<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Värit ja sommittelu</title>
<id>https://peda.net/id/f8e0d19a5d4</id>
<updated>2016-08-08T12:10:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f8e0d19a5d4:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/simo.siitonen/7kuo2/teht%C3%A4v%C3%A4t/vjs#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Myytit ja sadut</title>
<id>https://peda.net/id/1c8d39e05d5</id>
<updated>2016-08-08T13:51:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/simo.siitonen/7kuo2/teht%C3%A4v%C3%A4t/vjs/myytit-ja-sadut#top" />
<content type="html">&lt;strong&gt;Myytti&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; eli &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;jumalaistaru&lt;/strong&gt; &lt;span&gt;on &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;jumalia&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Yliluonnollinen&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;yliluonnollisia&lt;/a&gt;&lt;span&gt; olentoja, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kaikkeuden&lt;/a&gt;&lt;span&gt; syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.&lt;/span&gt; &lt;span&gt;Myös suuresti ihailtuja, tarunomaisia henkilöitä kutsutaan joskus myyteiksi tai myyttisiksi. Myytti kuuluu yleensä kiinteästi johonkin laajempaan &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Mytologia&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;mytologiaan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; eli jumaltarustoon. Arkikielessä myytillä tarkoitetaan tarunomaista asiaa,&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitelma&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kuvitelmaa&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Uskomus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;uskomusta&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, harhakäsitystä tai jotakin vailla järkiperusteita olevaa asiaa. Myytti on muodoltaan dramatisoitu kertomus. Myytit kuvaavat joitakin tapahtumia &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Symboli&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;symbolisessa&lt;/a&gt;&lt;span&gt;muodossa, eivätkä myyteissä esiintyvät tapahtumat tai hahmot perustu tositapahtumiin. Linkit:&lt;/span&gt;&lt;em&gt;wikipedia.org&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Tyypillisiä myyttien aiheita ovat erilaiset syntytarinat &lt;/span&gt;&lt;em&gt;(maailmankaikkeus, jumalat, eläimet, ihmiset)&lt;/em&gt;&lt;span&gt;, luonnonilmiöt ja luonnossa tapahtuvat muutokset &lt;/span&gt;&lt;em&gt;(esim. vuodenajat, tulvat, kuten &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Vedenpaisumusmyytit&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;vedenpaisumus&lt;/a&gt;, myrskyt, auringonpimennykset)&lt;/em&gt;&lt;span&gt;, luonnossa esiintyvät kohteet &lt;/span&gt;&lt;em&gt;(esim. puut, joet, lähteet ja vuoret)&lt;/em&gt;&lt;span&gt;, muodonmuutokset&lt;/span&gt;&lt;em&gt;(esim. ihmisen muuttuminen eläimeksi, kasviksi tai lähteeksi)&lt;/em&gt;&lt;span&gt;, erilaiset historialliset tapahtumat, sankarit, suvut ja kansat, sosiaaliset instituutiot ja taidot &lt;/span&gt;&lt;em&gt;(esim. oikeuslaitos, sotataito, tuli)&lt;/em&gt;&lt;span&gt;, hirviöt ja demonit sekä kuolemanjälkeinen elämä ja kuolleiden asuinsijat. Linkit:&lt;/span&gt;&lt;em&gt;wikipedia.org&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Sadut ja tarinat&lt;/strong&gt;&lt;span&gt; ovat melko lyhyitä ja juoneltaan selkeitä, mielikuvituksellisia tarinoita, jotka kuvaavat ihmisten elämään ja erityisesti kasvamiseen ja kehittymiseen liittyviä vaikeuksia.&lt;/span&gt; &lt;span&gt;Tapahtumien tarkkaa aikaa ja paikkaa ei yleensä kerrota tarkasti, vaan tärkeintä on päähenkilöiden elämäntilanne. Joitakin yleisiä satujen teemoja ovat lähteminen, matka, päähenkilössä tapahtuva muutos ja heikomman taistelu vahvempaa vastaan. Saduissa on usein tarunomaisia hahmoja, kuten &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Keiju&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;keijuja&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Peikko&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;peikkoja&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Haltija&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;haltijoita&lt;/a&gt;&lt;span&gt;,&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Lohik%C3%A4%C3%A4rme&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;lohikäärmeitä&lt;/a&gt;&lt;span&gt; tai &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ttil%C3%A4inen&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;jättiläisiä&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. Linkit:&lt;/span&gt;&lt;em&gt;wikipedia.org&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Suurin osa kuuluisista saduista perustuu ikivanhaan, kansainväliseen perinteeseen. Vanhimmat sadut ovat yli 4 000 vuoden ikäisiä. Sadun ja &lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;mw-redirect&quot; href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Myyttinen_kertomus&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;myyttisen kertomuksen&lt;/a&gt;&lt;span&gt; eli tarun erona pidetään sitä, että satuihin ei oikeasti uskottu, kun taas myyttisiin kertomuksiin uskottiin ainakin vertauskuvallisesti. Esimerkiksi &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kalevalan&lt;/a&gt;&lt;span&gt;taustalla olevat kansanperinteelliset kertomukset eivät ole satuja, koska niitä on pidetty tosina tavalla tai toisella.&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansansatu&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; Kansansadut&lt;/a&gt;&lt;span&gt; perustuvat suulliseen kansanperinteeseen. Kansansadut ovat tyyliltään melko yksinkertaisia, ja ne sisältävät runsaasti toistoa. Tarinat ovat usein kaavamaisia ja opettavaisia. Samat satuaiheet esiintyvät paikallisina muunnoksina eri maissa. Kansansatujen systemaattinen kerääminen ja tutkimus saivat alkunsa 1800-luvulla, kun saksalaiset &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Grimmin_veljekset&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Jacob ja Wilhelm Grimm&lt;/a&gt;&lt;span&gt;julkaisivat kansansatujen kokoelmansa. Saduissa voidaan erotella useita lajityyppejä. Näitä ovat muun muassa eläinsadut, ihmesadut ja pilasadut. Linkit: &lt;/span&gt;&lt;em&gt;wikipedia.org&lt;/em&gt;&lt;/em&gt;</content>
<published>2016-08-08T13:51:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Sommittelu</title>
<id>https://peda.net/id/cf72654c5d4</id>
<updated>2016-08-08T13:01:42+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/simo.siitonen/7kuo2/teht%C3%A4v%C3%A4t/vjs/sommittelu#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://epseutu-my.sharepoint.com/personal/simo_siitonen_edu_valkeakoski_fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc={c711139c-ae0c-4118-a039-867d30bef7c1}&amp;amp;action=embedview&amp;amp;wdAr=1.7777777777777777&quot; width=&quot;350px&quot; height=&quot;221px&quot;&gt;Tämä on liitetty &amp;amp;amp;lt;a target='_blank' href='https://office.com'&amp;amp;amp;gt;Microsoft Office&amp;amp;amp;lt;/a&amp;amp;amp;gt; esitys, jonka tarjoaa &amp;amp;amp;lt;a target='_blank' href='https://office.com/webapps'&amp;amp;amp;gt;Office Online&amp;amp;amp;lt;/a&amp;amp;amp;gt;.&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2016-08-08T12:23:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Värit</title>
<id>https://peda.net/id/5251dc4c5d4</id>
<updated>2016-08-08T13:50:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/simo.siitonen/7kuo2/teht%C3%A4v%C3%A4t/vjs/v%C3%A4rit#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;span&gt;Kelta- ja puna&lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Okra_%28v%C3%A4ri%29&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;okrat&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Ultramariini&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;ultramariini&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinoperi&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;sinoperi&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Seepia_%28v%C3%A4ri%29&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;seepia&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Purppura&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;purppura&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kokenillikirva&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;karmiini&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Indigonsininen&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;indigo&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Muste&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;noki&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. Perinteisillä väriaineilla on kauniita ja kiehtovia nimiä ja jännittäviä tarinoita. &lt;/span&gt;&lt;em&gt;Meren takaa &lt;/em&gt;&lt;span&gt;löytyvä sininen, mustekalan muste, Välimeren pohjukan nilviäisestä tai meksikolaisen kaktuksen pinnalla elevästä kirvasta saatavat punaiset väriaineet kertovat ihmisen kekseliäästä tavasta hyödyntää ympäristönsä antimia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sitruunankeltainen, ruusunpunainen, metsänvihreä, taivaansininen, yönmusta - maailmamme koostuu monenlaisista väreistä. &lt;em&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Väri&lt;/a&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt; on monta asiaa yhdessä paketissa: valoa, ainetta, tunnetta ja viestintää. Taiteen ilmaisukeinona värin olemus ja luonne vaihtelee välineen mukaan, saatamme sekoitella vesiväreillä puhtaita, murrettuja tai taitettuja värejä tai säädellä digitaalisen kuvan RGB-käyriä.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Prisma paljastaa valkoisen valon sisältämän sateenkaaren värit eli näkyvän valon erilaiset aallonpituudet. Väripigmentit valmistetaan nykyisin useimmiten kemiallisesti, mutta aikoinaan väripaletti rajoittui siihen, mitä värejä erilaisista mineraaleista, eläinkunnasta tai kasveista saattoi löytää. &lt;a href=&quot;http://oppiminen.yle.fi/historia-maailma/varit-ovat-ikivanha-visuaalinen-kieli&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Liitämme väreihin&lt;/a&gt;&lt;span&gt; usein erilaisia tunnesisältöjä, ja silloin punainen voi kertoa intohimosta, keltainen ilosta ja musta surusta. Väreillä on paljon merkitystä myös visuaalisessa viestinnässä yleisesti. Kun halutaan tehdä juliste tai mainos, joka herättää huomiota ja näkyy kauas, värit kannattaa valita huolella&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/10/varit-ovat-ikivanha-visuaalinen-kieli&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tutustu seuraavaan materiaaliin.&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähteet: &lt;em&gt;wikimedia.org ja yle.fi/oppiminen&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-08T12:13:08+03:00</published>
</entry>


</feed>