https://peda.net/id/f92e8ed65e6 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f92edae55e6 2018-04-25T21:33:36+03:00 <p><span><span class="right medium"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/h2o-cpk-png#top" title="h2o-cpk.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/h2o-cpk-png:file/photo/40cd7a64a29eae93610eced6ff5eced34d52542f/h2o-cpk.png" alt="" title="h2o-cpk.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Kalottimallissa</b> atomit ja niiden paikat kuvataan toisiinsa upotettujen eriväristen pallojen avulla. Atomit esitetään eri väreillä, jotta ne voitaisiin tunnistaa helpommin. Todellisuudessa atomit eivät ole minkään värisiä. Eri alkuaineen atomit kuvataan erikokoisilla palloilla. Pallon koko perustuu laskennalliseen kemiaan.<br/> <br/> </span></p> <p><b>Pallotikkumallissa </b><span>pallot ovat samankokoisia kuin kalottimallissa, mutta atomien välinen etäisyys on suurempi. Atomeja yhdistävä viiva kuvaa atomien välistä sähköistä vuorovaikutusta eli sidosta. Sidosviivojen suunta, pituus ja niiden väliset kulmat perustuvat laskennalliseen kemiaan. Pallotikkumalli näyttää molekyylin kolmiulotteisen rakenteen kalottimallia selkeämmin.<br/> <br/> </span><span class="small"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/h2o-bs-png3#top" title="h2o-bs.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/h2o-bs-png3:file/photo/c343bdc76fbe5e5af3e59bc3ba8c8e871f49913e/h2o-bs.png" alt="" title="h2o-bs.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><b><br/> Rakennekaava</b><span> ilmoittaa molekyylissä olevien atomien laadun ja määrän, atomeja yhdistävien sidosten laadun ja rakenteen geometrian. Atomit merkitään niiden kemiallisilla merkeillä ja atomien väliset sidokset sidosviivoilla. Sidosviivojen väliset kulmat voivat olla todelliset tai piirrosteknisistä syistä yksinkertaistettuja ja suurpiirteisiä.</span></p> <span><br/> </span><a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/rakennekaava-png2#top" title="rakennekaava.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/rakennekaava-png2:file/photo/ba9c83eaaeac870034c459eadb208b0e23ff9a48/rakennekaava.png" alt="" title="Rakennekaava" class="inline" loading="lazy"/></a><a href="https://peda.net/id/23a669fe2"><br/> <br/> </a> <p><b>Tiivistetty rakennekaava</b><span> ilmoittaa molekyylin rakenteen samalla tarkkuudella kuin rakennekaava, mutta jotkin sidosviivoista jätetään merkitsemättä. Esimerkiksi etanoli merkitään</span><span> CH₃ <span>– </span></span><span>CH</span>₂ <span>– </span><span>OH tai vielä lyhyemmin CH</span>₃<span>CH</span>₂<span>OH.</span></p> <p><b>Viivakaava</b><span> on rakennekaavamallien yksinkertaistetuin esitysmuoto. Hiili- ja vetyatomien symbolit jätetään merkitsemättä. Hiiliatomit sijaitsevat viivan päissä, kulmissa ja haarautumiskohdissa. Jokainen tällainen kohta käsittää myös sen verran vetyatomeja, joita kyseiseen hiileen voi enintään liittyä. Hiilivetyketjuun liittyneet vierasatomit ja toiminnalliset ryhmät merkitään näkyviin niitä vastaavilla kemiallisilla merkeillä, samoin muihin kuin hiiliatomiin sitoutuneet vetyatomit merkitään näkyviin.</span></p> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/viivakaava-png#top" title="viivakaava.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/viivakaava-png:file/photo/a6af874b78e95e87c8dface634716340634e4a4e/viivakaava.png" alt="" title="viivakaava.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <p><b>Kolmiulotteinen</b><b> rakennekaava</b><span> on rakennekaavan visuaalisempi muoto. Se kuvaa atomien keskinäiset paikat pallotikku- tai kalottimallia vastaavalla tavalla. Kolmiulotteista rakennekaavaa käytetään erityisesti silloin, kun rakennekaavassa halutaan korostaa yhdisteen geometriaa. Tällä on erityinen merkitys rakenne- eli konstituutioisomeriassa ja avaruus- eli stereoisomeriassa.<br/> <br/> </span></p> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/3d-rakennekaava-png#top" title="3d-rakennekaavat.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/3d-rakennekaava-png:file/photo/1c05dcefea8d6c3647821b188129519e81a6338c/3d-rakennekaavat.png" alt="" title="3d-rakennekaava.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <p><b>Suhdekaava </b><span>ilmoittaa yhdisteen alkuaineiden lukumäärien suhteen. Esimerkiksi ruokasuolan suhdekaava on NaCl, mikä tarkoittaa sitä, että natriumia ja vetyä on yhdisteessä suhteessa 1:1. Glukoosissa C</span>₆<span>H</span>₁₂<span>O</span>₆<span> hiiltä, vetyä ja happea on suhteessa 1:2:1, joten sen suhdekaava on (CH</span>₂<span>O)</span>₆<span>. Toisinaan suhdekaava on sama kuin yhdisteen molekyylikaava. Esimerkiksi veden kaava H</span>₂<span>O on samalla sekä suhdekaava että molekyylikaava. Suhdekaavasta käytetään myös nimitystä </span><b>bruttokaava</b><span>.<br/> <br/> Yhdisteen suhdekaavan alaindeksit tarkoittavat yhdessä molekyylissä tai kaavayksikössä olevien atomien lukumääriä. Niillä voidaan tarkoittaa myös yhdessä yhdistemoolissa olevien alkuaineiden ainemäärien suhteita, joiden perusteella voidaan määrittää alkuaineiden massasuhteet ja massaprosenttiset osuudet. Esimerkiksi glukoosilla ja formaldehydillä on sama suhdekaava CH₂O tai (CH₂O)_x.</span></p> <p><b>Empiirinen kaava</b><span> tarkoittaa samaa kuin suhdekaava, mutta korostaa sitä, että yhdisteen kemiallinen koostumus on määritetty kokeellisesti. Mittausten perusteella tiedetään alkuaineiden laatu ja niiden suhteellinen määrä, muttei atomien paikkoja tai sidostyyppejä. Esimerkiksi etaanin C</span>₂<span>H</span>₆<span> empiirinen kaava on </span><span>CH₃</span><span> tai tarkemmin (CH</span>₃<span>)</span>_x<span>. Kun x:n arvo saadaan selville, voidaan ratkaista yhdisteen tarkka suhde-, molekyyli- ja rakennekaava.</span></p> <p><b>Molekyylikaava</b><span> ilmoittaa yhdisteen sisältämien alkuaineiden atomien lajit ja todelliset lukumäärät sekä mahdollisesti myös toiminnallisen ryhmän. Esimerkiksi etanolin molekyylikaava on C</span>₂<span>H</span>₅<span>OH, joka korostaa molekyylissä olevan OH-ryhmä. Glukoosin molekyylikaava on </span><span>C</span>₆<span>H</span>₁₂<span>O</span>₆<span>, mutta tämä ei kerro, että yhdisteessä on monta OH-ryhmää.</span></p> <p><b>Ionikaava</b><span> ilmoittaa hiukkasen varauksen. Yksittäisen atomit, atomiryhmät ja molekyylit voivat esiintyä varauksellisina ioneina. Esimerkiksi vesimolekyylin kaava on H</span>₂<span>O, mutta ionisoituessa siitä muodostuu joko oksoniumioni H</span>₃<span>O</span>⁺<span> tai hydroksidi-ioni OH</span><span>^–. </span></p> <p><b><span class="right"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/water-eden-2-png#top" title="water-eden-2.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/ekm/erilaiset-mallit/mjr/water-eden-2-png:file/photo/8e69bc2058ac1003d86f0544c088c7a6af5f088b/water-eden-2.png" alt="" title="water-eden-2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Varausjakaumamalli </b>havainnollistaa sähkövarausten jakautumisen molekyylin eri osissa. Varausjakaumamallit perustuvat laskennalliseen kemiaan.<br/> <br/> </p> <h3>Mikä malli valitaan?</h3> <p><span>Tilanne ratkaisee, mikä malli on tarkoituksenmukaisin. Oikean mallin valitseminen on kemistin ammattitaitoa. Mikään malli ei vastaa täysin todellisuutta, koska molekyylin muoto muuttuu lämpövärähtelyn vuoksi.</span></p> 2021-12-16T14:44:55+02:00