https://peda.net/id/f90299725e6 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f90474b95e6 2016-11-26T15:21:40+02:00 <p>Orgaanisen yhdisteen systemaattisesta nimestä käy selville molekyylin rakenne. Nimeämisen perustana on molekyylin hiiliatomien muodostama runko. Se voi olla suora, haaroittunut tai rengas.</p> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f906717a5e6 2016-11-30T11:58:49+02:00 <p>Nimeäminen aloitetaan etsimällä rakennekaavasta pisin yhtenäinen hiiliatomien muodostama ketju, niin sanottu perusketju. Yhdisteen nimen alkuosa määräytyy sen perusteella, kuinka monta hiiliatomia perusketjussa on. Esimerkiksi jos pisin hiiliketju on kolmehiilinen, on perusosa prop-. Joissakin tapauksissa perusosan eteen on saatettu laittaa merkintä n-, joka tarkoittaa haarautumatonta hiiliketjua ja sitä, että mahdollinen toiminnallinen ryhmä esiintyy ketjun päässä. Tapa on vanhahtava, eikä sitä enää juuri käytetä.</p> <br/> <table class="eoppi-table"><caption>Perusosa ja etuliite</caption> <tbody> <tr><th>Hiiliketjun pituus</th><th>Perusosan nimi</th><th rowspan="11"> </th><th>Numero</th><th>Etuliite</th></tr> <tr> <td>1</td> <td>met</td> <td>1</td> <td>mono</td> </tr> <tr> <td>2</td> <td>et</td> <td>2</td> <td>di</td> </tr> <tr> <td>3</td> <td>prop</td> <td>3</td> <td>tri</td> </tr> <tr> <td>4</td> <td>but</td> <td>4</td> <td>tetra</td> </tr> <tr> <td>5</td> <td>pent</td> <td>5</td> <td>penta</td> </tr> <tr> <td>6</td> <td>heks</td> <td>6</td> <td>heksa</td> </tr> <tr> <td>7</td> <td>hept</td> <td>7</td> <td>hepta</td> </tr> <tr> <td>8</td> <td>okt</td> <td>8</td> <td>okto</td> </tr> <tr> <td>9</td> <td>non</td> <td>9</td> <td>nona (<em>kreik.</em> ennea)</td> </tr> <tr> <td>10</td> <td>dek</td> <td>10</td> <td>deka</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <span><br/> Hiilivetyjen nimen loppuosa määräytyy hiilten välisten sidosten perusteella:</span><br/> <ul> <li><span>Jos hiilten välillä on vain yksinkertaisia sidoksia, niin nimen loppuosa on <b>-aani</b>.</span></li> <li>Jos hiilten välillä on yksikin kaksoissidos, niin nimen loppuosa on <b>-eeni</b>.</li> <li>Jos hiilten välillä on yksikin kolmoissidos, niin nimen loppuosa on <b>-yyni</b>.</li> </ul> <br/> <div class="eoppi-highlight color-3"> <p><b>Esimerkkejä<br/> <br/> </b></p> <span>et</span><strong class="editor red">aani</strong><span>, et</span><strong class="editor red">eeni</strong><span> ja et</span><strong class="editor red">yyni<br/> </strong>pen<strong class="editor red">taani, </strong>pent<strong class="editor red">eeni ja </strong>pent<strong class="editor red">yyni</strong></div> <br/> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/hn/pentaani-png#top" title="pentaani.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/hn/pentaani-png:file/photo/aa0b484f16cb7605f80bf3bacae802d10abe6097/pentaani.png" alt="" title="pentaani.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f909469a5e6 2016-11-30T11:59:08+02:00 <p>Jos kaksois- tai kolmoissidoksen paikka voi vaihdella, sen sijainti ilmoitetaan numerolla. Yhdiste numeroidaan niin, että sidoksen paikkaa kuvaava hiili saa mahdollisimman pienen numeron. Sääntö koskee vain hiiliatomien välisiä moninkertaisia sidoksia, ei esimerkiksi hiilen ja hapen välistä kaksoissidosta.<br/> <br/> </p> <div class="eoppi-highlight color-3"><b>Esimerkki</b> <br/> <span><br/> 2-penteeni tai </span>pent-2-eeni</div> <br/> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/ms/2-penteeni-png#top" title="2-penteeni.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/ms/2-penteeni-png:file/photo/042052d8f2e2e350c2dd5b7ba7ebafeee8714a8c/2-penteeni.png" alt="" title="2-penteeni.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f90a7df75e6 2016-11-30T11:59:23+02:00 <p>Haaroittuneessa rungossa perusketjuun on liittynyt yksi tai useampi hiilivetyryhmä. Näitä nimitetään sivuryhmiksi. Sivuryhmän paikka, lukumäärä ja rakenne ilmoitetaan nimen alussa. Paikka ilmaistaan numerolla ja lukumäärä etuliitteellä, jos molekyylissä on useita samanlaisia <span>sivuryhmiä. </span>Sivuryhmän rakennenimi muodostetaan perusosaa vastaavalla tavalla ja sille annetaan pääte -yyli.<br/> <br/> </p> <table class="eoppi-table"><caption>Haaroittuneisuus</caption> <tbody> <tr><th>Sivuryhmä</th><th>Nimi</th></tr> <tr> <td>-CH₃</td> <td>met<strong class="editor red">yyli</strong></td> </tr> <tr> <td>-CH₂CH₃</td> <td>et<strong class="editor red">yyli</strong></td> </tr> <tr> <td>-CH₂CH₂CH₃</td> <td>prop<strong class="editor red">yyli</strong></td> </tr> </tbody> </table> <br/> <div class="eoppi-highlight color-3"> <p><b>Esimerkkejä<br/> </b><br/> 2-metyylipentaani<br/> 3-metyyli-2-penteeni<br/> 2,2-dimetyyli-2-penteeni</p> </div> <br/> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/haaroittuneisuus/2#top" title="2-metyylibutaani.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/haaroittuneisuus/2:file/photo/ff3c3adcb3b1fdfb0fd4d295c7efe3edfc346623/2-metyylibutaani.png" alt="" title="2-metyylibutaani.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f90bbb475e6 2016-11-26T15:26:26+02:00 <p>Rengasrakenteiset yhdisteet nimetään pisimmän hiiliketjun mukaan vastaavalla tavalla kuin suoraketjuiset, mutta nimi saa etuliitteen syklo-. <span>Renkaassa olevan kaksoissidoksen hiiliatomit saavat aina numeron 1 ja 2. Muilta osin r</span>engas numeroidaan niin, että sivuryhmälle tulee mahdollisimman pieni numero.<br/> <br/> </p> <div class="eoppi-highlight color-3"><b>Esimerkkejä</b><br/> <br/> sykloheksaani<br/> 3-metyyli-1,4-sykloheksadieeni tai 3-metyylisykloheksa-1,4-dieeni</div> <br/> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/rengasrakenne/sykloheksaani_2-png#top" title="sykloheksaani_2.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/OrbitaaliMarvinSketch2painos/opettajalle/hk/hn/rengasrakenne/sykloheksaani_2-png:file/photo/00709eba9a7f7d868848f7544a8fb38dbfa7a887/sykloheksaani_2.png" alt="" title="sykloheksaani_2.png" class="inline" loading="lazy"/></a> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f90cf7575e6 2016-11-30T12:00:03+02:00 <p>Toiminnallinen ryhmä määrää yhdistetyypin. Toiminnallisella ryhmällä tarkoitetaan molekyylin helpoimmin reagoivaa osaa, josta seuraavat yhdisteelle tunnusomaiset kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Toiminnallisten ryhmien paikka ja lukumäärä ilmoitetaan numerolla tai etuliitteellä tai näiden yhdistelmällä. Perusketju numeroidaan niin, että siihen liittyneellä toiminnallisella ryhmällä on mahdollisimman pieni numero. Jos yhdisteessä on samanlaisia toiminnallisia ryhmiä, niiden lukumäärä ilmoitetaan paikkanumeron lisäksi etuliitteellä. <span>Jos renkaaseen liittyy vain yksi toiminnallinen </span><span>ryhmä, sen paikkaa ei tarvitse ilmoittaa numerolla.</span><br/> <br/> </p> <div class="eoppi-highlight color-3"><b>Esimerkkejä</b><br/> <br/> 2-heksan<strong class="editor red">oli</strong> tai heksan-2-oli (yhdiste on <strong class="editor red">alkoholi</strong>)<br/> 2,2-heksa<strong class="editor red">di</strong>oli tai heksan-2,2-dioli (yhdisteessä on <strong class="editor red">kaksi</strong> alkoholiryhmää)<br/> 2-met<strong class="editor red">yyli</strong>-2-heksanoli tai 2-metyyliheksan-2-oli (yhdiste on alkoholi, ja siinä on <strong class="editor red">sivuryhmä</strong>)<br/> 2-metyyli-3-heks<strong class="editor red">en</strong>-2-oli (yhdiste on alkoholi, ja siinä on sivuryhmä ja <strong class="editor red">kaksoissidos</strong>)</div> <br/> <table class="eoppi-table"><caption>Toiminnallisen ryhmän pääte</caption> <tbody> <tr><th>Perusketjun<br/> hiilten määrä</th><th>Nimen alkuosa</th><th class="color-1" rowspan="11"> </th><th>Yhdistetyyppi</th><th>Nimen pääte</th></tr> <tr> <td>1</td> <td>met-</td> <td>Alkaani</td> <td>-aani</td> </tr> <tr> <td>2</td> <td>et-</td> <td>Alkeeni</td> <td>-eeni</td> </tr> <tr> <td>3</td> <td>prop-</td> <td>Alkyyni</td> <td>-yyni</td> </tr> <tr> <td>4</td> <td>but-</td> <td>Alkoholi</td> <td>-oli</td> </tr> <tr> <td>5</td> <td>pent-</td> <td>Aldehydi</td> <td>-aali</td> </tr> <tr> <td>6</td> <td>heks-</td> <td>Ketoni</td> <td>-oni</td> </tr> <tr> <td>7</td> <td>hept-</td> <td>Karboksyylihappo</td> <td>-happo</td> </tr> <tr> <td>8</td> <td>okt-</td> <td>Amiini</td> <td>-amiini</td> </tr> <tr> <td>9</td> <td>non-</td> <td>Eetteri</td> <td>-eetteri</td> </tr> <tr> <td>10</td> <td>dek-</td> <td>Esteri</td> <td>-esteri</td> </tr> </tbody> </table> 2021-12-16T14:44:55+02:00 https://peda.net/id/f90d8fec5e6 2016-11-30T12:01:03+02:00 <p>Joillakin yhdisteillä on myös niille vakiintunut erikoisnimi, niin kutsuttu triviaalinimi. Triviaalinimen käyttö on tavallista, jos aine on arkielämästä tuttu tai jos sitä käytetään usein laboratorioissa tai jos se on lyhyempi ja helpompi muistaa. Esimerkiksi natriumkloridin (NaCl) triviaalinimi on ruokasuola, divetyoksidin (H₂O) vesi, etyynin (C₂H₂) asetyleeni ja metanaalin (CH₂O) formaldehydi.</p> 2021-12-16T14:44:55+02:00