <br/> pahoinpidellä miljoona ihmistä?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Ks. alla Wikipedia, &quot;Gaza War Hostage Crisis&quot;:<br/> <span><br/> </span> <p><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 7.10.2023 Hamas hyökkäsi Gazasta Israeliin ja otti panttivankeja<br/> 251 kpl.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Melkein puolet panttivangeista joko ei-Israelin kansalaisia tai<br/> kaksoiskansalaisia.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Panttivangeista jotkut Negevin autiomaan beduiineja, jotka<br/> muslimeja ja palvelevat Israelin armeijassa.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <span>Elokuun loppuun 2025 mennessä 148 panttivankia palautettu<br/> tai vapautettu elossa Israeliin.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </span><br/> <br/> 58 kuollutta panttivankia palautettu Israeliin, joista 8 palautettu<br/> 2025 vankien vaihtosopimuksessa.<br/> <br/> <br/> <span><br/> <br/> <br/> <br/> </span><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> 48 panttivankia edelleen Gazan kaistaleella vankeudessa<br/> Hamasin piilopaikoissa.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Arvellaan, että ainakin 25 näistä 48 panttivangista ovat<br/> jo kuolleet.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - kv. konfliktien lähteet yleensä poliittisesti värittyneitä<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - kv. suhteiden tutkimukset yleensä poliittisesti värittyneitä<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - uutisvirrasta vaikea saada objektiivista kuvaa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Israelin kritisoiminen leimataan juutalaisvihaksi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Israelin ymmärtäminen / puolustaminen leimataan äärioikeisto-<br/> laisuudeksi tai islam-vihaksi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - lähi-idän kriisi(t) ikuinen konflikti joka synnyttää uusia konflikteja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Israel / juutalaiset ottivat jo 1948 lähtien kovat otteet, <br/> koska oppivat diasporan ja shoahin kautta, että he eivät <br/> välttämättä voi luottaa keneenkään tai mihinkään valtioon, <br/> että jokainen voi olla potentiaalinen antisemitisti<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - em. taustaa vasten myös on ymmärrettävää, että Israel <br/> käyttää kovia otteita</p> 2025-09-17T09:48:23+03:00 https://peda.net/id/f43c6a6a8d6 2025-09-10T10:24:44+03:00 <b>POINTTEJA SYYRIAN KRIISIIN</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Kv kriisin, konfliktin, sodan ym. taustalla yleensä lähes</b><br/> <b>poikkeuksetta alueen taloudellisista rikkauksista</b><br/> <b>kiisteleminen ja niiden ryöstäminen</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Syyrian hajanaisuus, esim. Ranskan mandaatin aikana</b><br/> <b>1920-46</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ja Jo aiemmin Osmanivaltakunnan aikana, jolloin Syyria</b><br/> <b>Egyptin hallitsema 1833 lähtien</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ennen Osmanivaltaa alue kuului Mamelukkien sulttaanikunnalle</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Sitä ennen Bysantille</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Öljyn ja maakaasun tärkeys varsinkin 1960-70-luvuilta lähtien</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ranska pyrki Syyrian alueen jakamisella pikkuvaltakuntiin siihen, </b><br/> <b>että se voimisti paikallispatriotismia ja ehkäisi yhteissyyrialaisen</b><br/> <b>nationalismin kehittymistä, mikä olisi heikentänyt Ranskan valtaa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ranska oli epäsuosittu vihattu alueen kansojen keskuudessa,</b><br/> <b>paitsi maroniittikristittyjen, jotka näkivät katolilaisen Ranskan olevan</b><br/> <b>heidän suojelijansa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- kapinoita jo Osmaniajoista lähtien, usein kapinat verotusta ja </b><br/> <b>väenottoja vastustamaan</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Syyrian talonpoikaiskapina ja alaviittien kapina 1834-35 Egyptin</b><br/> <b>valtaa vastaan</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Alaviittikapina 1919</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Hanamu-talonpoikaiskapina 1920-22 Ranskaa vastaan</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Lähi-idän kansojen mosaiikkisuus, osittain paimentolaisuudesta</b><br/> <b>johtuen</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Yleisesti toistuva kuvio: Iso suurvalta ylivaltana, valloittanut alueen,</b><br/> <b>jonka aiempi vallanpitäjä heikentynyt tai sitten sisällissota eri</b><br/> <b>klaanien ja ruhtinaitten välillä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Sitten uutta valtaa vastaan paikalliset mahtimiehet alkavat kapinoida</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Samalla nämä taistelevat toisiaan vastaan</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Liittoutumia sinne ja tänne</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Muut ulkopuoliset suurvallat tukevat eri osapuolia Syyriassa, jotta</b><br/> <b>heikentäisi ylivallassa olevaa suurvaltaa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Esim. Venäjä tukenut Assadin alaviittivaltaa heikentämään USA:n ja </b><br/> <b>Israelin voimaa Lähi-idässä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Kansa yleensä ajoittain spontaanisti nousee kapinaan, mutta yleensä</b><br/> <b>tukahdutetaan verisesti</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Kansa kärsii, rikkaat rikastuu, pakolaiset pakenee, raiskaajat raiskaa,</b><br/> <b>rosvot rosvoaa, tappajat tappaa, terroristit terrorisoi</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Bashar Al-Asssadin epäonnistuminen pitää valta</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Tätä uumoiltiin jo silloin kun hän nousi valtaan isänsä Hafez </b><br/> <b>Al-Assadin kuoltua</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- 1966 ja 1970 Hafez Al-Assad teki vallankaappaukset ja diktaattoriksi</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Shiialaisten alaviittien valta, Assadien nepotistinen diktatuuri, jossa feodalistisia</b><br/> <b>piirteitä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ranskan em. politiikka hajottaa Syyrian alue loi siemenen kiistoille</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Mm sille että onko alaviiteilla oikeus hallita koko Syyrian aluetta</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Kun muut alueet on enemmistönä, ja sunnimuslimeja</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ja noilla alueilla maan raaka-ainevarat mm. öljy</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Aleppo ja Damaskus esim.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Alaviittialuetta taasen erityisesti Syyrian rannikko ja Alexandretta, Latakia, Homs</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Alaviittilaisuus shialaisuudesta erottautunut lahko, jossa </b><br/> <b>mystiikkaa esim. zarahustralaisuutta, Koraania tulkitaan </b><br/> <b>toisin, esim. alko ok</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Koillis-Syyriassa raakaöljyä löytyi 1960-luvulla</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- 1980-luvulla lisää öljylöytöjä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Arvioitu että öljyvarat 2,5 mrd barrelia'</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Se on hiukan suurempi kuin naapurimailla paitsi Irakilla</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ennen 2011 alkanutta sisällissotaa Syyrian talous oli nousussa mutta toisaalta</b><br/> <b>myös vaikeuksissa mm valtionvelka</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Öljyn vienti ollut yli 25% valtion tuloista</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Sisällissodan aikana Assadin vastaiset kv talouspakotteet heikensivät maan</b><br/> <b>taloutta</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Vrt. esim. Venäjään talouspakotteet eivät juuri tepsi nopeasti</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Syyria avautui globaalille kapitalistiselle maailmankaupalle myöhään,</b><br/> <b>vasta kylmän sodan loputtua</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Maatalouden tuotteiden vienti no 1 ennen öljyn ja maakaasun löytymistä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Esim. oliiviöljy, hedelmät, puuvilla</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Assadien valta mukaillut syyrialaista versiota irakilaisesta baath-</b><br/> <b>arabisosialismista</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ei siis samanlaista kuin Egyptin Amal Gabdel Nasserin arabinationalimi</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- De facto nepotismi ja feodalistisia piirteitä, korruptio, kleptokratia, </b><br/> <b>väkivaltakoneisto, valtioterrorismi</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Protestoivat kansat ja ryhmittymät vaatineet taloudellista valtaa ja resursseja</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Assadien diktatuuri johti valtion velkaantumiseen</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Esim. oli jo 152% BKT:sta sisällissodan alkaessa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ennen sotaa päälainottajia olitvat mm. Saksa, Ranska ja Venäjä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Suuret kasteluviljelyalueet Pohjois-Syyriassa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Täten vesivarojen omistamisesta kiistaa ja levottomuuksia</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Puuvillan vienti ollut tärkeää, puuvilla merkittävin rahakasvi</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Alle 3% Syyrian pinta-alasta metsää</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Huumeiden vienti oli Assadien merkittävä tulonlähde, n. 6 mrd USD</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Captagon (fenetylliini, amfetamiinin johdannainen)</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Fosfaattivarat lannoiteteollisuuteen arvioitu lähes 2 mrd tonnia</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- muita eri kivilaleja viedään rakennusteollisuuteen, esim. marmori</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ei ydinvoimaa, sota myös keskeytti kaavailut rakentaa ydinvoimala</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Vesivoimaa kehitetty</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Teollinen sektori noin 27% vuonna 2010</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- 1990-luvulla valtiojohtoisuutta alettiin vähentää</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Palvelusektori 60% vuonna 2017</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ennen sisällissota 2000-luvun alussa pankki- ja sijoitustoimintaa</b><br/> <b>alettiin vapauttaa valtiososialistisesta sääntelystä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Sisällissota aiheuttanut rahapaon naapurimaihin</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Ts. sota ei koskaan tuota taloudellista hyötyä</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Vrt. Uutispodcast Venäjän taloudesta ti 9.9.</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Turismi oli tärkeää ennen sotaa</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Päävientimaat: Saudi-Arabia 31%, Turkki 18%, Libanon 12%, Jordania 7%</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Päätuontimaat: Turkki 45%, Kiina 12%, Yhdistyneet Arabi-Emiraatit 11%, </b><br/> <b>Egypti 7%</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Erikoista Turkin-kaupan merkittävyys, vaikka Turkki (Erdogan) vastustanut</b><br/> <b>Assadeja ja miehittänyt ajoittain Pohjois-Syyrian rajaseutuja, osana Turkin</b><br/> <b>sotia kurdeja vastaan</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>- Tuodaan mm. tupakkaa, sokeria, autoja, koneita, polttonesteitä, </b><br/> <b>elintarvikkeita</b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <b>LÄHTEITÄ</b><br/> <b>- Wikipedia-artikkelit, mm. &quot;Syria&quot;, &quot;Economy of Syria&quot;, &quot;Ottoman Syria&quot;, </b><br/> <b>&quot;French Mandate of Lebanon and Syria&quot;, &quot;Corruption in Baathist Syria&quot;, </b><br/> <b>haettu 6.9.2025</b><br/> <b>- What Are The Major Natural Resources Of Syria?&quot; WorldAtlas, </b><br/> <b>2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025</b><br/> <b>- Tubevideot: James Lindsay-Kerr, esim. &quot;Is Syria Finally Stabilizing&quot;, </b><br/> <b>6.6.2025 (nettiartikkeli), haettu 5.9.2025</b><br/> <b>- Gobat, Jeanne &amp; Kostial, Kristina. &quot;Syria's Conflict Economy.&quot; </b><br/> <b>IMF Working Paper, pdf, conference presentation. IMF 2016.</b> 2025-09-09T13:22:57+03:00 https://peda.net/id/a054ab5c830 2025-09-01T16:11:58+03:00 - Sudanin alue (Sudan, Etelä-Sudan, Darfur)<br/> - monia elementtejä, jotka toistuvat muualla Afrikassa konflikteissa<br/> - failed state, romahtanut valtio, väkivallan kierre, gangsterismi<br/> - lukuisia kansoja, jotka keskenään riidoissa<br/> - siirtomaavalta-ajan rajat rikkovat kansojen alkuperäisiä rajoja<br/> - suurvallat tunkevat lusikkansa soppaan, aivan kuten kylmän sodan<br/> aikana<br/> - EU tukenut RSF:ää ainakin 2015-16 patoamaan pakolaisvirtaa<br/> Libyaan ja sitä kautta Eurooppaan päin<br/> - monet kansat paimentolaisia ilman omia rajojaan<br/> - mm. ääri-islamismi vs. kristityt tai kansanuskot<br/> - demokratian ja kansalaisyhteiskunnan perinteiden puuttuminen<br/> - maatalouden ja maanomistuksen rakennemuutokset<br/> aiheuttaa konflikteja<br/> - paimentolaiset vs. paikallaan pysyvät talonpojat<br/> - raaka-aineista sotiminen<br/> - varsinkin öljy ja kulta<br/> - aseiden ostaminen öljyllä ja kullalla ym.<br/> - ihmiskauppa<br/> - Venäjä ja Kiina ulottaa lonkeronsa Afrikkaan<br/> - Vrt. Abdalla, Salma 2024: &quot;<span>Emerging Stage for Great Power Competition: <br/> Russia’s Influence in Sudan amid Political Turmoil&quot;, </span><span>Security in Context <br/> Report no 1 (April 2024), </span><span>Volume 1, </span><span>23-7:<br/> </span><br/> &quot;Russia’s greed in Sudan’s rich natural resources including minerals <br/> and the huge potential of the agricultural lands. Russia’s interests in <br/> Sudan motivate its alignment with the military leaders and the <br/> strongmen hungry for power, which is opposed by the pro-democracy <br/> movement in the country. To safeguard its interests in the African <br/> continent, Russia seeks to enhance its presence in Sudan, establish <br/> a Russian military base in the Red Sea, and extract as much as possible <br/> of Sudan’s gold.&quot;<br/> <br/> <br/> - samoin entiset siirtomaaisännät kuten Ranska ja Iso-Britannia<br/> - anarkia, kaikkien sota kaikkia vastaan<br/> - kleptokratia, mafiavaltioita, korruptio<br/> - ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit<br/> - YK ym. avustusjärjestöt eivät onnistu luomaan<br/> demokratiaa tai rauhaa<br/> - globaali kapitalismi aiheuttanut maiden<br/> velkaantumisen ja hillittömän ryöstötalouden<br/> - yhteiskunnan ongelmia ei välitetä hoitaa,<br/> vaan oma etu<br/> - klaani-yhteiskuntia, joissa mm. verikoston periaate,<br/> ikuiset vihat ja kiistat<br/> - vanhat perinteet estää modernisoitumisen ja demokratian<br/> - etniset puhdistukset, kansanmurhat ilmeisesti<br/> osittain gangsterismin ja osittain klaaniajattelun<br/> motivoimia<br/> - Sudanissa sodittu aina<br/> - valtava ehkä 2020-luvun suurin humanitaarinen kriisi<br/> - väkivalta<br/> - riidat raaka-aineista<br/> - ääri-islamilaisuuden leviäminen ja sen vastustaminen<br/> - kulttuurierot, osin johtuen siirtomaavallan kulttuurisesta<br/> ja uskonnollisesta vaikutuksesta<br/> - suurvallat taustalla<br/> - kansainvälinen yhteisö on kääntänyt selkänsä<br/> - koska huomio kohdistuu Ukrainaan ja Gazaan 2020-luvulla<br/> - ilmastonmuutos kriisissä myös vaikuttamassa:<br/> - suuret tulvat 2022 ja siitä katovuosia ym<br/> - Tshadiin pakolaisia, ja pakolaisista moni on todellisuudessa<br/> tshadilaisia<br/> - laajamittaista ihmisten orjuuttamista ja seksuaalista väkivaltaa<br/> - ihmiskauppaa<br/> - nälkäkuolemaa<br/> - valta keskenään taistelevilla asemiesryhmittymillä<br/> - Kiinan rooli mm. kerää raaka-aineita Afrikasta luomalla sinne<br/> infraa<br/> - Venäjän rooli: tuo aseita ja Wagner-palkkasotilaita<br/> - romahtanut valtio (collapsed state), anarkia, kaikkien sota <br/> kaikkia vastaan<br/> <br/> XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX<br/> <br/> SUDAN<br/> <br/> XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX<br/> <br/> DARFUR<br/> AI generated. retrieved 31.8.25<br/> <br/> The Darfur crisis, which began in 2003, has evolved into one <br/> of the world's most severe humanitarian disasters, marked by <br/> widespread violence, displacement, and ongoing ethnic tensions.<br/> <br/> Historical Context<br/> <br/> In 2003, in Darfur, a region in western Sudan, rebel groups<br/> like the Sudan Liberation Army (SLA) and the Justice and <br/> Equality Movement (JEM), took up arms against the Sudanese <br/> government. <br/> <br/> They protested against the government's neglect of the region <br/> and the unequal distribution of resources. <br/> <br/> The government armed and supported Arab Janjaweed-militias, <br/> leading to brutal attacks on non-Arab communities. <br/> <br/> Deaths approximately 300,000 people and displaced millions, <br/> with many fleeing to neighboring countries like Chad.<br/> <br/> <br/> Current Situation<br/> <br/> As of 2023, the situation in Darfur has deteriorated significantly <br/> due to renewed violence between the Sudanese Armed Forces <br/> and the Rapid Support Forces (RSF). <br/> <br/> This resurgence of conflict has led to a humanitarian catastrophe, <br/> with nearly 9 million people in need of assistance. <br/> <br/> Reports indicate that ethnic cleansing and killings have resumed, <br/> echoing the atrocities of the past.<br/> <br/> <br/> Humanitarian Impact<br/> <br/> The ongoing violence has created one of the largest humanitarian <br/> crises globally, with 25 million people in Sudan facing acute hunger.<br/> <br/> Many displaced individuals are living in makeshift camps, facing <br/> starvation and lack of basic necessities. <br/> <br/> <br/> International Response<br/> <br/> Despite international awareness and previous peacekeeping efforts, <br/> including the deployment of the African Union-United Nations Hybrid <br/> Operation in Darfur (UNAMID), the response has been inadequate. <br/> <br/> The international community has struggled to effectively address the <br/> root causes of the conflict and provide sustained humanitarian aid. <br/> <br/> Calls for accountability and justice for the victims of the Darfur crisis <br/> continue, with organizations urging for an end to impunity and a <br/> renewed commitment to peace. <br/> <br/> <br/> ...............................................................................................................................................................<br/> <br/> Tiivistelmä Globaliksen maaraportista &quot;Darfur&quot;<br/> <br/> <br/> Sudan - Darfur<br/> Viimeksi päivitetty: 14.05.2023, haettu 28.8.2025<br/> <br/> Sudanin armeija kaappasi vallan 2021. <br/> <br/> 2023 keväällä armeija ajautui taisteluihin kilpailevaa <br/> epäsäännöllistä aseryhmää vastaan. <br/> <br/> <br/> Khartoumin kapina<br/> <br/> Huhtikuussa 2023 Sudanin pääkaupungissa<br/> Khartoumissa puhkesi rajuja taisteluja maan <br/> armeijan ja armeijaa aikaisemmin tukeneen <br/> Rapid Support Forces (RSF) -asejoukon välillä. <br/> <br/> Sudanin armeijan komentaja kenraali Abdel Fattah <br/> al-Burhan johtaa maan sotilashallitusta. <br/> <br/> RSF-asejoukon johtaja Mohamed Hamdan Dagalo on <br/> yksi Sudanin varakkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista <br/> henkilöistä. <br/> <br/> Sudanin sotilashallitus on halunnut liittää Hamdan <br/> Dagalon RSF:n osaksi armeijaa.<br/> <br/> Hamdan Dagalo on vastustanut tätä hanketta. <br/> <br/> RSF on hyvin varustettu, jolla on kokemusta taisteluista <br/> Länsi-Sudanin Darfurin alueella. <br/> <br/> Monet RSF-joukon taistelijat ovat myös olleet <br/> palkkasotilaina Libyassa ja Jemenissä.<br/> <br/> Kenraalit al-Burhan ja Hamdan Dagalo ovat aloittaneet <br/> aseellisen kilpailun vallasta. <br/> <br/> Asejoukkojen välisiä raskaita taisteluja on käyty Khartoumin <br/> ja sen naapurikaupungin Omdurmanin tiheään asutuilla <br/> alueilla. <br/> <br/> RSF on vallannut siviiliväestön asuntoja. <br/> <br/> Sudanin armeija ja ilmavoimat ovat tulittaneet ja <br/> pommittaneet asuinalueita väestöstä välittämättä. <br/> <br/> YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut kummankin <br/> sotaa käyvän osapuolen toiminnan. <br/> <br/> YK:n tarkkailijoiden mukaan asejoukkojen ja ilmavoimien <br/> iskut ovat osuneet sairaaloihin ja kouluihin. <br/> <br/> Neljän ensimmäisen viikon aikana Khartoumissa ja sen <br/> ympäristössä käydyissä taisteluissa kuoli ainakin 600 ihmistä. <br/> <br/> YK arvioi, että väkivalta on ajanut 150 000 ihmistä pakolaisiksi <br/> Sudanin ulkopuolelle ja 700 000 ihmisestä on tullut maan <br/> sisäisiä pakolaisia. <br/> <br/> USA ja Saudi-Arabia ovat kutsuneet sodan osapuolet <br/> neuvottelupöytään Saudi-Arabian Jeddassa.<br/> <br/> <br/> Ruokaturva romahtaa<br/> <br/> YK:n hätäaputoimisto arvioi, että 16 miljoonaa sudanilaista <br/> tarvitsee ruoka-apua 2023. (Kolmasosa väestöstä)<br/> <br/> Sudanissa on 4 miljoonaa aliravittua lasta. <br/> <br/> 25% perheistä on vaikeuksia saada riittävästi puhdasta <br/> juomavettä. <br/> <br/> Rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia, jotka ovat hävittäneet <br/> jokivarsien viljelyksiä. <br/> <br/> Parhaat viljelymaat ovat jokien reunoilla. <br/> <br/> Valkoisen-Niilin ja Niilin rantamailla kasvatetaan riisiä. <br/> <br/> Muualla maassa tärkeimpiä ruokakasveja ovat durra ja <br/> öljyseesami. <br/> <br/> Viljelijöitä ovat haitanneet pitkät kuivuudet ja sadekausien <br/> tulvat. <br/> <br/> Laitumien kuluminen, puutteellinen karjanjalostus sekä loiset <br/> ja taudit ovat vähentäneet karjanhoidon tuottavuutta. <br/> <br/> Monilla Sudanin alueilla väkivalta on tehnyt maatalouden <br/> harjoittamisen vaikeaksi. <br/> <br/> 2023 alussa Sudanissa oli 3,7 miljoonaa maan sisäistä <br/> pakolaista. <br/> <br/> Sudanissa elää myös yli 900 000 ulkomaalaista pakolaista, <br/> joista 2/3 on tullut rajan yli Etelä-Sudanista. <br/> <br/> Sudanin armeijan ja aseryhmien välille leimahtanut uusi sota <br/> pahentaa maan ruokakriisiä.<br/> <br/> <br/> Aseiden valta<br/> <br/> Armeijalla on suuri valta Sudanin politiikassa. <br/> <br/> 1989 sotilaskaappaus nosti maan johtoon kenraali Omar <br/> al-Bashirin. <br/> <br/> Hän hajotti parlamentin ja lakkautti perustuslain. <br/> <br/> Bashir hallitsi Sudania yksinvaltiaana 2019 asti. <br/> <br/> 2008 Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC etsintäkuulutti <br/> hänet syytettynä kansanmurhasta, sotarikoksista ja rikoksista<br/> ihmisyyttä vastaan. <br/> <br/> Joulukuussa 2018 sudanilaiset lähtivät kaduille osoittamaan <br/> mieltä ruuan ja polttoaineiden hinnankorotuksia vastaan. <br/> <br/> Mielenosoituksista syntyi suuri hallituksen vastainen <br/> joukkoliike. <br/> <br/> Huhtikuussa 2019 armeija syrjäytti Bashirin vallasta. <br/> <br/> Kansanliike vaati armeijaa luovuttamaan vallan <br/> siviilihallitukselle. <br/> <br/> Armeijalle läheinen Rapid Support Forces RSF -aseryhmä <br/> surmasi Khartoumissa 128 ihmistä kukistaessaan <br/> mielenosoituksia. <br/> <br/> Elokuussa 2019 armeija suostui perustamaan väliaikaisen <br/> siviilihallituksen, jonka tuli luoda edellytyksiä 2 vuoden sisällä <br/> järjestettäville vaaleille. <br/> <br/> Sotilashallitusta johtanut Sudanin armeijan komentaja <br/> kenraali Abdel Fattah al-Burhan ja RSF-johtaja kenraali-<br/> luutnantti Mohamed Hamdan Dagalo, tunnettu nimellä <br/> Hemeti, säilyttivät kuitenkin todellisen valtansa <br/> siviilihallituksen taustalla.<br/> <br/> Elokuussa 2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa <br/> Etelä-Sudanissa rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta <br/> vastaan taistelleiden aseryhmien kanssa. <br/> <br/> Kapinallisten ryhmien toiminta on ollut voimakkainta <br/> Länsi-Sudanin Darfurin alueella sekä maan eteläosissa <br/> Sinisen-Niilin ja Etelä-Kordofanin lääneissä. <br/> <br/> Sopimuksen seurauksena Darfurin islamistisen Oikeus <br/> ja tasa-arvo -liikkeen johtaja Gebreil Ibrahim nimitettiin <br/> Sudanin valtionvarainministeriksi ja Sudanin <br/> vapautusliikkeen johtaja Minni Minawi nimitettiin Darfurin <br/> maaherraksi. <br/> <br/> Lokakuussa 2021 kenraali Burhanin johtama armeija otti <br/> uudelleen vallan. <br/> <br/> Sotilaat pidättivät pääministeri Abdalla Hamdokin ja <br/> useimmat siviilihallituksen jäsenet. <br/> <br/> 2022 lopulla armeija suostui taas luovuttamaan <br/> hallitusvallan väliaikaiselle siviilihallitukselle, jonka tehtävänä <br/> oli valmistella siirtyminen demokratiaan. <br/> <br/> Suunnitelmissa oli vaalien järjestäminen 2024. <br/> <br/> Sotilashallitus allekirjoitti tästä sopimuksen 50 poliittisen <br/> ryhmän ja Sudanin kansalaisyhteiskuntaa edustavien <br/> järjestöjen kanssa. <br/> <br/> Sopimukseen kuului RSF:n liittäminen Sudanin armeijaan. <br/> <br/> Neuvotteluissa ilmaistu yksimielisyys etenemisestä kohti <br/> monipuoluedemokratiaa oli tärkeä asia, mutta Burhan ja <br/> Hemeti ovat yhä Sudanin voimakkaimpia vallankäyttäjiä <br/> ja he luottavat ensi sijassa aseisiin.<br/> <br/> 2003 Hemeti oli yksi Darfurin arabiväestön aseellisen <br/> janjaweed-liikkeen paikalliskomentajista. <br/> <br/> Suuri osa janjaweedeista oli rizeigat-heimoihin kuuluvia <br/> paimentolaisia. <br/> <br/> 2003 Darfurin kriisin aikana janjaweedit syyllistyivät <br/> joukkomurhiin ja raiskauksiin. <br/> <br/> RSF:ssä on paljon entisiä janjaweedeja. <br/> <br/> 2017 Hemetin RSF otti haltuunsa Darfurin Jebel Amerin <br/> kultakaivokset. <br/> <br/> RSF on saanut tuloja myös lähettämällä joukkojaan <br/> palkkasotilaina Jemeniin. <br/> <br/> Kultakauppa ja muut tulot ovat antaneet Hemetin ja RSF:n <br/> käyttöön satoja miljoonia euroja. <br/> <br/> Hemeti on yksi Sudanin rikkaimmista henkilöistä. <br/> <br/> Sudanilaiset lehdet ovat usein vihjailleet, että hänen <br/> tavoitteenaan on nousta valtionpäämieheksi. <br/> <br/> Tuhannet sudanilaiset, ja darfurilaiset, asemiehet ovat <br/> viime vuosien aikana olleet Libyassa palkkasotilaina. <br/> <br/> He ovat osallistuneet öljystä ja vallasta kamppailevien <br/> libyalaisten asejoukkojen välisiin taisteluihin. <br/> <br/> Sudaniin palatessaan palkkasotilaat hankkiutuvat usein <br/> epävirallisten aseryhmien palvelukseen, tai ryhtyvät <br/> rikollisiksi.<br/> <br/> 2022 Länsi-Sudanissa Darfurin alueella 990 ihmistä kuoli <br/> aseellisissa yhteenotoissa ja 310 000 ihmistä jätti kotinsa <br/> väkivallan vuoksi. <br/> <br/> 20 vuotta sitten Darfurin kriisi oli valtava humanitaarinen <br/> katastrofi. <br/> <br/> Kriisin aikana kuoli yli 300 000 ihmistä ja 2,7 miljoonaa ihmistä <br/> pakeni kotiseudultaan. <br/> <br/> Darfuriin lähetettiin YK:n ja Afrikan unionin yhteinen <br/> rauhanturvajoukko.<br/> <br/> UNAMID-osaston rauhanturvatehtävä päättyi joulukuussa <br/> 2020. <br/> <br/> Sen jälkeen vastuu alueen turvallisuudesta siirtyi Sudanin <br/> armeijalle ja poliisille, ja väkivalta kiihtyi varsinkin Länsi- ja<br/> Etelä-Darfurissa.<br/> <br/> Darfurissa on sekä Sudanin armeijan että sitä vastaan nyt <br/> taistelevan RSF:n tukikohtia. <br/> <br/> Taistelujen alettua Khartoumissa huhtikuussa 2023 myös <br/> Darfurissa alkoi heti kahakoita armeijan ja RSF-joukkojen <br/> välillä. <br/> <br/> RSF-johtaja Hamdan Dagalo on itse kotoisin Darfurista. <br/> <br/> Darfur on RSF:n sydänseutu. <br/> <br/> RSF haluaa ottaa koko Darfurin haltuunsa ja pitää sitä <br/> tukialueenaan. <br/> <br/> Sudanin armeijalle on tärkeämpää hallita maan pohjois- ja <br/> itäosia sekä pääkaupunkia Khartoumia. <br/> <br/> Alueella toimivat järjestöt arvioivat, että Darfurissa Sudanin <br/> armeijan ja RSF:n välisissä taisteluissa on 2023 kevään aikana <br/> kuollut 400 ihmistä.<br/> <br/> <br/> Darfurin kipupisteet<br/> <br/> Sudanissa elää ainakin 500 eri väestöryhmää, joiden välisissä <br/> suhteissa on monenlaisia kipupisteitä. <br/> <br/> 2019 tehdyn selvityksen mukaan 70% sudanilaisista katsoo <br/> kuuluvansa arabiväestöön ja he ovat arabiankielisiä. <br/> <br/> Arabiväestön keskuudessa on suuria heimoja ja klaaneja. <br/> <br/> Darfurissa ja Kordofanissa elävät arabiankieliset rizeigat-<br/> heimot ovat yksi isoimmista heimoryhmistä. <br/> <br/> Rizeigat-heimot ovat pitkään olleet liikkuvia paimentolaisia, <br/> kamelien ja karjan kasvattajia. <br/> <br/> RSF-johtaja Hemet kuuluu rizeigat-heimoon. <br/> <br/> Darfurissa, ja Sudanissa yleensäkin, on paljon väestöryhmiä, <br/> jotka eivät ole arabiankielisiä ja jotka kuuluvat Saharan <br/> eteläreunojen erilaisiin afrikkalaisiin kansoihin. <br/> <br/> Darfurissa tällaisia väestöryhmiä ovat furit, zaghawat, masalitit,<br/> meidobit, mararitit, tunjurit ja gimirit. <br/> <br/> Zaghawat ovat osittain paimentolaisia. <br/> <br/> Muiden ei-arabialaisten väestöryhmien toimeentulolähteitä <br/> ovat maanviljely, kiinteä maatilapohjainen karjanhoito <br/> ja kaupunkien elinkeinot.<br/> <br/> Sudanissa toimivien ihmisoikeusjärjestöjen mukaan <br/> arabiväestö suhtautuu afrikkalaistaustaisiin ihmisiin<br/> rasistisesti. <br/> <br/> Sudanin aseryhmät ja poliittiset johtajat ovat käyttäneet <br/> rasismia aseena ruokkiessaan etujaan. <br/> <br/> Väestöryhmien välillä on sekä tuoreita että vanhoja kaunoja <br/> ja menneisyydestä kumpuavia ennakkoluuloja, jotka voivat <br/> milloin tahansa kiihdyttää pienetkin kiistat rajuiksi aseellisiksi <br/> yhteenotoiksi. <br/> <br/> Human Rights Watchin 2022 raportin mukaan kahden<br/> henkilön, toinen rizeigat ja toinen gimir, välinen riita laajeni<br/> Länsi-Darfurissa taisteluiksi ja kostoiskuiksi, missä RSF:n<br/> tukemat rizeigatien aseryhmät tappoivat 125 gimiriväestöön<br/> kuuluvaa ihmistä ja pakottivat 33 000 ihmistä jättämään <br/> kotinsa. <br/> <br/> Rizeigatit polttivat gimirien taloja ja ryöstivät karjaa.<br/> <br/> Darfurin yhteenottojen taustalla on kilpailu rajallisista <br/> luonnonvaroista. <br/> <br/> Kameleita tai nautakarjaa kasvattavat paimentolaiset <br/> siirtävät vuoden varrella karjaansa alueelta toiselle sen <br/> mukaan, missä kulloinkin on vettä ja laitumia. <br/> <br/> Viime vuosikymmenien aikana väestön määrä on kasvanut. <br/> <br/> Maanviljelytavat ja maanomistuskäytännöt ovat muuttuneet. <br/> <br/> Paimentolaisilla ei ole enää samanlaista tilaa ja vapautta <br/> liikutella karjaansa laitumelta toiselle kuin aikaisemmin. <br/> <br/> Maanviljelijöille ja kiinteille karjatilallisille alueelta toiselle <br/> siirtyvät paimentolaiset ovat uhka. <br/> <br/> Länsi-Darfurin masalitit ovat perustaneet asejoukkojaan <br/> puolustaakseen maitaan aseistettuja paimentolaisia vastaan. <br/> <br/> Masalit-viljelijät kasvattavat durraa ja maapähkinöitä. <br/> <br/> Pohjois-Darfurin viljelijät valittivat 2022, että paimentolaisten <br/> karja tuhosi valtaosan viljasta, koska aseistetut paimenet <br/> ajoivat laumansa viljelijöiden pelloille ennen kuin sato oli <br/> korjattu. <br/> <br/> Viljelijäväestön mukaan Sudanin armeijalla ja poliisilla ei ole <br/> halua eikä kykyä estää paimentolaisten hyökkäyksiä. <br/> <br/> Ilmastonmuutos, sateiden oikullisuus ja maan köyhtyminen <br/> liikakäytön vuoksi rajoittavat luonnonvaroja samalla kun <br/> väestönkasvu lisää ruuantarvetta.<br/> <br/> <br/> Yhteistyöstä ristiriitaan<br/> <br/> Vielä 1970-luvulla Darfurin maanviljelijöiden ja karjankasvattajien <br/> tuotantotavat tukivat toisiaan ja mahdollistivat yhteistyön <br/> väestöryhmien välillä. <br/> <br/> Karjapaimenet ajoivat laumansa sänkipelloille syömään <br/> olkijätettä sen jälkeen, kun durrasato oli korjattu. <br/> <br/> Karjanlanta paransi maan ravinteisuutta. <br/> <br/> Viljelijätkin olivat tottuneet kausiluonteiseen tuotantoon, <br/> missä maa oli kesannolla osan vuodesta. <br/> <br/> Viljelijöiden pelloilta karja siirtyi jokilaaksoihin, missä kasvoi <br/> akasiapuita. <br/> <br/> Akasian siemenpalkoja käytetään yleisesti karjanrehuna. <br/> <br/> Kamelien kasvattajat myivät viljelijöille kuljetuspalvelun, <br/> kun viljelijät veivät tuotteensa kaupunkien markkinoille. <br/> <br/> Tässä perinteisessä järjestelmässä karjankasvattajilla oli <br/> tilaa ja vapaus siirtää kameli- ja nautakarjalaumoja <br/> laidunalueelta toiselle sen mukaan, missä eläimille oli <br/> tarjolla ruokaa ja vettä. <br/> <br/> Heimojen välillä oli sovittu neuvottelukeinot ja <br/> riidanratkaisijat tapausten varalle, joissa karja aiheutti <br/> viljelyksille vahinkoja.<br/> <br/> Entinen yhteistyösuhde on muuttunut sovittamattomalta <br/> näyttäväksi eturistiriidaksi. <br/> <br/> Viljelijät ovat siirtyneet perinteisestä kausituotannosta <br/> ympärivuotiseen viljelyyn, missä durran lisäksi kasvatetaan <br/> maapähkinöitä, seesamia, bataattia ja vihanneksiakin. <br/> <br/> Maat ovat yksityisomistuksessa. <br/> <br/> Aitaaminen on lisääntynyt. <br/> <br/> Jokivarsilla käytetään kastelua. <br/> <br/> Akasioita raivataan pois vihannesmaiden ja riisipalstojen <br/> tieltä. <br/> <br/> Monilla viljelijöillä on oma karjansa pysyvillä laitumilla ja <br/> sadonkorjuun jälkeistä olkea ja kasvijätettä käytetään <br/> täydennysrehuna omille eläimille. <br/> <br/> Viljelijät eivät enää tarvitse paimentolaisten <br/> kamelikuljetuksia, koska maataloustuotteet viedään <br/> kaupunkien markkinoille kuorma-autoilla. <br/> <br/> Darfurissa ja Sudanin muillakin alueilla riidat ratkaistaan <br/> asein. <br/> <br/> Sadat tuhannet maanviljelijät ovat nyt tilapäisleireillä ilman,<br/> että heillä on mahdollisuutta huolehtia toimeentulostaan. <br/> <br/> <br/> Darfurin murhenäytelmä<br/> <br/> Darfurin keskellä Marravuorten ylängöllä on ollut daju- ja <br/> tunjur-kansojen paikallisvaltioita jo 1000 vuoden ajan. <br/> <br/> Marravuorten ympäristössä asuu myös Darfurin <br/> länsi- ja eteläosien suurin väestöryhmä furit. <br/> <br/> 1600-luvulta 1916 asti Darfurissa oli itsenäinen <br/> sulttaanikunta. <br/> <br/> 1. maailmansodan aikana 1916 Iso-Britannia valtasi <br/> alueen siirtomaakseen. <br/> <br/> Darfur on Sudanin köyhimpiä alueita. <br/> <br/> Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä Khartoumin <br/> hallitusta kohtaan. <br/> <br/> 1980-luvun alkupuolella nälänhätä surmasi Darfurissa <br/> yli 90 000 ihmistä. <br/> <br/> Darfurissa on jo vuosia sitten syntynyt aseellisia liikkeitä, <br/> jotka ovat kapinoineet keskusvaltaa vastaan. <br/> <br/> Marravuorten ylängöt ovat olleet kapinallisten tukialueita.<br/> <br/> 2000-luvun alussa Darfurissa toimi Sudanin Vapautusliike <br/> SLM ja islamistinen Oikeus ja tasa-arvo -liike JEM. <br/> <br/> Nämä ryhmät kiihdyttivät hyökkäyksiään Sudanin armeijaa <br/> vastaan 2003. <br/> <br/> Kapinalliset iskivät Pohjois-Darfurin tärkeimpään kaupunkiin<br/> Al-Fashiriin ja aiheuttivat hallituksen joukoille kirveleviä <br/> tappioita. <br/> <br/> Sudanin hallitus vastasi väkivallalla, joka saavutti <br/> kansanmurhan mittasuhteet. <br/> <br/> Hallituksen joukot ja niitä tukevat janjaweed-aseryhmät <br/> tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä. <br/> <br/> Kaupunkeja pommitettiin. <br/> <br/> Kyliä poltettiin. <br/> <br/> Raaka väkivalta jatkui yli 15 vuotta. <br/> <br/> 2020 Sudanin hallitus allekirjoitti Jubassa Etelä-Sudanissa <br/> rauhansopimuksen tärkeimpien hallitusta vastaan <br/> taistelleiden aseryhmien kanssa. <br/> <br/> Noin 300 000 ihmistä kuoli Darfurissa sotaan ja nälkään. <br/> <br/> Yli 2,5 miljoonaa ihmistä pakeni kotiseuduiltaan. <br/> <br/> Hallituksen joukot ja janjaweedit raiskasivat tuhansia naisia. <br/> <br/> <br/> Abyein kiistat<br/> <br/> Abyein maakunta on Sudanin ja Etelä-Sudanin välissä. <br/> <br/> Kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 2011, molemmat <br/> maat vaativat Abyeita itselleen. <br/> <br/> Sudanin armeija lähetti joukkoja maakuntaan 2011. <br/> <br/> 2 vuotta myöhemmin alueella järjestettiin epävirallinen <br/> kansanäänestys, missä huomattava osa äänestäjistä halusi, <br/> että maakunta liitettäisiin Etelä-Sudaniin. <br/> <br/> Abyeissa on öljyä. <br/> <br/> 2022 Sudanin sotilashallituksen johtaja kenraali Abdel <br/> Fattah al-Burhan ja Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir <br/> neuvottelivat Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa <br/> Abyein öljyvarojen hyödyntämisestä. <br/> <br/> Sudanin ja Etelä-Sudanin välillä ei ole päästy sopimukseen, <br/> kumpaan maahan Abyein kuuluu. <br/> <br/> Abyeissa toimii 2011 perustettu YK:n rauhanturvajoukko <br/> UNISFA.<br/> <br/> Valtaosa Abyein asukkaista kuuluu dinkakansoihin, jotka <br/> ovat isoin väestöryhmä myös Etelä-Sudanissa. <br/> <br/> Abyein dinkat ovat jakaantuneet kahteen klaaniin: twic-<br/> dinkoihin ja ngok-dinkoihin. <br/> <br/> Ngok-dinkat ovat näistä suurempi ryhmä. <br/> <br/> Abyeissa elää myös misseriya-heimon arabialaistaustaisia <br/> paimentolaisia. <br/> <br/> Twic-dinkat ja ngok-dinkat ovat taistelleet keskenään alueen <br/> vesilähteistä ja laidunmaista. <br/> <br/> Dinkojen klaanien välisissä taisteluissa ja misseriya-heimon <br/> aseryhmien kahakoissa ngok-dinkoja vastaan kuoli <br/> kymmeniä ihmisiä 2022.<br/> <br/> Kuivien kausien aikana paimentolaiset siirtävät karjaansa <br/> sen mukaan, mistä he arvelevat löytävänsä vettä ja laitumia. <br/> <br/> Tämä vanha käytäntö johtaa nykyisin hyvin usein katkeraan <br/> kilpailuun rajallisista luonnonvaroista. <br/> <br/> 2023 alussa 200 nuer-heimon ja dinkojen twic-klaanin <br/> paimentolaista hyökkäsi ngok-dinkojen Rumamierin kylään <br/> Abyein eteläosassa. <br/> <br/> Hyökkääjät tappoivat 14 ihmistä ja polttivat 30 taloa. <br/> <br/> 2023 aikana Abyein väestöryhmien kahakoissa on kuollut <br/> ainakin 70 ihmistä. <br/> <br/> Sekä Sudanin että Etelä-Sudanin poliitikot, talouselämän <br/> vaikuttajat ja asejoukkojen johtajat ovat kiinnostuneita <br/> Abyein öljyvarojen hallinnasta. <br/> <br/> Eri tahot käyttävät väestöryhmien välisiä ristiriitoja <br/> hyväkseen ja myös lietsovat niitä kilpaillessaan <br/> vaikutusvallasta. <br/> <br/> <br/> YK rauhanrakentajana<br/> <br/> 2020 YK perusti UNITAMS-nimisen monialaisen ohjelman, <br/> jonka tehtävänä on tukea Sudanin hallitusta ja <br/> kansalaisyhteiskuntaa rauhan rakentamisessa ja <br/> siirtymisessä demokratiaan. <br/> <br/> Sudanissa toimii 28 YK:n järjestöä ja ohjelmaa. <br/> <br/> Niillä on tärkeä merkitys ruokaturvan ja terveydenhoidon <br/> vahvistamisessa.<br/> <br/> YK toimii Sudanissa vaikeissa oloissa. <br/> <br/> 2023 taisteluihin osallistuneet aseelliset joukot ovat <br/> ryöstäneet YK:n hätäapuohjelmien ruokavarastoja.<br/> <br/> 2007-20 YK:lla oli YK:n ja Afrikan unionin OAU:n yhteinen <br/> rauhanturvajoukko UNAMID suojelemaan Darfurin väestöä.<br/> <br/> UNAMID-joukossa on vuosittain ollut noin 20 000 sotilasta ja <br/> poliisia. <br/> <br/> Darfurissa on kuollut yli 200 rauhanturvaajaa. <br/> <br/> YK:n järjestöt ovat ylläpitäneet Sudanin sisäisten ja maasta <br/> lähteneiden pakolaisten leirejä. <br/> <br/> 2011 YK:n turvallisuusneuvosto perusti UNISFA-<br/> rauhanturvajoukon estämään vihollisuuksia Sudanin ja <br/> Etelä-Sudanin välisellä Abyein alueella. <br/> <br/> 2022 YK jatkoi UNISFA:n toimikautta 2024 asti. <br/> <br/> Osastoon kuuluu 4 000 rauhanturvaajaa. <br/> <br/> YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Abyein alueella <br/> poistaen aseryhmien jättämiä räjähteitä.<br/> <br/> <br/> <br/> XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx<br/> <br/> <br/> ETELÄ-SUDAN<br/> Viimeksi päivitetty: 16.02.2023<br/> <br/> <br/> Nälänhätä uhkaa tulvien takia<br/> <br/> Suurin osa Etelä-Sudanista on rehevää tasankoa. <br/> <br/> Valkoinen-Niili virtaa etelästä pohjoiseen maan <br/> läpi ja pitkät sivujoet muodostavat verkoston, joka <br/> kastelee laajoja kosteikkoja ja soita. <br/> <br/> Tulvat yleisiä viime vuosina ja muuttuneet tuhoisammiksi.<br/> <br/> Tulvat saartaneet ja tuhonneet kyliä ja kaupunkeja ja <br/> pakolaisleirejä.<br/> <br/> Tulvat aiheuttaneet nälänhätää ja uhanneet lähes 8 miljoonaa <br/> eteläsudanilaista (67% väestöstä)<br/> <br/> Tulvatuhot ovat Etelä-Sudanin pahin hätätila 2018 <br/> päättyneen sisällissodan jälkeen.<br/> <br/> 2023 alussa Etelä-Sudanissa oli 2,2 miljoonaa maan<br/> sisäistä pakolaista. <br/> <br/> 2,3 miljoonaa eteläsudanilaista on pakolaisina ulkomailla. <br/> <br/> Etelä-Sudanissa elää 340 000 ulkomaalaista pakolaista,<br/> joista valtaosa Sudanista.<br/> <br/> Pakolaisia on tullut myös Keski-Afrikan tasavallasta, <br/> Etiopiasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.<br/> <br/> Ruokahuolto on käynyt entistä huonommaksi. <br/> <br/> Maailman uutisvälityksessä ja avuntarjonnassa <br/> Etelä-Sudanin nälänhätä on kaukainen, joka jää <br/> muiden kriisien varjoon.<br/> <br/> Ruoasta on puutetta ja hinnat ovat kohonneet <br/> pahentaen köyhien perheiden ahdinkoa. <br/> <br/> Tulvat ovat pilanneet kaivot ja täyttäneet käymälät,<br/> mikä aiheuttanut kulkutauteja kuten koleraa.<br/> <br/> Viime vuosien vedenrunsaus on kyllästänyt ja ylittänyt <br/> soiden ja kosteikkojen vedenpidätyskyvyn. <br/> <br/> Pienemmätkin lisäsateet nostavat nyt veden pintaa <br/> nopeammin kuin mitä tavallisesti on tapahtunut. <br/> <br/> 80% Etelä-Sudanin asukkaista eli köyhyydessä 2022.<br/> <br/> <br/> Väkivalta ei lopu<br/> <br/> <br/> Ennen itsenäistymistään 2011 Etelä-Sudan oli Sudanin osa. <br/> <br/> Valtaosin islamilaisen ja arabiankielisen Pohjois-<br/> Sudanin sekä kulttuuriltaan enemmän afrikkalaisen<br/> ja kristillisen Etelä-Sudanin välillä esiintyi syviä ristiriitoja. <br/> <br/> 1955-1970-luvuna alkuun saakka sisällissota.<br/> <br/> Pohjois-Sudan pyrki islamilaistaa etelä arabialaisen vallan <br/> alle, Etelä-Sudanin väestö vaati itsenäisyyttä.<br/> <br/> 1983 alkoi 2. sisällissota, kun Sudanin hallitus yritti <br/> heikentää Etelä-Sudanin aluehallintoa yleistavoitteenaan <br/> tehdä koko Sudanista islamilaisen sharia-lain valtio.<br/> <br/> Sisällissodissa kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä. <br/> <br/> 2005 solmittiin rauhansopimus, joka takasi <br/> Etelä-Sudanille 6 vuotta kestäneen itsehallinnon<br/> johdantona täyteen itsenäisyyteen.<br/> <br/> Yhteisen identiteetin puuttumisesta huolimatta 99%<br/> eteläsudanilaisista äänesti maan itsenäistymisen puolesta.<br/> <br/> 2011 valtionpäämieheksi valittiin Sudania vastaan <br/> taistelleen The Sudan People's Liberation Movement (SPLM)-<br/> vapautusliikkeen johtaja Salva Kiir. <br/> <br/> Vapautusliikkeestä tuli valtapuolue. <br/> <br/> Salva Kiir on edelleen Etelä-Sudanin presidentti. <br/> <br/> Pian Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen SPLM-liikkeen sisällä <br/> riita, jonka taustalla johtajien kilpailu poliittisesta vallasta, <br/> vanhat väestöryhmien väliset kaunat ja kamppailu luonnonvaroista, <br/> erityisesti öljystä. <br/> <br/> Kiir syytti varapresidentti Riek Macharia vallankaappausaikeista. <br/> <br/> 2013-18 Etelä-Sudanin sisällisssodassa kuoli lähes 400 000.<br/> <br/> Salva Kiir kuuluu Etelä-Sudanin enemmistöön dinkakansaan.<br/> <br/> 11 miljoonasta asukkaasta 4,5 miljoonaa on dinkoja. <br/> <br/> Riek Machar edustaa maan 2. suurinta väestöryhmää, nuerkansaa. <br/> <br/> Nuereja on noin 2 miljoonaa.<br/> <br/> Molemmat kansat karjankasvattajia. <br/> <br/> Heimot ryöstäneet toisiltaan karjaa, taistelleet laidunmaiden <br/> ja vesilähteiden hallinnasta ja pitäneet toisiaan vihollisina jo <br/> vuosisatojen ajan. <br/> <br/> 1983 alkanut sisällissota johti raakoihin joukkomurhiin, joissa <br/> surmattiin tuhansia ihmisiä.<br/> <br/> Jotkut dinkojen ja nuerien asemiesryhmät toimivat aseellisina <br/> poliittisina liikkeinä, toiset taas ovat paikallisia itsepuolustusryhmiä <br/> tai rikollisjoukkoja. <br/> <br/> Etelä-Sudanin armeijassa dinkat ovat valta-asemassa. <br/> <br/> Riek Macharin tukena on ollut hyvin järjestäytyneitä nuerien <br/> asejoukkoja, joissa on myös entisiä armeijan sotilaita.<br/> <br/> Etelä-Sudanin viimeisimmät rauhan- ja sovintosopimukset on tehty <br/> pääasiassa Salva Kiirin ja Riek Macharin välillä. <br/> <br/> Etelä-Sudanissa on kuitenkin yli 60 muuta pienempää väestöryhmää, <br/> jotka tuntevat jääneensä syrjityiksi ja sivullisiksi. <br/> <br/> 2022 väkivaltaiset yhteenotot jatkuivat, satoja murhattiin.<br/> <br/> Osa välikohtauksista on ollut armeijan ja kapinallisten välisiä kahakoita.<br/> <br/> Toiset ovat olleet eri aseryhmien välisiä yhteenottoja, jotka ovat <br/> syntyneet esimerkiksi karjan laitumia, vesilähteitä ja viljelymaiden <br/> hallintaa koskeneista kiistoista.<br/> <br/> Sekä armeija että aseryhmät kurittavat siviiliväestöä ja käyttävät <br/> väkivaltaa painostuksen, rankaisutoimien ja koston työkaluna. <br/> <br/> Naisia raiskataan. Lapsia on ryöstetty ja myyty. Pahoinpitelyt ovat yleisiä. <br/> <br/> Ihmisten omaisuutta varastetaan ja tuhotaan. <br/> <br/> 75% pakolaisista on ollut naisia ja lapsia. <br/> <br/> Kiirin mukaan Etelä-Sudanin hallitus ei kykene lopettamaan aseryhmien <br/> väkivaltaa.<br/> <br/> Etelä-Sudanin rauhansopimuksen mukaan 2023 olisi järjestettävä <br/> presidentin- ja parlamenttivaalit. <br/> <br/> 2022 Salva Kiir ja Riek Machar sopivat, että vaalit järjestetään vasta <br/> joulukuussa 2024. <br/> <br/> Vaalien valmisteluvaiheen aikana olisi laadittava luonnos Etelä-<br/> Sudanin pysyväksi perustuslaiksi ja ylipäätään luoda toimivan <br/> demokratian prosessit ja instituutiot väestönlaskennasta lähtien. <br/> <br/> Vaalien järjestäminen ei edistä rauhaa, jos Etelä-Sudanin väestö ei <br/> pidä niitä rehellisinä, vapaina ja uskottavina. <br/> <br/> Jos armeija ensi sijassa puolustaa presidentti Salva Kiirin valtaryhmän <br/> ja dinkaväestön etuja, kansalaisten enemmistö ei luota sotilaisiin <br/> vaalien ja koko kansakunnan turvallisuuden takaajina.<br/> <br/> Etelä-Sudanin sisällissodan aikana myös siviiliväestöä on militarisoitu. <br/> <br/> Armeija ja aseryhmät värväävät lapsisotilaita<br/> <br/> Etelä-Sudanin armeija, poliisi ja epäviralliset aseryhmät ovat <br/> jatkaneet lasten värväämistä sotilaiksi ja taistelijoita avustaviin <br/> tehtäviin. <br/> <br/> UNICEF on vaatinut kaikkia ryhmiä päästämään lapset vapaiksi.<br/> <br/> 2021 Etelä-Sudanissa arvioitiin olevan yli 10 000 lapsisotilasta.<br/> <br/> 2018 rauhansopimuksessa kaikki sen allekirjoittaneet aseelliset <br/> ryhmät sitoutuivat luopumaan lapsisotilaiden värväämisestä.<br/> <br/> Armeija, poliisi ja paikalliset aseryhmät ovat kuitenkin pitäneet <br/> lapsia palveluksessaan ja jatkaneet värväystä vielä 2022. <br/> <br/> Lapsia käytetään tiedustelijoina, taistelijoina, maanteiden <br/> tarkastusasemien vartijoina, sotilaiden avustajina ja <br/> keittiöhenkilökuntana.<br/> <br/> <br/> Väestöryhmien väliset vihat<br/> <br/> Etelä-Sudan ei ole yhtenäinen maa. <br/> <br/> Väestöryhmien kiinnekohtia ovat heimo, suku ja kotiseutu eikä <br/> Etelä-Sudanin kansalaisuus. <br/> <br/> Kilpailevat karjanhoitajakansat ovat satojen vuosien ajan tehneet ryöstö- <br/> ja kostoretkiä toisten heimojen kyliin. <br/> <br/> Tästä on kasvanut kauna dinkojen ja nuerien välille. <br/> <br/> 2022 Magwin maakunnassa yhteenottoja karjankasvattajien ja <br/> maanviljelijöiden kesken. <br/> <br/> Läheisessä Jonglein osavaltiossa karjaansa kasvattavien dinkojen <br/> laitumet olivat jääneet tulvien alle ja paimenet ajoivat karjalaumansa <br/> Magwin viljelymaille. <br/> <br/> Sekä karjanhoitajat että viljelijät ovat perustaneet omia paikallisia <br/> aseryhmiään pitkien sisällissotien aikana.<br/> <br/> Paimenet puolestaan pelkäsivät menettävänsä karjansa, ja siten<br/> yhteisönsä elinkeinon, jos he eivät löytäisi uusia laitumia. <br/> <br/> Etujen ja elinkeinojen yhteentörmäys, kilpailu rajallisista luonnonvaroista, <br/> johti Magwissa väkivaltaan, joka pakotti 14 000 ihmistä jättämään kotinsa ja <br/> maatilansa. <br/> <br/> Magwi on osa Equatorian aluetta, Etelä-Sudanin sydänmaata ja tärkeintä <br/> maanviljelyseutua, missä sijaitsee myös pääkaupunki Juba.<br/> <br/> Tulvat ja välillä kuivuudetkin aiheuttavat tulevaisuudessakin vaikeuksia <br/> Etelä-Sudanin karjankasvattajille. <br/> <br/> Monin paikoin laidunmaat ovat jo kuluneet liian tiiviistä käytöstä. <br/> <br/> Etelä-Sudanin poliittiset johtajat käyttävät väestöryhmien kaunoja ja <br/> jännitteitä hyväkseen rakentaessaan omia valtaverkostojaan ja <br/> asevoimiaan. <br/> <br/> Salva Kiir tukeutuu omaan dinkaheimoonsa.<br/> <br/> Hänen vastustajansa Riek Machar on nauttinut nuerheimonsa kannatusta. <br/> <br/> Nuerit ovat olleet päävoima Macharin asejoukoissa.<br/> <br/> 2021 Macharin ja hänen aiemman liittolaisensa kenraali Simon Gatwech <br/> Dualin aseryhmien välillä puhkesi taisteluja. <br/> <br/> Sotilasjohtajat kilpailevat keskenään vallasta ja kuka pystyy <br/> esiintymään Salva Kiirin ja dinkojen vastaisen opposition <br/> voimakkaimpana hahmona. <br/> <br/> Machar ja Gatwech Dual ovat kumpikin johtaneet nuerien asejoukkoja <br/> Etelä-Sudanin sotien eri vaiheissa. <br/> <br/> Molemmat ovat syyllistyneet joukkomurhiin, joiden uhreina ovat <br/> olleet dinkat sekä Etelä-Sudanin pienet vähemmistöryhmät, kuten <br/> Piborin maakunnassa asuvat murlet. <br/> <br/> Joulukuussa 2011 Piborin nuerit syyttivät murlekansaa karjavarkauksista <br/> vannoen hävittävänsä varkaat maan päältä. <br/> <br/> Nuerien Valkoisen armeijan tekemissä joukkomurhissa surmattiin 3000<br/> murlea. <br/> <br/> Nuerit veivät mukanaan tuhat murleperheiden lasta ja ottivat <br/> ryöstösaaliiksi 300 000 lehmää.<br/> <br/> <br/> <br/> Öljyllä ostetaan valtaa eikä talouskasvua<br/> <br/> <br/> Etelä-Sudanilla on valtavat öljyvarannot. <br/> <br/> Nykyisin tunnetuissa esiintymissä on ainakin 3 miljardia <br/> tynnyrillistä öljyä. <br/> <br/> Tämä on Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden 3. suurin esiintymä.<br/> <br/> Vain Nigerialla ja Angolalla on enemmän öljyä. <br/> <br/> Etelä-Sudanin öljykentät löydettiin 1970-luvulla. <br/> <br/> Öljy suurin syy, miksi Sudanin hallitus vastusti kaikin keinoin Etelä-<br/> Sudanin itsenäisyysliikkeitä. <br/> <br/> Etelä-Sudanin tähän asti löydetyistä öljyvaroista on pumpattu käyttöön <br/> vasta kymmenesosa. <br/> <br/> Öljyn lisäksi maassa on kaasua. <br/> <br/> Suurin osa Etelä-Sudanin öljykentistä on maan pohjoisosassa, Sudanin<br/> ja Etelä-Sudanin välisen rajan lähellä. <br/> <br/> Etelä-Sudanin öljy viedään kansainvälisille markkinoille Sudanin halki <br/> kulkevaa putkea pitkin. <br/> <br/> 2022 Etelä-Sudan pumppasi maasta 160 000 tynnyrillistä raakaöljyä <br/> päivässä. <br/> <br/> Valtio, poliittinen yläluokka ja armeija elävät öljytuloista. <br/> <br/> 2020 yli 4/5 Etelä-Sudanin vientituloista saatiin öljystä. <br/> <br/> Öljyn vienti tuotti 700 miljoonaa euroa.<br/> <br/> Ennen Etelä-Sudanin itsenäistymistä itsenäisyyden kannattajat luulivat, <br/> että oman öljyn vienti vaurastuttaisi maan nopeasti. <br/> <br/> Itsenäisyyden alussa Maailmanpankki totesi, että Etelä-Sudanilla oli <br/> korkeampi elintaso kuin naapurimailla. <br/> <br/> Etelä-Sudan luokiteltiin keskituloiseksi eikä köyhäksi maaksi.<br/> <br/> Etelä-Sudanin vallanpitäjät käyttävät öljyvaroja säilyttääkseen valtansa, <br/> rahoittaakseen aseensa ja sotansa, rikastuakseen ja lahjontaan.<br/> <br/> Maan itsenäisyyden aikaiset valtataistelut ja sisällissodat ovat paljolti <br/> liittyneet, kuka hallitsee öljyä ja saa päättää öljytulojen käytöstä. <br/> <br/> Jo Sudanin vastaisen itsenäisyyssodan aikana vapautusliikkeiksi <br/> kutsuttujen kapinallisten asejoukkojen johtajat saivat tuloja varastamalla <br/> karjaa, kiristämällä kauppiaita ja vaatimalla veroja, perimällä maksuja <br/> kultakaivoksilta ja jalopuun hakkaajilta sekä ryöstelemällä valtaamiaan <br/> kyliä ja kaupunkeja. <br/> <br/> Etelä-Sudanin sotapäälliköt ostivat kalliita kiinteistöjä Kenian Nairobista <br/> ja Ugandan Kampalasta. <br/> <br/> Tuoreen valtion öljyvarat olivat kaikkein suurin saalis.<br/> <br/> Muodollisesti Etelä-Sudanin öljyvarojen pumppausta ja myyntiä valvoo <br/> valtion omistama öljy-yhtiö, jonka nimi on Nile Petroleum Corporation, <br/> NILEPET. <br/> <br/> Käytännössä Salva Kiir johtaa kaikkea öljyn hyödyntämiseen <br/> liittyvää toimintaa ja miten öljytulot käytetään. <br/> <br/> Kiirin lähipiiri hallitsee valtionvarainministeriötä ja keskuspankkia. <br/> <br/> Öljyn myyntiä ja öljytulojen käyttöä koskevat tiedot ovat salaisia. <br/> <br/> Nykyisin öljytuloja ohjataan monille eri tileille, joista osa on yksityisiä.<br/> <br/> Tämä on luonut muutoinkin heikon ja epävarman valtiontalouden <br/> sisälle presidentin mielivaltaisen varjotalouden, missä rahayksikkönä <br/> käytetään raakaöljytynnyreitä. <br/> <br/> Tarvitessaan rahaa armeijan palkkoihin, hallituksen kiireellisiin <br/> hankkeisiin tai sotakuluihin, presidentti ottaa satojen miljoonien <br/> eurojen suuruisia ulkomaisia lainoja käyttäen niiden vakuutena ja <br/> maksuvälineenä Etelä-Sudanin öljyä.<br/> <br/> Etelä-Sudanin öljyraha on vaikuttanut, miksi vallasta kilpailevien ryhmien <br/> taistelut ovat jatkuneet rauhansopimuksista huolimatta. <br/> <br/> Salva Kiir on ohjannut rahaa armeijalle ja dinkojen aseryhmille. <br/> <br/> Öljyrahojen käyttöön liittyvä varjotalous, salainen tai puolisalainen <br/> päätöksenteko, on jäytänyt valtionhallinnon uskottavuutta. <br/> <br/> 2012 Kiir itse syytti valtion ja aluehallinnon korkeita virkailijoita lähes <br/> 4 miljardin euron suuruisista väärinkäytöksistä ja kavalluksista. <br/> <br/> Öljytynnyreiden käyttö puolihämäränä maksuvälineenä on vienyt pohjan <br/> valtiontalouden suunnittelulta.<br/> <br/> 2019 Kiir ilmoitti, että presidentin kanslia käyttää 30 000 öljytynnyrillistä <br/> päivässä rahoittamaan kiinalaisten yhtiöiden urakoimia maanteiden <br/> parannushankkeita. <br/> <br/> Mikään presidentistä riippumaton taho ei valvo rakennushankkeita eikä <br/> niiden rahankäyttöä. <br/> <br/> Kiir on varannut 5000 öljytynnyrillistä päivässä valtion palkkakuluihin. <br/> <br/> Valtion öljy-yhtiö on maksanut suoraan palkkoja ja palkkioita armeijan <br/> päällystölle.<br/> <br/> Etelä-Sudanin on arvioitu saaneen 2012 jälkeen noin 2 miljardia <br/> euroa vientiöljyn ennakkomaksuina kansainvälisiltä ostajilta. <br/> <br/> Hallitus on käyttänyt maksut kulujensa rahoittamiseen ja samalla <br/> sen velka Kiinan kansalliselle öljy-yhtiölle, Malesian Petronasille, <br/> Qatarin kansallispankille, Afrikan vienti- ja tuontipankille ja yksityisille <br/> öljynvälittäjille on kasvanut huolestuttavasti. <br/> <br/> Etelä-Sudan ei saavuta poliittista ja taloudellista vakautta, ellei <br/> öljyvarallisuutta aleta käyttää rehellisesti. <br/> <br/> Kansainvälinen apu ei voi jatkuvasti pitää Etelä-Sudanin taloutta <br/> pystyssä eikä tähän olisi polttavaa tarvettakaan, jos öljyä, <br/> kaivannaisia ja muita luonnonvaroja sekä niistä saatavia tuloja <br/> käytettäisiin rehellisesti.<br/> <br/> <br/> YK:n rauhanturvaajat Etelä-Sudanissa<br/> <br/> <br/> YK lähetti Etelä-Sudaniin rauhanturvaosaston maan itsenäistyessä 2011. <br/> <br/> UNMISS-osasto toimii edelleen Etelä-Sudanissa. <br/> <br/> Osastoon kuuluu 13000 sotilasta ja 1500 poliisia. <br/> <br/> 2022 isoimpia joukkojen lähettäjämaita olivat Ruanda, Intia, Nepal, <br/> Bangladesh, Kiina, Mongolia ja Ghana. <br/> <br/> Etelä-Sudanin rauhanturvatehtävässä on 2011 lähtien kuollut 111 <br/> rauhanturvaajaa. <br/> <br/> Yhteenottoja on esiintynyt shilluk-kansan aseryhmien ja Simon <br/> Gatwech Dualin joukkojen välillä.<br/> <br/> UNMISS-rauhanturvaosasto kerää tietoja Etelä-Sudanin <br/> ihmisoikeusloukkauksista ja hallituksen toimista maan <br/> ihmisoikeustilanteen parantamiseksi.<br/> <br/> YK:n järjestöt avustavat Etelä-Sudanin hädänalaisia ihmisiä ja maan <br/> ulkopuolelta saapuneita pakolaisia. <br/> <br/> YK:n miinanraivaajat ovat työskennelleet Etelä-Sudanissa 1997 lähtien. <br/> <br/> Kriisinhallintakeskus on lähettänyt suomalaisia kriisinhallinnan <br/> siviiliasiantuntijoita Etelä-Sudaniin tukemaan YK:n rauhanturvatehtävää. <br/> <br/> Näihin asiantuntijoihin on kuulunut suomalainen poliisiryhmä, <br/> jonka työ on keskittynyt naisiin ja lapsiin kohdistuneen väkivallan <br/> ja sukupuolisen väkivallan vähentämiseen. <br/> <br/> 70% Etelä-Sudanin naisista on joutunut sukupuolisen <br/> väkivallan kohteeksi. <br/> <br/> Raiskauksia on esiintynyt myös pakolaisleireillä. <br/> <br/> YK:n rauhanturvaosaston yhteydessä toimivat poliisit ovat antaneet <br/> koulutusta Etelä-Sudanin poliisivoimille.<br/> <br/> Monet eteläsudanilaisista siviileistä saavat turvaa YK:n sotilastukikohdista.<br/> <br/> <br/> <br/> LÄHTEITÄ:<br/> <br/> Maaraportti &quot;Etelä-Sudan&quot;<br/> <br/> <br/> South Sudan, Human Rights Watch World Report 2023<br/> <br/> South Sudan ‘failed’ by international aid system as food crisis <br/> intensifies, Kaamil Ahmed, The Guardian, 2023<br/> <br/> Devastation in South Sudan following fourth year of historic <br/> floods, UNHCR, 2022<br/> <br/> More than 9,000 flee violence in South Sudan’s Upper Nile: <br/> UN, Al Jazeera, 2022<br/> <br/> Nearly a million affected by South Sudan flooding, says UN <br/> emergency response agency, France24, 2022<br/> <br/> New report: Two-thirds of South Sudan badly food insecure, <br/> Deng Machol, Independent 2022<br/> <br/> Floods, Displacement and Violence in South Sudan, <br/> International Crisis Group, 2022<br/> <br/> Conflict between Dinka and Nuer in South Sudan, Climate <br/> Diplomacy, 2021<br/> <br/> Sudan's Prolonged Second Civil War and the Militarization <br/> of Nuer and Dinka Ethnic Identities, Jok Madut Jok and <br/> Sharon Elaine Hutchinson, African Studies Review, 1999<br/> <br/> How the World's Youngest Nation Descended Into Bloody <br/> Civil War, James Verini, National Geographic, 2014<br/> <br/> What cattle conflicts say about identity in South Sudan, <br/> Francois Sennesael, The Conversation, 2022<br/> <br/> South Sudan, BTI Report 2022<br/> <br/> South Sudan, Freedom in the World Report 2021, <br/> Freedom House 2022<br/> <br/> Oil or Nothing: Dealing with South Sudan’s Bleeding <br/> Finances, International Crisis Group, 2021<br/> <br/> Suomalaiset naispoliisit vievät osaamistaan Etelä-Sudaniin, <br/> Kriisinhallintakeskus, 2018<br/> <br/> <br/> <br/> XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX<br/> <br/> KIINA AFRIKASSA...<br/> AI genrated, retrieved 31.8.2025<br/> <br/> China's involvement in Africa is multifaceted and significant:<br/> <br/> Economic Investment: China is a major source of foreign direct <br/> investment in Africa, providing development loans to resource-rich <br/> nations and investing in agriculture and infrastructure.<br/> <br/> Financial Commitment: At a recent summit, President Xi Jinping <br/> pledged US$51 billion in loans, investments, and aid to Africa <br/> over the next three years. <br/> <br/> Trade Growth: In 2024, trade between China and Africa reached <br/> $295.5 billion, marking a 6.1% increase from the previous year.<br/> <br/> Resource Dependency: China relies on Africa for essential resources, <br/> with over a third of its oil and 20% of its cotton sourced from Africa. <br/> <br/> Private Sector Role: The private sector in China is increasingly leading <br/> trade and investment in Africa, supported by initiatives like the <br/> African Continental Free Trade Area (AfCFTA).<br/> <br/> <br/> .............................................................................................................................<br/> <br/> <br/> Ai generated, Chat gpt, retrieved 1.9.25<br/> <br/> Here are detailed, structured notes based on the content from <br/> the Wikipedia page on Africa–China Economic Relations <div> </div> <div> </div> <div>1. Introduction &amp; Overview</div> <div> </div> <div>Historical roots: China's economic engagement with Africa extends <br/> back to the 600s, but modern relations are mainly defined by China's <br/> hunger for natural resources and Africa's need for infrastructure <br/> development.</div> <div> </div> <div>Key mechanisms: Large-scale infrastructure projects—often funded <br/> via &quot;soft loans&quot;—in exchange for access to minerals or hydrocarbons <br/> (“resource-for-infrastructure” model).</div> <div> </div> <div>Trade statistics: Trade between China and Africa soared from <br/> US$10 billion in 2000 to US$220 billion by 2014. <br/> <br/> As of 2024, Africa accounts for less than 5% of China’s global trade.</div> <div> </div> <div>2. Historical Evolution</div> <div> </div> <div>Early Dynasties (700–1800)</div> <div> </div> <div>Evidence of early Sino‑African engagement: Chinese porcelain in <br/> Egypt, coins in East Africa, and maritime trade with the Ajuran Empire.</div> <div> </div> <div>Zheng He’s voyages in the 1400s brought African leaders and exotic <br/> wildlife to China before Confucian ideals halted the missions.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Industrial Era (1800–1949)</div> <div> </div> <div>European colonization triggered labor migration; tens of thousands <br/> of Chinese &quot;coolies&quot; worked in Africa.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Diplomatic Opening (1949–1980)</div> <div> </div> <div>After the founding of the PRC, China supported decolonization in <br/> Africa, built up diaspora communities, and contributed to symbolic <br/> projects like the Tanzania-Zambia (Tanzam) Railway completed in 1976.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Economic Acceleration (1980–Present)</div> <div> </div> <div>With &quot;Go Out&quot; policies and WTO entry, China invested eagerly abroad. <br/> State-backed ventures and Exim Bank financing helped push Chinese <br/> firms’ success in African markets.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Military Presence (1990–Present)</div> <div> </div> <div>China's military involvement has included equipment and training <br/> support for liberation movements. <br/> <br/> Since the 1990s, Chinese peacekeepers have participated in UN <br/> missions across Africa. <br/> <br/> A logistics base in Djibouti signals growing strategic presence.</div> <div> </div> <div><br/> Impact of Global Economic Downturn (2007–Present)</div> <div> </div> <div>Stability and long-term strategy became priorities after 2009. <br/> <br/> Some projects, like Angola's oil refinery, encountered problems. <br/> <br/> The number of Chinese workers in Africa dropped from ~264000 <br/> in 2015 to ~88000 in 2022.</div> <div> </div> <div><br/> <br/> 3. Political &amp; Economic Drivers</div> <div> </div> <div>China: Adoption of market socialism, industrial modernization, and <br/> growing raw material needs.</div> <div> </div> <div>Africa: Resource-rich but underdeveloped; needs infrastructure, <br/> and Chinese partnership offers fast, low-bureaucracy solutions.</div> <div> </div> <div>Mutual incentives: China gains raw materials and markets; <br/> African leaders gain legitimacy and infrastructure.</div> <div> </div> <div><br/> 4. Education &amp; Human Capital</div> <div> </div> <div>China's educational outreach grew: from 74011 African students in <br/> 2017 (a 258% increase since 2011) to over 81500 by 2018. <br/> <br/> China became the second-largest host of African students after France.<br/> <br/> </div> <div> </div> <div>5. Trade Dynamics</div> <div> </div> <div>Overview</div> <div> </div> <div>Dramatic growth: Trade from US$15.7 billion (2004) to around <br/> US$73.6 billion (2007). <br/> <br/> By then, Africa accounted for just 3–4% of China’s total trade.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Chinese Exports to Africa</div> <div> </div> <div>Inexpensive consumer goods (clothes, electronics, cars) have <br/> boosted African purchasing power, but undercut local manufacturing.</div> <div> </div> <div> </div> <div>African Exports to China</div> <div> </div> <div>Africa exports natural resources (oil, minerals, agriculture) to China. <br/> <br/> These exports help boost African economies but involve limited <br/> local value-addition unless laws enforce it.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Tariff Policy</div> <div> </div> <div>As of December 2024, China eliminated import tariffs for UN-<br/> classified least developed countries, 33 in Africa are included.</div> <div><br/> <br/> <br/> </div> <div>6. Agriculture &amp; Technology Transfer</div> <div> </div> <div><br/> The &quot;Go Out&quot; policy encouraged agricultural investment across <br/> cash crops and husbandry.</div> <div> </div> <div>Agricultural Technology Demonstration Centers: Set up in sub‑<br/> Saharan Africa (19 between 2006–18), they transfer Chinese <br/> agricultural expertise. <br/> <br/> As of 2023, they exist in 24 African countries.</div> <div> </div> <div> </div> <div>7. Infrastructure Development</div> <div> </div> <div>Infrastructure financing (roads, hospitals, stadiums) often funded <br/> in return for future resource output. <br/> <br/> Angola serves as a key example.</div> <div> </div> <div>Special Economic Zones (SEZs): Designed to bring Chinese <br/> manufacturing, they receive funding and support from Chinese <br/> institutions like the China Africa Development Fund.</div> <div> </div> <div>Chinese banks: Exim Bank and China Development Bank provide <br/> loans for infrastructure at competitive rates, often exceeding <br/> World Bank volumes.</div> <div> </div> <div>Embassy role: Chinese embassies facilitate project initiation,<br/> offer legal / financial support, and leverage the Chinese diaspora <br/> for regional knowledge and business entry.</div> <div> </div> <div>Project highlights: Notable infrastructure ventures such as railway <br/> lines (Lagos‑Kano, Mombasa‑Nairobi, Addis‑Djibouti), pipelines, <br/> hydroelectric dams, refineries across various African nations.<br/> <br/> </div> <div> </div> <div>8. Arms and Security</div> <div> </div> <div>Chinese arms exports are relatively small (e.g., ~$1.4 billion <br/> during 2000–04), mostly in light weapons. <br/> <br/> Limited compared to U.S. exports.</div> <div> </div> <div>Indirect arms transfers and use of low-cost lethal tools (e.g., <br/> machetes) contributed to conflicts like the Rwandan genocide.</div> <div> </div> <div> </div> <div>9. Natural Resources &amp; Energy</div> <div> </div> <div>Africa holds significant shares of global minerals (diamond, cobalt, <br/> bauxite, uranium, etc.) which attract Chinese interest.</div> <div> </div> <div>China's oil demand and Africa’s supply led to significant investment <br/> and resource-for-infrastructure deals, particularly in Sudan, Nigeria, <br/> and Angola.</div> <div> </div> <div>As of 2023, African oil is less central to China’s energy mix, though <br/> energy security remains a strategic consideration.</div> <div> </div> <div>Major energy projects include CNPC and Sinopec investments, <br/> pipeline infrastructure, and oil block acquisitions across Africa.</div> <div><br/> <br/> </div> <div>10. Strategy, Politics &amp; Criticism</div> <div> </div> <div>Macroeconomic &amp; Political Strategy</div> <div> </div> <div>China’s &quot;Beijing Consensus&quot;: provides development without political <br/> conditionalities (“non-interference”).<br/> <br/> By contrast, similar ventures with Western approaches emphasize <br/> governance reforms and democracy prerequisites.</div> <div> </div> <div>Thus, authoritarian regimes more easily partner with China.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Taiwan Competition</div> <div> </div> <div>Diplomatic competition with Taiwan (ROC) had some African allies <br/> until most switched to supporting the PRC. <br/> <br/> Examples include Senegal and Chad. <br/> <br/> Chinese funding vastly outpaces Taiwan’s (Exim Bank vs. $500 million /<br/> year from Taiwan).</div> <div> </div> <div> </div> <div>Xxxxxxxxxxxxxx<br/> <br/> Ai generated Chat gpt retrieved 1.9.25</div> <div> </div> <div> </div> <div>Sudanin kriisi – laajat muistiinpanot (2023–25)</div> <div> </div> <div> </div> <div>1. Konfliktin tausta ja syyt</div> <div> </div> <div>Poliittinen konteksti ennen sotaa</div> <div> </div> <div>Sudanissa kaadettiin Omar al-Bashirin diktatuuri 2019 laajan <br/> kansannousun seurauksena.</div> <div> </div> <div>Vallansiirtoa demokraattiseen hallintoon yritettiin, mutta <br/> sotilasjohto ja RSF (Rapid Support Forces) estivät siirtymää.</div> <div> </div> <div>Väliaikainen hallinto hajosi 2021, jolloin armeija otti vallan ja <br/> jännitteet alkoivat kasvaa.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Varsinainen konfliktin syttyminen</div> <div> </div> <div>Huhtikuussa 2023 Sudanilainen armeija (SAF) ja RSF ajautuivat <br/> avoimeen sotaan.</div> <div> </div> <div>Molemmat pyrkivät hallitsemaan valtiota, ja taistelut keskittyivät <br/> pääkaupunkiin Khartumiin sekä Darfurin alueelle.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Osapuolet</div> <div> </div> <div>SAF (Sudanese Armed Forces): armeija, jota johtaa kenraali <br/> Abdel Fattah al-Burhan.</div> <div> </div> <div>RSF (Rapid Support Forces): entinen Janjaweed-militiasta kehitetty <br/> joukko, jota johtaa Mohamed Hamdan Dagalo (&quot;Hemedti&quot;).</div> <div> </div> <div>RSF:ää syytetään kansanmurhasta, etnisistä puhdistuksista ja <br/> raiskausten käyttämisestä aseena erityisesti Darfurissa.</div> <div> </div> <div> </div> <div>2. Humanitaarinen katastrofi</div> <div> </div> <div>Yli 12 miljoonaa maan sisäistä pakolaista</div> <div> </div> <div>Yli 3,5 miljoonaa paennut naapurimaihin (Tšad, Etelä-Sudan, <br/> Egypti, Etiopia).</div> <div> </div> <div>Noin 53 % sisäisesti siirtyneistä on lapsia.</div> <div> </div> <div>El-Fasher (Darfurissa) on ollut pitkään piirityksen kohteena:</div> <div> </div> <div>Yli 260 000 ihmistä loukussa kaupungissa.</div> <div> </div> <div>Lähes puolet lapsia, kärsien nälästä, sairauksista ja jatkuvasta <br/> pommituksesta.</div> <div> </div> <div>Sairaalat (esim. Saudi Teaching Hospital) ovat joutuneet <br/> pommitusten kohteeksi.</div> <div> </div> <div>RSF ja liittoutuneet militiajoukot ovat syyllistyneet etnisiin <br/> puhdistuksiin Darfurissa (kohteena mm. masalit ja muut <br/> afrikkalaiset heimot).</div> <div> </div> <div>Raiskaus, tappaminen, pakkosiirrot, kylien polttaminen ja <br/> siviilien eristys ruoka- ja vesihuollosta systemaattista.</div> <div> </div> <div> </div> <div>3. Ruoka, terveys ja epidemiat</div> <div><br/> 25 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista ruokapulasta.</div> <div> </div> <div>770 000 alle 5-vuotiasta lasta vaarassa kuolla aliravitsemukseen 2025.</div> <div> </div> <div>Viljelysmaat tuhoutuneet sodan, pakkosiirtojen ja ilmastonmuutoksen <br/> seurauksena.</div> <div> </div> <div>Koleraepidemia 2024–25: yli 382 000 tartuntaa ja lähes 4500 kuollutta.</div> <div> </div> <div>Terveydenhuolto romahtanut: vain osa sairaaloista toimii, usein ilman <br/> lääkkeitä tai vettä.</div> <div><br/> Em. ja aliravitsemus nostanut lapsikuolleisuutta jyrkästi.</div> <div> </div> <div>4. Talous ja infrastruktuuri</div> <div> </div> <div>2023 BKT romahti 40 %.</div> <div> </div> <div>Inflaatio hallitsematon, leipä ja polttoaine lähes saavuttamattomia.</div> <div> </div> <div>Pankkijärjestelmä hajonnut, käteinen harvinaista, tavaranvaihtokauppa<br/> vallitsee rahatalouden sijasta.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Infrastruktuuri</div> <div> </div> <div>Tiet, sillat, sähköverkot ja vedenjakelu tuhoutuneet monin paikoin.</div> <div> </div> <div>Kaupunkien sisäiset taistelut (esim. Khartum) ovat jättäneet alueita <br/> raunioiksi.</div> <div> </div> <div>Maatalous ja öljyntuotanto käytännössä romahtaneet.</div> <div> </div> <div> </div> <div>5. Kansainvälinen ulottuvuus</div> <div> </div> <div>Ulkopuoliset tukijat</div> <div> </div> <div>RSF saa tukea Yhdistyneiltä Arabiemiirikunnilta (UAE).</div> <div> </div> <div>SAF saa apua Egyptiltä, Turkilta, Venäjältä ja Qatarilta.</div> <div> </div> <div>Ulkovaltojen intressit liittyvät asevientiin, kultaan ja öljyputkiin <br/> (Etelä-Sudanin öljy kulkee Sudanin kautta).</div> <div> </div> <div>YK varoittaa suurimmasta humanitaarisesta kriisistä vuosikymmeniin.</div> <div> </div> <div>Avustusoperaatiot alirahoitettuja.</div> <div> </div> <div>Turvallisuusneuvosto jakautunut → päätöksiä vaikea saada aikaan.</div> <div> </div> <div> </div> <div>Humanitaariset järjestöt</div> <div> </div> <div>WHO, UNICEF, Punainen Risti ja IRC toimivat kentällä, mutta pääsy <br/> alueille vaikeaa.</div> <div> </div> <div>Useita vaatimuksia turvavyöhykkeistä ja siviilien evakuoinneista, <br/> mutta tulokset vähäisiä.</div> <div> </div> <div>6. Nykytilanne (kesä–syyskuu 2025)</div> <div> </div> <div>Konflikti jatkuu ilman näkyvää loppua.</div> <div> </div> <div>RSF hallitsee suurta osaa Darfurista ja muodostanut oman &quot;hallituksen&quot;.</div> <div> </div> <div>Armeija (SAF) hallitsee Pohjois- ja Itä-Sudania, mutta resurssit vähissä.</div> <div> </div> <div>Humanitaarinen tilanne kriittisin El-Fasherissa, mutta koko maa on <br/> romahduksen partaalla.</div> <div> </div> <div>Nälänhätä ja epidemiat uhkaavat miljoonien henkeä.</div> <div> </div> <div>Kansainvälinen huomio vähäistä muihin kriiseihin verrattuna <br/> (Ukraina, Gaza).<br/> <br/> <br/> XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX<br/> <br/> Globalis-maaraportti &quot;Sudan&quot;, tiivistelmä artikkelista, haettu 1.9.25<br/> <br/> Viimeksi päivitetty: 15.05.2023<br/> <br/> Sudanin armeijan ja yksityisten asejoukkojen välinen valtataistelu <br/> on leimahtanut aseellisiksi yhteenotoiksi keskellä suurimpia <br/> kaupunkeja. <br/> <br/> Väkivalta on ajanut sadat tuhannet sudanilaiset pakolaisiksi. <br/> <br/> Kilpailu luonnonvaroista on lisännyt yhteenottoja. <br/> <br/> Kuivuus on horjuttanut ihmisten ruokaturvaa. <br/> <br/> Aseryhmien johtajat vaurastuvat laittomalla kultakaupalla.<br/> <br/> Keskeiset luvut ja tiedot<br/> <br/> Pääkaupunki: Khartoum<br/> <br/> Etniset ryhmät: Sudanilaiset arabit 70 %, muut 30 % (fur, beja, nubia, fallata)<br/> <br/> Kieli: Arabia ja englanti (viralliset kielet), nubia, ta bedawie, fur<br/> <br/> Uskonto: Muslimit 90 %, kristityt 5 %, muut ja uskonnottomat 5 %<br/> <br/> Väkiluku: 48 109 006 (2022)<br/> <br/> Valtiomuoto: Tasavalta<br/> <br/> Pinta-ala: 1 861 484 km2<br/> <br/> Valuutta: Sudanin punta<br/> <br/> BKT per asukas: 4 216 Ostovoimapariteetti $<br/> <br/> Kansallispäivä: 1.1.<br/> <br/> Maantiede<br/> <br/> Punaisen meren rannalla Egyptin etelänaapurina. <br/> <br/> Pohjoisosa Saharan aavikkoa. <br/> <br/> Siellä laajoja kivikkojen kirjomia hiekkalakeuksia, välillä kuivia <br/> joenuomia ja kituliasta pensastoa. <br/> <br/> Niili jakaa aavikon kahtia. <br/> <br/> Niilin länsipuolella leviävä seutu Libyan aavikko. <br/> <br/> Idän puolella Nubian aavikko, sen laidalla juuri ennen <br/> rantakaistaa Punaisen meren kukkulat. <br/> <br/> Sudanin länsirajalla Marrahin vuoristo. <br/> <br/> Etelässä Kordofanissa kohoavat Nuban kukkulat. <br/> <br/> Sudanin eteläosa Sahelin aluetta, missä kuuma kuiva aavikko <br/> muuttuu pensasaroksi sekä savanneiksi, joilla kasvaa <br/> akasiapuita ja apinanleipäpuita (baobab). <br/> <br/> Niilin varsilla on tulvamaita ja metsäkaistaleita.<br/> <br/> Sudanin pääkaupunki Khartoum maan keskiosassa Niilin rannalla. <br/> <br/> Valkoinen-Niili ja Sininen-Niili kohtaavat toisensa Khartoumissa ja <br/> virtaavat siitä eteenpäin yhtenä jokena pohjoiseen Egyptiä kohti. <br/> <br/> Niili ja Punainen meri ovat Sudanin valtimoita. <br/> <br/> Niilin varrella hedelmällisiä tulvamaita.<br/> <br/> Punainen meri keskeinen kauppareitti, jota pitkin kulttuurivaikutuksetkin <br/> ovat levinneet maasta toiseen.<br/> <br/> Sudanin Punaisen meren rannikolla tärkeitä satamakaupunkeja, <br/> hienoja valkoisia hiekkarantoja, koralleja ja mangrovemetsiä. <br/> <br/> Punainen meri on vieläkin maailman meriliikenteen valtaväyliä. <br/> <br/> Monet valtiot kilpailevat sen hallinnasta.<br/> <br/> <br/> Historia<br/> <br/> Sudanissa asunut ihmisiä jo kivikaudella. <br/> <br/> Ensimmäiset asukkaat metsästäjiä ja keräilijöitä. <br/> <br/> Sudanin alueelle uusia kansanryhmiä nykyisestä Libyasta. <br/> <br/> Maanviljely ja karjatalous keskittyivät Niilin varsille. <br/> <br/> 4000 vuotta sitten Sudanin aluetta hallitsi Kerman valtakunta. <br/> <br/> 3500 vuotta sitten Egypti alisti Kerman. <br/> <br/> Kushin kuningaskunta itsenäistyi Egyptistä 3000 vuotta sitten. <br/> <br/> 400-luvulla Kushin tilalle syntyi kolme kristittyjen valtiota: Nobatia, Makuria ja Alodia. <br/> <br/> 1400-luvulla Sudaniin asettui arabiväestöä. <br/> <br/> Islam levisi alueelle 1500-luvulta alkaen. <br/> <br/> 1800-luvulla Sudanista tuli brittiläinen siirtomaa. <br/> <br/> Nimellisesti maa oli brittiläisen ja egyptiläisen yhteishallinnon alaisuudessa. <br/> <br/> 1951 Egypti sanoutui irti yhteishallinnosta ja julisti, että Sudan kuului Egyptille. <br/> <br/> Sitten valta vaihtui Egyptissä ja Gamal Abdel Nasser sopi Iso-Britannian kanssa, <br/> että Sudan sai täyteen itsenäisyyteen johtavan kolmen vuoden itsehallinnon<br/> 1953.<br/> <br/> 1989 eversti Omar al-Bashir teki sotilaskaappauksen.<br/> <br/> 1996 vaaleissa Bashir oli ainoa ehdokas. <br/> <br/> Sudanista tuli yksipuoluejärjestelmä. <br/> <br/> Bashir oli vallassa 2019 saakka. <br/> <br/> Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC nosti Bashiria vastaan syytteitä <br/> sotarikoksista, kansanmurhasta sekä rikoksista ihmisyyttä vastaan. <br/> <br/> Hänen aikanaan Länsi-Sudanissa kärjistyi Darfurin konflikti, missä <br/> paikallisväestöä kurittaneet hallituksen joukot ja epäviralliset aseryhmät <br/> syyllistyivät joukkomurhiin ja raiskauksiin. <br/> <br/> Darfurin konfliktissa on kuollut ainakin 300 000 ihmistä. <br/> <br/> Yli 2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotinsa. <br/> <br/> Darfurin pakolaisia asuu Sudanin sisällä ja naapurimaissa. <br/> <br/> Darfurin ristiriidat ja väkivalta jatkuvat vieläkin.<br/> <br/> 2011 Etelä-Sudan itsenäistyi. <br/> <br/> Sudanin halkaisi uusi kahden valtion raja. <br/> <br/> 2018 elintarvikkeiden raju hinnankorotus synnytti suuria mielenosoituksia. <br/> <br/> Niistä virisi kansanliike, joka vaati presidentti Bashirin eroa. <br/> <br/> Armeija tuli kaduille suojelemaan mielenosoittajia. <br/> <br/> Huhtikuussa 2019 armeijan vallankaappaus lopetti Bashirin <br/> hallinnon. <br/> <br/> Vallan otti sotilasneuvosto. <br/> <br/> Kansanliike jatkui sotilashallinnon aikana. <br/> <br/> Se vaati, että Sudaniin nimitettäisiin siviilihallitus valmistelemaan <br/> vapaita vaaleja. <br/> <br/> Elokuussa 2019 sotilashallitus ja kansanliike sopivat, että maata <br/> hallitsisi siviilien ja sotilaiden väliaikaishallitus, jonka tehtävänä <br/> olisi järjestää vaalit.<br/> <br/> 2021 armeija otti uudelleen vallan kenraali Abdel al-Burhanin <br/> johdolla. <br/> <br/> Kansanliike innosti kaduille valtavia mielenosoituksia kaappausta <br/> vastaan. <br/> <br/> YK käynnisti neuvotteluja sotilashallituksen ja kansanliikkeen välillä <br/> siviilihallinnon palauttamiseksi. <br/> <br/> Sovitun aikataulun mukaan Sudanissa pitäisi järjestää vaalit <br/> viimeistään 2024. <br/> <br/> 2023 keväällä pääkaupungissa Khartoumissa puhkesi kovia taisteluja <br/> Sudanin armeijan ja sitä aikaisemmin tukeneen RSF-asejoukon välillä.<br/> <br/> Ekologinen jalanjälki: 0,7 maapalloa maassa Sudan<br/> <br/> <br/> Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus <br/> kuin maan Sudan keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin <br/> 0,7 maapalloa.<br/> <br/> <br/> Yhteiskunta ja politiikka<br/> <br/> Keväällä 2023 Khartoumissa alkaneet taistelut Sudanin armeijan ja <br/> 'Mohamed Hamdan Dagalon RSF-asejoukon välillä ovat järkyttäneet <br/> Sudania syvästi. <br/> <br/> Sotilasjohtajien valtakamppailu on leimahtanut tuhoisaksi sodaksi <br/> samaan aikaan, kun Sudania uhkaa vaikea ruokakriisi ja kiristynyt <br/> kilpailu niukoista luonnonvaroista on lisännyt väestöryhmien välisiä <br/> yhteenottoja eri puolilla maata.<br/> <br/> Kun Omar al-Bashirin itsevaltainen hallitus kaatui 2019, Sudanissa heräsi <br/> toivo demokratiasta. <br/> <br/> Bashirin vastaiseen kansanliikkeeseen osallistui satoja tuhansia sudanilaisia. <br/> <br/> 2021 uusi sotilaskaappaus osoitti, että asevoimat eivät halua luopua vallasta. <br/> <br/> Sudanin armeijalla on vahva ote yhteiskunnasta, politiikasta ja talouselämästä. <br/> <br/> Armeijalla on omia yhtiöitä, jotka osallistuvat esimerkiksi hyvin tuottoisaan <br/> kultakauppaan. <br/> <br/> Aseryhmien johtajat ovat ottaneet haltuunsa kultakaivoksia ja rikastuneet <br/> laittomilla liiketoimilla. <br/> <br/> Armeijan korkein upseeristo ja aseryhmien johtajat pelkäävät saavansa <br/> syytteet ihmisoikeuksien loukkauksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä, <br/> jos he menettävät valtansa.<br/> <br/> Sudanin yhteiskuntakehitys on vaikeassa ja vaarallisessa vaiheessa. <br/> <br/> Suda</div> <p class="warning">Varoitus: sisältö oli liian pitkä, ja sen loppu on poistettu. Koko sisältö näkyy vain muokkausnäkymässä.</p> 2025-08-27T07:52:25+03:00 https://peda.net/id/0bccc356823 2025-08-27T09:49:12+03:00 - Kiina pyrkinyt suurvalta-asemaan 1990-luvulta lähtien<br/> <br/> <br/> <br/> - Mallia otettu USA:sta<br/> <br/> <br/> <br/> - suurvaltakilpailu, poliittinen ja strateginen hyväksikäyttö (USA:n<br/> heikkouksista hyötyminen varsinkin), yrityskumppanuudet ja <br/> verkostoituminen eri tal. ja pol. tahoihin käyttäen innovatiivisuutta, <br/> hi-tech -osaamista, T&amp;K-yhteistyötä eli hienovaraista suurvallan <br/> laajentamista vaivihkaa<br/> <br/> <br/> <br/> - emulation, exploitation, entrepreneuship, entwinement<br/> <br/> <br/> <br/> - maailman 2. suurin talous<br/> <br/> <br/> <br/> - maailman suurin väkiluku, ainakin 1,5 mrd<br/> <br/> <br/> <br/> - suurin tavaratuottaja<br/> <br/> <br/> <br/> - valtava raaka-ainetarve ohjaa Kiinaa vahvistamaan asemaansa<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiina maailman maista eniten vienti-intensiivisiä maita<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan talousvaikeudet, esim. kiinteistösijoituskupla (aavekaupungit)<br/> <br/> <br/> <br/> - Tiananmenin jälkeen selvää, ettei Kiinan johto (CCP) halua länsimaista <br/> demokratiaa, mutta länsimaista markkinataloutta kylläkin<br/> <br/> <br/> <br/> - Täten esim. Taiwan on poliittinen uhka CCP:lle<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan kansanarmeija (PLA) on modernisoitunut huikeasti konventio-<br/> naalisesta maavoima-armeijasta high-tech ja laivastopainotteiseksi<br/> <br/> <br/> <br/> - poliisivaltio<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - valtiojohdon päättäväisyys luoda suurvalta-asemaa Kiinalle, tämä jo<br/> ennen Xi Jinpingiä, oikeastaan jo 1980-luvulla Deng Xiaopingin aikana<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - samalla muut suurvallat joko väsyneitä aiemmista operaatioistaan <br/> tai epävarmoja tulevaisuudesta, resurssivaikeuksia<br/> <br/> <br/> <br/> - Belt and Road Initiative: uusi idän silkkitien rakentaminen 2013 aloitettu<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - The Silk Road Economic Belt: kauppatieverkosto Kiinasta Eurooppaan Keski-<br/> Aasian kautta<br/> <br/> <br/> - The 21st Century Maritime Silk Road: meritiet Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, Etelä-<br/> Aasiaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Global South -politiikka: Kiina tulkitsee käsitteen ei-länsimaalaisittain, eli<br/> Kiina kokee olevansa globaalin etelän esitaistelija ja johtaja<br/> <br/> <br/> <br/> - taloudellinen vaikuttaminen eritoten kehitysmaissa Afrikassa:<br/> esim. köyhässä Zimbabwessa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - infrastruktuurin, koulutuksen, elintason rakentaminen näissä maissa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - aggressiivinen sotilaallinen toiminta lisääntynyt Taiwania vastaan<br/> ja ylipäänsä Etelä-Kiinan merellä esim. Kaukoidän valtioiden<br/> kauppalaivoja ja kalastustroolareita kohtaan<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinalla kaikkialla rajoillaan kiistoja ja pyrkimystä laajentumiseen<br/> (vrt. esim. Bhutan ja muu Intian-vastainen raja)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - kuitenkin Kiina tasapainoilee varovasti ja ovelasti ja esim. virallisissa <br/> lausunnoissaan väittää olevansa sitoutumaton tai puolueeton, esim. <br/> Ukrainan sodassa tai ei väitä olevan mukana missään liitossa Venäjän,<br/> Iranin, P-Korean kanssa<br/> <br/> <br/> <br/> - yksi syy että Kiina on riippuvainen USA:n kaupasta<br/> <br/> <br/> <br/> - kuin myös kaupankäynti EU:n kanssa, esim. Saksan<br/> <br/> <br/> <br/> - Sekä heikentää USA:n valtaa Etelä-Koreaan ja Japaniin, jotka yrittävät<br/> jossain määrin sietää Kiinan toimia ja politiikkaa (historiallisista syistä<br/> johtuen)<br/> <br/> <br/> <br/> - turkkilaisten Uiguurien kohtelu, ym. vähemmistöjen kohtelu<br/> <br/> <br/> <br/> - Han-kiinalaisten ylivalta suurvalta-ajattelun voimistuttua 2000-luvulta<br/> lähtien<br/> <br/> <br/> <br/> - Tiibetin kysymys<br/> <br/> <br/> <br/> - Pohjois-Korean tukeminen<br/> <br/> <br/> <br/> - Oliko COVID Kiinan tahallaan levittämä?<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan vakoilu laajentunut (esim. mobiiliteknologiassa),<br/> esim Temu, Samsung, Alibaba<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan vakoilupallot mm. USA:han<br/> <br/> <br/> <br/> - Kaikessa yhteistyössä Kiinan kanssa Kiina todennäköisesti<br/> vakoilee, esim. korkeakoulujen tiedeyhteistyö (mm. Suomessa<br/> sinisilmäisiä, datakeskuksien rakentaminen)<br/> <br/> <br/> <br/> - avoimesti tukee Venäjää Ukrainan sodassa taloudellisesti, <br/> materiaalisesti ja aseellisesti, vaikka muka julkisesti väittää <br/> olevansa puolueeton<br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan tuki P-Korealle, Venäjälle, Iranille, yhteistyö Pakistanin<br/> ja Intian kanssa<br/> <br/> <br/> <br/> - vrt. kiinalaiset sotalaivat Itämerellä harjoituksissa ven. laivaston<br/> kanssa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Ns. &quot;pahan akseli&quot;: epävirallinen sotilasliitto Kiinan, Pohjois-Korean, <br/> Venäjän, Iranin välillä (mukana oli myös Assadin aikainen Syyria)<br/> <br/> <br/> <br/> - Muistuttaa erehdyttävästi BRICS-maita?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan ja USA:n keskinäiset suhteet<br/> <br/> <br/> <br/> - USA:n velat Kiinalle noin 1,09 triljoonaa USD<br/> <br/> <br/> <br/> - Suomen valtio aktiivisesti käy kauppaa Kiinan<br/> kanssa ja ummistaa silmänsä Kiinan aggressioilta<br/> ja ihmisoikeusrikoksilta<br/> <br/> <br/> LÄHTEITÄ<br/> <br/> Pitkänen &amp;c 2023. Pitkänen, Ari-Joonas &amp; Puranen, Matti &amp; <br/> Taskinen, Mika-Matti &amp; Vartiainen, Niko (eds) Kiina Xi Jinpingin <br/> aikakaudella. Helsinki: Teos, 2023.<br/> <br/> Mastro, Oriana Skylar 2024. Upstart: How China Became A <br/> Great Power. Oxford: Oxford University Press, 2024.<br/> <br/> Mastro, Oriana Skylar 2023. &quot;The Military Challenge of the <br/> People's Republic of China&quot;, in: Defence Budgeting for a <br/> Safer World: The Experts Say. Hoover Institution, November 1, 2023.<br/> <br/> Mastro, Oriana Skylar 2024. &quot;China’s Agents of Chaos: The Military <br/> Logic of Beijing’s Growing Partnerships&quot;, Foreign Affairs, November <br/> / December 2024.<br/> <br/> Antenet / Mastro 2024. Bertanu Anteneh &amp; Oriana S. Mastro. &quot;China’s <br/> Agents of Chaos: The Military Logic of Beijing’s Growing Partnerships <br/> (Oriana Skylar Mastro)&quot;. Society and Politics, October 25, 2024 by <br/> Berhanu Anteneh. Www-sivu, haettu 26.8.2024.<br/> <br/> Pesonen, Ari 2024. &quot;Trump ja Kiina – Yhdysvallat taitaa yksinkertaisesti <br/> olla vain liian myöhässä padottamaan Kiinan kasvavaa talousvaltaa.&quot;<br/> Uusi Suomi 08.12.2024. www-sivu, haettu 26.8.2024.<br/> <br/> Kawashima, Shin. &quot;How China Defines the ‘Global South’ Beijing tries to <br/> make the term its own.&quot; The Diplomat 11.1.2024. (www-sivu, haettu 27.8.25) 2025-08-26T06:52:11+03:00 https://peda.net/id/794c9078831 2025-08-27T09:45:52+03:00 <p><span>KIINA-POHDINTOJA</span></p> <br/> <p><span>ARVIOINTI: ei riitä - täydennettävää - ok - hyvä</span></p> <br/> <ol> <li aria-level="1"><span>Kirjoita tähän valitsemalla värilläsi plus etunimelläsi pohdintojasi Kiinan nykyisestä suurvaltapolitiikasta. Kerro esimerkiksi joihinkin seuraavista vastauksesi:</span></li> </ol> <br/> <p><span>Mikä sinua hämmästyttää / yllättää?</span></p> <p><span>Mistä haluaisit tietää enemmän Kiinasta?</span></p> <p><span>Mitä seurauksia on ollut ja tulee olemaan Kiinan globaalista suurvalta-asemasta?</span></p> <br/> <ol> <li aria-level="1"><span>Kommentoi tovereittesi kommentteja rakentavasti ja ystävällisesti.</span></li> </ol> 2025-08-27T09:45:52+03:00 https://peda.net/id/e28fa814826 2025-08-26T13:39:26+03:00 <span>Arviointikriteerit<br/> <br/> - Arvioin suorituksia skaalalla: EI RIITÄ --- TÄYDENNETTÄVÄÄ --- OK --- HYVÄ<br/> - Suoritusmerkinnän saamiseksi opiskelijan tulee saada kurssin tehtävistä yleisarvosanaksi joko OK tai HYVÄ<br/> - Mittaan tarkkaan osallistumista keskusteluihin merkkaamalla istumajärjestykseen.<br/> - Pedagoginen harkinta perustuu aiemmin mainitsemiini kriteereihin.<br/> - Esitelmä ja opponointi painotetaan kumpikin kuusinkertaisina verrattuna normaaleihin tuntitehtäviin.<br/> <br/> Tehtävien palautus Classroomissa. Tuntitehtävät voi lähettää myös emailina (<a href="https://mail.google.com/mail/?view=cm&amp;fs=1&amp;to=jyrki.outinen%40koulu.raasepori.fi&amp;authuser=0" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">jyrki.outinen@koulu.raasepori.fi</a>) tai vihkossa tai joissain tehtävänannoissa Classroom-tehtävän yhteiskeskustelussa.<br/> <br/> Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:<br/> - Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?<br/> - Onko riittävästi tietoja?<br/> - Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?<br/> - Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?<br/> - Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:<br/> --- Onko opponointi monipuolista?<br/> --- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?<br/> --- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa?<br/> <br/> <br/> Yhdenlainen ohje opiskeluun ja tutkimuksen tekoon (nostoja):<br/> </span><br/> <ul> <li>Dispositio huolellisesti, tutkielman / esitelmän rakenne ohjaa tutkimista</li> <li>Kysymyksenasettelun rakentaminen disposition sisään</li> <li>Ideapaperi luonnosteluun ja alkulähtökohta</li> <li>Tematisointi, joiden sisälle kerää tietoja</li> <li>Tekoälyn käyttö plus lisättynä tiedon selektio ja oma ajattelu ja argumentointi</li> <li>Tietojen ja argumenttien työstäminen yksiyhteen valittujen teorioiden kanssa</li> <li>Toisenlaisten näkökulmien tuominen mukaan (ei kuitenkaan ympäripyöreäksi)</li> <li>Vältettävä erehtymästä seuraamaan sokeasti ontologista monismia ja essentialismia, kuten esim. toiseuttamista ja eurosentrisyyttä.</li> <li>Vertaisarviointi (mitä opponointi on) ennen työn jättämistä arvioitavaksi</li> <li>Oikoluku, kielenhuolto</li> <li>Visuaalisuus, ulkoasuun kannattaa satsata</li> <li>Esitelmän / seminaarikeskustelun kuivaharjoittelu ääneen</li> </ul> <br/> <br/> <br/> <span>Esitelmästä</span> <ul> <li>yksi opiskelija puoli tuntia</li> <li>pari tai useamman opiskelijan ryhmis tunti</li> <li>jokainen osallistuu esitykseen</li> <li>oltava lähteet mainittu</li> <li>ajankohtaismateriaali tai dokumentti jota myös tarkastellaan ettei ole vain täytettä</li> <li>osallistava tehtävä yleisölle esimerkiksi keskustelutehtävä, Classroom, Kahoot</li> <li>ulkoasuun kannattaa satsata</li> </ul> <span>Esitelmän arviointi ks. aiempi postaus<br/> <br/> Opponoinnista<br/> <br/> - Kesto 10-15 minuuttia, eli aikaa ei paljoa jää vaan tiivistettävä olennaiseen<br/> - Opponoijien pitää perehtyä huolellisesti esitelmään ja sen aiheeseen<br/> - Opponoinnissa arvioidaan ja kommentoidaan esitelmää, sen sisältöä ja esitystä<br/> - Tarkastellaan käytettyä lähdemateriaalia ja lähdekritiikkiä<br/> - Kysymyksenasettelua ja tutkimusemetodia<br/> - Työhypoteeseja ja esitelmässä käytyä argumentaatiota<br/> - Esitetään rakentavia parannusehdotuksia<br/> - Opponoinnissa esitetään kommentteja ja kysymyksiä esitelmän pitäjille.<br/> <br/> <br/> </span> 2025-08-26T13:24:44+03:00 https://peda.net/id/96f0357e816 2025-08-25T07:54:32+03:00 Aikajanaa<br/> <br/> Taustatekijöitä<br/> <br/> Keskeisiä havaintoja sodasta tilanteessa syyskuu 2025<br/> <br/> Taloudellisia aspekteja<br/> <br/> Merkitys kv. järjestelmälle<br/> 2025-08-25T07:54:32+03:00 https://peda.net/id/5e6e60fe7df 2025-08-23T19:09:20+03:00 Päivitetty to 23.8.25<br/> <br/> Välttämätöntä lähdemateriaalia kv-suhteiden opiskeluun:<br/> <br/> <div class="WaaZC"> <div class="RJPOee EIJn2"> <div class="rPeykc"><!--filtered attribute: data-hveid="CAMQAQ"--><!--filtered attribute: data-ved="2ahUKEwj0nqfrpaGPAxX1GxAIHQJVL3EQo_EKegQIAxAB"--><span><!--filtered attribute: data-huuid="13370705953989973273"-->Baylis, John &amp; Smith, Steve &amp; Owens, Patricia (eds.) The Globalization of World Politics: <br/> An Introduction to International Relations.<br/> </span><span><!--filtered attribute: data-huuid="13370705953989972706"--><br/> Bull, Hedley. The Anarchical Society: A Study of Order in World Politics.<br/> <br/> Doshi, Rush. The Long Game: China's Grand Strategy to Displace American Order.<br/> <br/> Keohane, Robert. After Hegemony<br/> <br/> Mearsheimer, John. The Tragedy of Great Power Politics.<br/> <br/> Mingst, Karen A. &amp; McKibben, Heather Elko (eds.) Essentials of International Relations<br/> <br/> Prashad, Vijay. The Darker Nations: A People's History of the Third World.<br/> <br/> Waltz, Kenneth. Man, the State, and War.</span></div> </div> </div> <br/> <br/> Ajatushautomot (Think tankit) esim.<br/> CMI - Martti Ahtisaari Foundation<br/> Council on Foreign Relations CFR<br/> Brookings Institute<br/> Chatham House<br/> Jimmy Carter Foundation<br/> Obama Foundation<br/> Foreign Policy Research Institute<br/> International Institute for Strategic Studies IISS<br/> Nordic Crisis Management (Norway)<br/> ACLED Clarity In Crisis, Conflict Watchlist<br/> International Crisis Group<br/> --- Esim. &quot;10 Conflicts to Watch in 2025&quot;<br/> --- Esim. &quot;ACLED Conflict Index&quot;<br/> <br/> Kv-suhteiden tutkimusinstituutiot eri yliopistoissa<br/> SIPRI (Stockholm)<br/> Tampereen yliopiston rauhan ja konfliktien tutkimuslaitos<br/> Turun yliopisto, valtio-opin laitos<br/> Carnegie Endowment<br/> <br/> Kv suhteiden ja konfliktientutkimuksen (Conflict Management) tieteelliset julkaisut<br/> The Ulkopolitist<br/> Foreign Affairs<br/> The New Statesman<br/> Foreign Policy<br/> International Organization<br/> International Affairs<br/> Visual Capitalist<br/> --- Esim. &quot;Mapped: Where are the World's Ongoing Conflicts Today?&quot; (vuodelta 2021)<br/> <br/> Kv järjestöt<br/> YK<br/> EU<br/> NATO<br/> <br/> Merkittävät arvovaltaiset sanomalehdet, esim.<br/> The Washington Post<br/> The Economist<br/> <br/> Joukkotiedotusvälineet, esim.<br/> YLE<br/> --- Mm. ohjelmat &quot;Uutispodcast&quot;, &quot;Maailmanpolitiikan arkipäivää&quot;<br/> BBC<br/> TV5 (Ranska)<br/> <br/> <br/> Wikipedia<br/> Huom. englanninkielinen, sillä suomenkielinen on suppea.<br/> Ks. esim. &quot;List of ongoing armed conflicts&quot;<br/> <br/> Policy Commons<br/> <br/> <br/> <br/> Tubettajat kv. kriiseistä<br/> Perun<br/> Caspian Report<br/> James Kerr-Lindsay<br/> Asianometry<br/> Terra Bellum<br/> Kraut<br/> William Spaniel<br/> Anders Puck Nielsen<br/> The Armchair Historian<br/> Veli-Pekka Leivo (Kajaanin Lyseon lukio)<br/> --- Esim. playlistit nimeltään<br/> -------- Turvallisuuspolitiikka, Kylmä sota<br/> -------- Kylmän sodan unohdetut vaiheet<br/> -------- HI6<br/> -------- Kylmän sodan kriisit<br/> -------- Iran / Persia<br/> -------- Iran<br/> -------- Sotahistoriaa<br/> -------- Ilmasto-olojen vaikutus historiaan<br/> -------- Historiaa lyhyesti<br/> Tanu Kontkanen (Isokyrön lukio)<br/> <br/> <br/> Yksittäinen nettitiedonhakutulos:<br/> <br/> Understanding International Conflict Management - Routledge<br/> Routledge<br/> <br/> Understanding International Conflict | Conflux Center<br/> Conflux Center<br/> ripeness and readiness theories in international conflict resolution<br/> Ripeness Theory<br/> <br/> Maynooth University<br/> Key Theories of International Relations - Norwich University - Online<br/> <br/> Norwich University<br/> What Are 5 Conflict Resolution Strategies? | UAGC<br/> UAGC<br/> 9.2 Conflict Management Strategies – Psychology of Human Relations<br/> <br/> Pressbooks.pub<br/> Theories of International Relations: A Definitive Guide – The Blog<br/> <br/> O.P. Jindal Global University<br/> 9.2: Theories of International Relations - Social Sci LibreTexts<br/> <br/> Fiveable<br/> <a href="https://library.fiveable.me" rel="nofollow ugc noopener">https://library.fiveable.me</a><br/> Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ...<br/> <br/> <a href="https://library.fiveable.me" rel="nofollow ugc noopener">https://library.fiveable.me</a><br/> Theories of Int'l Conflict: Major Perspectives | International ... - Fiveable<br/> <br/> Conflict management and resolution: An introduction<br/> Jeong <br/> International Conflict Resolution 2nd Ed.<br/> Hauss<br/> <br/> Beyond Intractability<br/> <a href="https://www.beyondintractability.org" rel="nofollow ugc noopener">https://www.beyondintractability.org</a><br/> Summary of &quot;International Conflict Resolution: Theory and Practice&quot;<br/> International Conflict Resolution: Theory and Practice discusses alternative <br/> approach to the realist view of international relations.<br/> <br/> George Mason University<br/> <a href="https://www3.gmu.edu" rel="nofollow ugc noopener">https://www3.gmu.edu</a><br/> the structure of international conflict management:an analysis of the effects ...<br/> kirjoittanut J Bercovitch<br/> <br/> taylorfrancis.com<br/> <a href="https://www.taylorfrancis.com" rel="nofollow ugc noopener">https://www.taylorfrancis.com</a><br/> Key theories of international conflict management | 2 | Understanding<br/> kirjoittanut MC Hallward 2019<br/> <br/> University of Kufa<br/> <a href="https://journal.uokufa.edu.iq" rel="nofollow ugc noopener">https://journal.uokufa.edu.iq</a><br/> The most important theories of international conflict management<br/> <br/> ResearchGate<br/> <a href="https://www.researchgate.net" rel="nofollow ugc noopener">https://www.researchgate.net</a><br/> understanding international conflicts theories, types and management<br/> <br/> International Journal Corner<br/> <a href="https://www.internationaljournalcorner.com" rel="nofollow ugc noopener">https://www.internationaljournalcorner.com</a><br/> Theories, Dimensions and Causes of Conflict<br/> <br/> Institut za uporedno pravo<br/> PEACEBUILDING AND THE CONFLICT RESOLUTION THEORIES1<br/> kirjoittanut MV Matijević 2015<br/> <br/> Conflux Center<br/> <a href="https://www.confluxcenter.org" rel="nofollow ugc noopener">https://www.confluxcenter.org</a><br/> Understanding International Conflict<br/> <br/> Oxford Bibliographies<br/> <a href="https://www.oxfordbibliographies.com" rel="nofollow ugc noopener">https://www.oxfordbibliographies.com</a><br/> International Conflict Management - Political Science 2025-08-20T21:42:05+03:00 https://peda.net/id/d663961c7d7 2025-09-19T08:53:23+03:00 Näkökulmat<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Peliteoreettinen näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Liberaalidemokraattinen <br/> näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Maailmantalouden näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Feministinen näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Jälkikolonialistinen näkökulma (Orientalismikritiikki)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Ekologinen näkökulma, mm. <br/> ilmastonmuutos kv konfliktien <br/> aiheuttajana tai pahentajana<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Keskinäisriippuvuuksien näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Henkilökeskeisyyden näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Hegemonioiden näkökulma<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Sivilisaatioiden törmäysteoria<br/> (esim Huntington)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Ideologioiden ja diskurssien<br/> hahmottaminen kv kriisien <br/> tarkastelussa<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Mikä on kv. konflikti?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Tutkimusinstituutiot, esim. SIPRI, CMI, Carter Foundation, ajatushautomot (think tankit)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kv. konfliktit polarisoituvat, että onko pro-Venäjä ym. totalitaariset vai onko pro-USA ym länsi<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Onko globalisaatio syypää kv konflikteihin vai haittaako kv konfliktit globalisaatiota?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Globalisaatio, markkinatalous järsii valtioiden<br/> suvereniteettia<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Toisaalta suurvallat ja veroparatiisit pyörittävät<br/> globaalia maailmantaloutta<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Iso kuva<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Yksinapaisuudesta monenkeskisyyteen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - globaali etelä<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Pax Americana? New World Order?<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Informaation määrän kasvu<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Tekoäly pyörittää kv suhteita ja konflikteja<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Sytyttääkö tekoäly maailmansodan<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - koko maailma täynnä pienempiä ja isompia<br/> alueellisesti rajattuja sotia<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Globalisaatio valtioiden suvereniteetin haastajana<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Demokratian kriisi, diktatuurien yleistyminen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - pakolaisuus kv kriiseissä ja globaalina muutos-<br/> voimana<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Voimapolitiikan paluu ydinaseiden olemassaolosta riippumatta<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Uusi kylmä sota noin 2010-luvulta lähtien<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kiinan nousu<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - BRICS-maat<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Ydinaseiden leviäminen ns rosvovaltioihin<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Terrorismi, myös kyber<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - USA:n ja lännen sota terrorismia vastaan 1990-luvulta lähtien, mutta eritoten 2001 WTC jälkeen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Lännen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen valta (tai &quot;imperialismi&quot;) haastettu<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Venäjän imperialistinen voimapolitiikka (Ukraina ym)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Lähi-idän kriisi (Israel vs. arabimaat)<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kaukoidän konfliktit<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Etelä-Amerikan demokratiakriisit<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Afrikan kehitysongelmat ja potentiaalit<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - EU:n laajaneminen ja kriisiytyminen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - NATO:n laajeneminen ja kriisiytyminen<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Alueelliset kansallisuuksien väliset etniset<br/> konfliktit lukkiutuneita koston kierteessä<br/> ja taustalla pitkäkestoisia mentaliteetteja ja<br/> rakenteita<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - demokraattisten kansalaisyhteiskuntien väheneminen, yhä useampi valtio on diktatuuri <br/> tai autoritaarinen mafiavaltio<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> - Kansalaisten muutosvoima vain ajoittaista, esim kylmän sodan lopussa tai arabikevät<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Teorioita<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> Main theories of international conflict management include major International Relations (IR) paradigms like <br/> <br/> Realism, which emphasizes power and self-interest in a conflict-prone world; <br/> <br/> Liberalism, which promotes cooperation and institutions to manage conflict; and <br/> <br/> Constructivism, which focuses on shared ideas and norms.<br/> <br/> Specific approaches to management include <br/> <br/> William Zartman's Ripeness Theory, stressing the importance of timing and the nature of proposals for resolution, and conflict <br/> resolution frameworks that outline strategies like negotiation, mediation, peacekeeping, and peacebuilding.<br/> <br/> <br/> Realism:<br/> <br/> This theory views the international system as inherently anarchic <br/> and competitive, where states prioritize their own security and power.<br/> <br/> Conflict is a natural outcome of this system, and management often <br/> relies on balancing power. <br/> <br/> Liberalism:<br/> <br/> In contrast to realism, liberalism suggests that conflict can be managed <br/> through international cooperation, institutions, and collective security. <br/> <br/> Constructivism:<br/> <br/> This perspective highlights the role of ideas, identities, and social norms <br/> in shaping state behavior and international relations. <br/> <br/> It emphasizes that shared beliefs and understandings can influence <br/> whether conflict emerges or is managed.<br/> <br/> Ripeness Theory:<br/> <br/> Developed by William Zartman, this theory asserts that successful resolution <br/> of international conflicts through negotiation or mediation is dependent on <br/> both the substance of proposals and the appropriate timing for their presentation.<br/> <br/> Conflict Resolution Strategies (Thomas-Kilmann Model):<br/> <br/> This model identifies five styles of managing conflict: competing, avoiding, <br/> accommodating, compromising, and collaborating, each based on an <br/> individual's assertiveness and cooperativeness.<br/> <br/> Beyond theoretical frameworks, practical approaches to management <br/> are crucial:<br/> <br/> Negotiation: Direct communication between conflicting parties to reach <br/> an agreement.<br/> <br/> Mediation: The involvement of a neutral third party to facilitate <br/> communication and settlement.<br/> <br/> Peacekeeping: The deployment of international forces to <br/> maintain ceasefires and prevent violence.<br/> <br/> Peacebuilding: Efforts to address the root causes of conflict and build <br/> sustainable peace in post-conflict societies. 2025-08-20T06:00:32+03:00 https://peda.net/id/b53434e27d7 2025-08-21T07:14:12+03:00 MENNYT... Ti 12.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> MENNYT... Ke 13.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia<br/> MENNYT... Pe 15.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415<br/> MENNYT... Ti 19.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää 0900-0915<br/> MENNYT... Ke 20.8. klo 1130-1245: esitelmien aiheiden jakaminen opiskelijoille ja ohjausta tutkimustyöhön (EME)<br/> <br/> Pe 22.8. klo 1300-1400: esitelmien aiheiden jakaminen ja esitysajankohdista päättäminen ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415 (Diplomatian pelisäännöt ja niiden toteutuminen)<br/> <br/> Ti 26.8. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> <br/> Ke 27.8. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia<br/> <br/> Pe 29.8. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415<br/> <br/> Ti 2.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> <br/> Ke 3.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia<br/> <br/> Pe 5.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415 <br/> <br/> Ti 9.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> <br/> Ke 10.9. klo 1145-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia<br/> <br/> Pe 12.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415<br/> <br/> Ti 15.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> <br/> Ke 16.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtäävää korvaamaan puuttuva 15 minuuttia<br/> <br/> Pe 19.9. klo 1300-1400 ja itsenäistä tehtävää klo 1400-1415<br/> <br/> Ti 23.9. klo 0800-0900 ja itsenäistä tehtävää klo 0900-0915<br/> <br/> Ke 24.9. klo 1115-1215 ja itsenäistä tehtävää korvaamaan 15 minuuttia<br/> <br/> To 25.9. PÄÄTTÖVIIKKOPÄIVÄ, klo 0830-0900 pohjustus ja klo 0900-1130 itsenäinen loppuessee ja itsearviointipohdiskelu<br/> <br/> <br/> Tehtävien palautus Classroomissa.<br/> <br/> Tehtävien arviointikriteerit lyhyesti:<br/> - Onko systeemistä monipuolista omaa pohdintaa? / Uutta tietoa?<br/> - Onko riittävästi tietoja?<br/> - Onko sovellettu tietoja (esim. vertailu, lähdekritiikki)?<br/> - Onko osallistuttu keskusteluihin suullisesti ja kirjallisesti niissä tehtävissä, joissa vaadittu keskustelua?<br/> - Esitelmät ja opponointi: Em. kriteerit sekä:<br/> --- Onko opponointi monipuolista?<br/> --- Onko opponointi asiallista ja tasapuolista?<br/> --- Onko käyty keskustelu ollut rakentavaa ja uutta tietoa luovaa? 2025-08-20T05:59:37+03:00