https://peda.net/id/f8b67e12863 2016-09-29T14:36:33+03:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ad69c1d686f 2016-09-30T14:06:21+03:00 <a href="http://www.muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/luettavaa-ja-tekemista/pelaa-muistipelia/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Muistipeli<br/> <br/> </a><a href="http://aivohuoltamo.fi/w4u.asp?sid=1&amp;game=1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Aivohuoltamo<br/> <br/> </a><a href="http://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Aivot ja muisti<br/> <br/> </a><a href="http://www.oppimisvaikeus.fi/teemat/muisti" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Miksi muisti pettää?<br/> <br/> </a><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/10/paranna-muistiasi-nailla-maailmanmestarin-neuvoilla" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Paranna muistiasi näillä maailmanmestarin neuvoilla<br/> <br/> </a><a href="https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/muistin-kehittaminen/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Oppimis- ja muistitekniikat<br/> <br/> </a><a href="https://into.aalto.fi/display/fiopiskelutaidot/Muistin+merkitys+oppimisessa" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Muistin merkitys oppimisessa</a> 2016-09-30T13:43:09+03:00 https://peda.net/id/77d0c95686f 2016-09-30T13:48:57+03:00 <span>Arkikielessä puhutaan usein, että minulla on surkea muisti tai että muisti pätkii. Jollakin toisella sanotaan olevan todella hyvä muisti: pystyy muistamaan pitkiä listoja asioita, ei tarvitse muistilappuja. Muisti ei ole vain asioiden mieleenpalauttamista, vaan sitä voidaan pitää prosessina, johon kuuluu kolme vaihetta: <br/> <br/> 1) tiedon tallettaminen eli mieleen painaminen, <br/> 2) mielessä säilyttäminen ja <br/> 3) mieleen palauttaminen. <br/> <br/> Muistissa on monenlaisia asioita: tietoja, taitoja, kokemuksia. Muistamme hajuja, makuja, mitä olemme nähneet ja kuulleet. Meidän koko persoonallisuutemme on sidoksissa muistiin, sillä muistissa on tiedot myös itsestämme.</span><br/> <br/> <span>Muisti voidaan jakaa kolmeen muistijärjestelmään, jotka eroavat toisistaan mm. keston ja kapasiteetin suhteen.<br/> <br/> (Lähde: <a href="http://www.opinto.net/web/parser.php?sec=psyk&amp;page=kogni-005" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Opinto.net</a>)</span> 2016-09-30T13:48:48+03:00 https://peda.net/id/13ed241e86f 2016-09-30T14:01:25+03:00 <table> <tbody> <tr> <td><b>Sensorinen muisti</b></td> <td><b>Työmuisti</b></td> <td><b>Säilömuisti</b></td> </tr> <tr> <td> <ul> <li>havaintojen ja aistimusten tekeminen</li> <li>säilyttää tietoa alle 2 sekuntia</li> <li>kooltaan suuri</li> <li>murto-osa havainnoista siirtyy työmuistin käytettäväksi</li> </ul> <br/> HAVAINNOT JA AISTIMUKSET<br/> <br/> </td> <td> <ul> <li>käsittelee sitä, mikä on kulloinkin tarkkaavaisuuden kohteena</li> <li>lyhytkestoinen muistivarasto</li> <li>säilyttää tietoa alle 20 sekuntia</li> <li>kooltaan rajallinen</li> <li>osa tiedoista siirtyy säilömuistiin</li> <li>käsittelee myös säilömuistista mieleen palautettuja tietoja</li> </ul> <br/> TARKKAAVUUDEN KOHTEENA OLEVAT ASIAT<br/> <br/> </td> <td> <ul> <li>säilöö tietoja, taitoja ja kokemuksia</li> <li>muistiaineksen pitkäkestoinen varasto</li> <li>tiedot yhdistyvät toisiinsa ja rakentuvat kokonaisuuksiksi</li> <li>säilyttää tietoa pysyvästi</li> <li>kooltaan rajaton</li> </ul> <br/> TIEDOT TALTEEN JA KOKONAISUUKSIKSI</td> </tr> </tbody> </table> (Lähde: Valmentaja 7-9) 2016-09-30T14:00:20+03:00