Joulun seudun juhlat

Hanukka

2022-01-05T11:13:26+02:00

Hanukka (hepr. ‏חנוכה‎) on juutalainen temppelin uudelleenvihkimisen ja valon juhla, jota vietetään marras–tammikuussa. Se alkaa juutalaisen kalenterin mukaan kislev-kuun 25. päivänä ja kestää kahdeksan päivää.

Historiaa

300-luvulla ennen ajanlaskua nykyinen Israelin alue kuului Aleksanteri Suuren valloittamien alueiden joukkoon. Maata alettiin kreikkalaistaa ja Jerusalemin temppeliin kannettiin suuri Zeuksen patsas. Juutalaiset onnistuivat valloittamaan alueen ja temppelin takaisin. Temppeli puhdistettiin kaikesta vieraille jumalille kuuluvasta. Toora ja muut juutalaisten pyhät esineet kannettiin sisään.

Temppelissä sytytettiin suuri seitsenhaarainen kynttelikkö (nykyisin yhdeksänhaarainen). Menora ja temppeli vihittiin uudelleen. Kerrotaan, että he löysivät vain pienen öljypullon menoraa varten. Uutta öljyä piti noutaa kaukaa pohjoisesta, jossa öljypuut kasvoivat. Näytti siltä, että menora sammuisi ennen sitä, vaikka tavan mukaan temppelissä pitää aina palaa valo. Öljy riittäisi vain päiväksi. Ihme tapahtui. Öljy riitti kaikkiaan kahdeksaksi päiväksi. Temppeli vihittiin uudelleen vuonna 165 eKr.

Nykyisin kahdeksan päivän aikana sytytetään kynttilät yksi toisensa jälkeen. Menorassa on yhdeksän haaraa. Kahdeksan kynttilää muistuttaa kahdeksasta päivästä, ja yksi on apuhaara, jonka kynttilän avulla muut kynttilät sytytetään. Hanukan juhlimiseen kuuluu myös öljyisen ja rasvaisen ruuan syöminen (perunakakut ja hillolla täytetyt donitsit). Myös ruoka muistuttaa temppelin öljystä.

Värityskuvia.

Joulu

2022-01-05T11:23:04+02:00

Jouluperinteitä eri puolilta maailmaa

Kiinalainen uusivuosi

2022-01-05T11:49:00+02:00

Kiinalaisen uudenvuoden eli kevätjuhlan merkitys ja ajankohta ovat vaihdelleet Kiinan eri dynastioiden mukaan.

Alun perin juhla merkitsi sadonkorjuun juhlaa, jolloin kokoonnuttiin kiittämään ja palvomaan jumalia ja esi-isiä.

Han-dynastian aikaan (206 eaa.–220 jaa.) juhla merkitsi kevään alkamista, kun taas eteläisten ja pohjoisten dynastioiden aikaan (420 jaa.–589 jaa.) kevätjuhla-termillä viitattiin koko kevään aikaan.

Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen juhlan alkamisajankohta vakiintui Xia-dynastialta (2070 eaa.–1600 eaa.) periytyvän kuukalenterin ensimmäiselle päivälle eli talviseisauksen jälkeisen toisen uudenkuun päivälle. Näin ollen päivämäärä liikkuu gregoriaanisessa kalenterissamme vuosittain tammikuun viimeisen viikon ja helmikuun viimeisen viikon välillä.

Myös kevätjuhlaan liittyvät rituaalit ovat vaihdelleet dynastioiden mukana. Suurin osa muinaisista rituaaleista on kuitenkin säilynyt tähän päivään asti. Perinteisiin rituaaleihin kuuluvat esi-isien palvonta, vanhan karkottaminen uuden tieltä sekä hyvän onnen ja runsaan sadon toivottaminen tervetulleeksi.

https://kiinalainenuusivuo.fi/-sivulla voidaan käydä vaikka selvittämässä, mikä eläin kukin on kiinalaisessa horoskoopissa.

Venäläinen uusivuosi ja joulu

2022-01-05T11:28:57+02:00

Venäläinen uusivuosi

Venäjän uusivuosi on vuoden suurin juhla, jonka perinteet muistuttavat suomalaisia joulutraditioita.

Pakkasukko eli Ded Moroz, Venäjän vastine joulupukille, vierailee uutenavuotena kodeissa tuoden mukanaan lapsille lahjoja ja kuunnellen juhlijoiden toiveita. Apurinaan pakkasukolla on lapsenlapsensa Lumityttö eli Snegurotshka, joka auttaa lahjojen jaossa.

Uutenavuotena venäläisistä kodeista löytyy värikkäästi koristeltu kuusi, jonka alle asetellaan kauniisti paketoidut lahjat.

Venäläinen joulu

Venäjällä joulua ei vietetä joulukuussa, kuten useimmissa maissa, vaan tammikuun alkupuolella suomalaisen loppiaisen aikaan.

Joulun myöhäisempi ajankohta johtuu juliaanisen kalenterin seuraamisesta. Sen mukaan Kristuksen syntymäpäivä on 7. päivä tammikuuta meidän kalenterissamme. Jouluaatto on siis 6. päivä ja varsinainen joulupäivä 7. päivä tammikuuta.

Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä on tapana mennä kirkkoon tai seurata kirkollista toimitusta televisiosta.

Värityskuvia