https://peda.net/id/f88035603fe 2023-08-21T09:59:59+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9f5aca0c3ff 2023-08-21T10:13:35+03:00 <b>4.1 Oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja</b><br/> <b>opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman</b><br/> <b>laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen<br/> </b><br/> <span>Konnevedellä on omat oppilas- ja opiskelijakuntansa eri kouluilla ja lukiossa. Heitä kuullaan</span><br/> <span>päätöksenteossa sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa. Oppilaat ja opiskelijat saavat näin</span><br/> <span>mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja ilmaista mielipiteensä heitä yhteisesti</span><br/> <span>koskevista asioista. Huoltajien osallistamisessa hyödynnetään vanhempaintoimikuntia.</span><br/> <span>Oppilas- ja opiskelijakunnat sekä tukioppilas- sekä kummiluokkatoiminta antavat lapsille ja nuorille</span><br/> <span>mahdollisuuden osallistua koulun ja opiskeluhuollon kehittämiseen. Oppilailla on mahdollisuus</span><br/> <span>vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myös valtakunnallisen kouluterveyskyselyn kautta. Kysely</span><br/> <span>tehdään säännöllisesti kahden vuoden välein. Siihen vastaavat 8. ja 9.-vuosiluokan oppilaat sekä</span><br/> <span>lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijat.</span><br/> <br/> <span>Liikkuva koulu - ja Liikkuva opiskelu -toimintojen kautta oppilaat ja opiskelijat pääsevät</span><br/> <span>osallistumaan koko kouluyhteisön hyvinvointia ja terveyttä tukevaan työhön. Liikkuva koulu - ja</span><br/> <span>Liikkuva opiskelu -koordinaattorit organisoivat toimintaa, jossa lasten ja nuorten osallisuus on</span><br/> <span>keskiössä. Oppilailla on mahdollisuus ilmoittautua välkkäreiksi (= vertaisohjaajiksi</span><br/> <span>liikuntavälitunneilla) tai liikunta-agenteiksi, jotka osaltaan pyrkivät edistämään koulupäivän</span><br/> <span>aikaista liikkumista. Välkkäreiden toimintaa organisoi erikseen lukuvuosittain nimettävä</span><br/> <span>välkkäriohjaaja.</span><br/> <br/> <span>Kodin kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on, että koulu tukee kotien kasvatustehtävää.</span><br/> <span>Samalla edistetään lasten tai nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta, hyvinvointia ja</span><br/> <span>itsetunnon tervettä kehitystä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja</span><br/> <span>auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koti on ensisijaisesti vastuussa lapsen tai</span><br/> <span>nuoren kasvatuksesta ja oppivelvollisuuden suorittamisesta. Kodin ja koulun välisen yhteistyön</span><br/> <span>tulee olla jatkuvaa, avointa ja toista osapuolta kunnioittavaa. Opettajien tulee olla yhteistyön</span><br/> <span>ylläpitäjinä ja kehittäjinä aktiivisia ja aloitteellisia.</span><br/> <br/> <span class="editor underline">Kodin ja koulun välisen yhteistyön periaatteet:</span><br/> <span>- lapsi- ja nuorilähtöisyys</span><br/> <span>- yksilöllisyyden ja yhteisön huomiointi</span><br/> <span>- vuorovaikutteisuus</span><br/> <span>- ennakoivuus ja säännöllisyys</span><br/> <span>- ajantasaisuus ja kiinnostavuus</span><br/> <span>- jatkuvuus</span><br/> <br/> <span>Kodin ja koulun välinen yhteistyö aloitetaan esiopetusvuonna, jolloin rakennetaan pohja tulevien</span><br/> <span>kouluvuosien yhteistyölle. Yhteistyötä toteutetaan kodin, koulun, opiskeluhuollon toimijoiden sekä</span><br/> <span>muiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja</span><br/> <span>aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä</span><br/> <span>velvollisuuksista. Yhteistyössä kotien kanssa tulee huomioida monimuotoiset perherakenteet ja</span><br/> <span>niihin liittyvät huoltajuuskysymykset.</span><br/> <br/> <span>Valmistavan opetuksen VALO-luokan osalta on tärkeää tehdä</span><br/> <span>tiivistä yhteistyötä myös kotoutumissuunnitelmista vastaavien henkilöiden kanssa, sekä varmistaa</span><br/> <span>tulkkipalveluja käyttämällä, että huoltajat pääsevät osallisiksi yhteistyöhön. Huoltajille on tärkeää</span><br/> <span>antaa tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä opiskeluhuollon palvelujen toiminnasta ja</span><br/> <span>saatavuudesta, sekä varmistaa tiedottamisen ymmärrettävyys tarvittaessa tulkkipalvelujen avulla.</span><br/> <br/> <span>Koko opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan tiiviinä yhteistyönä eri opiskeluhuollon toimijoiden</span><br/> <span>sekä hyvinvointialueen toimijoiden kesken. Opetushenkilöstöstä erityisopettajilla ja opinto-ohjaajalla on laaja valmistelu- ja laadintavastuu suunnitelman osalta, koska he kaikki ovat</span><br/> <span>työtehtäviensä osalta opiskeluhuollon ytimessä.</span><br/> <br/> <b>4.2 Koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä</b><br/> <b>työssä<br/> </b><br/> <span>Opiskeluhuoltosuunnitelma esitellään koko opetus- ja kasvatushenkilöstölle sekä heidät</span><br/> <span>perehdytetään sen käyttöön. Koulujen peda.net-sivuille päivitetään ajantasaiset yhteystiedot ja</span><br/> <span>helposti löydettävät ohjeet opiskeluhuollon toimijoiden vastuualueista yhteystietoineen. Pienessä</span><br/> <span>kouluyhteisössä yhteistyön tekeminen on mutkatonta ja välitöntä.</span><br/> <br/> <b>4.3 Opiskeluhuollon moniammatillinen yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan</b><br/> <b>perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä<br/> </b><br/> <span>Oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan esi- ja perusopetuksessa kolmiportaisesti yleisenä,</span><br/> <span>tehostettuna ja erityisenä tukena.</span><br/> <span>Siirryttäessä yleisen tuen piiristä tehostettuun tukeen, laaditaan pedagoginen arvio Wilmaan.</span><br/> <span>Pedagoginen arvio käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä (opiskeluhuollon pedagogisessa</span><br/> <span>tiimi = vähintään terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja erityisopettaja), jonka luokanopettaja</span><br/> <span>tai -ohjaaja kutsuu koolle yleensä opiskeluhuollon aamukahvien yhteydessä. Asiantuntijaryhmässä</span><br/> <span>päätetään tehostetun tuen aloittamisesta tai yleisen tuen jatkamisesta. Päätös ja</span><br/> <span>asiantuntijaryhmän kommentit kirjataan Wilman pedagogiseen arvioon. Tämän jälkeen oppilaalle</span><br/> <span>laaditaan tehostetun tuen oppimissuunnitelma.</span><br/> <br/> <span>Siirryttäessä tehostetun tuen piiristä erityiseen tukeen, laaditaan pedagoginen selvitys Wilmaan.</span><br/> <span>Pedagoginen selvitys käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä erityisopettajan kokoon</span><br/> <span>kutsumana (opiskeluhuollon pedagoginen tiimi = terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja</span><br/> <span>erityisopettaja). Asiantuntijaryhmässä päätetään erityisen tuen aloittamisesta tai tehostetun tuen</span><br/> <span>jatkamisesta sekä mahdollisesti yksilöllistettävistä oppimääristä. Päätös ja asiantuntijaryhmän</span><br/> <span>kommentit kirjataan Wilman pedagogiseen selvitykseen. Tämän jälkeen rehtori tekee</span><br/> <span>oppilaalle erityisen tuen päätöksen ja hänelle laaditaan HOJKS (= henkilökohtainen opetuksen</span><br/> <span>järjestämistä koskeva suunnitelma). Monialainen asiantuntijaryhmä kokoontuu yleensä</span><br/> <span>opiskeluhuollon aamukahvien yhteydessä.</span><br/> <br/> <span>Pedagoginen selvitys laaditaan myös erityisen tuen päätöksen tarkistamista varten ennen 3. ja 7.</span><br/> <span>luokalle siirtymistä. Tällöinkin pedagoginen selvitys käsitellään monialaisessa</span><br/> <span>asiantuntijaryhmässä, jonka tekemän päätöksen mukaisesti rehtori tekee hallinnollisen päätöksen</span><br/> <span>erityisen tuen jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys</span><br/> <span>tulee tehdä muutoinkin aina tuen tarpeen muuttuessa. Pedagogiset selvitykset käsitellään aina</span><br/> <span>monialaisessa asiantuntijaryhmässä edellä kuvaillulla tavalla.</span><br/> <span>Joustavaa perusopetusta Konnevedellä ei järjestetä.</span><br/> <br/> <span>Sairaalaopetuksen yhteydessä kootaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä, joka</span><br/> <span>vastaa opiskeluhuollollisesta yhteistyöstä sairaalakoulun kanssa. Sairaalaopetus järjestetään</span><br/> <span>tarpeen niin vaatiessa Jyväskylässä Kukkulan koulussa, jonka palveluita tarjotaan koko Keski-Suomen hyvinvointialueella.</span><br/> <span>Lukiossa tukea ei järjestetä kolmiportaisesti, mutta opiskeluhuollollista yhteistyötä tehdään tuen</span><br/> <span>järjestämiseksi tarvittaessa. Opiskelijalle laaditaan lukion opiskelusuunnitelma silloin, kun hänellä</span><br/> <span>on tarvetta säännöllisiin tukimuotoihin opiskelussaan. Mukana tässä voi olla tarpeen mukaan</span><br/> <span>kuraattori, psykologi ja/tai terveydenhoitaja.</span><br/> <br/> <b>4.4 Yhteistyö muiden lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten vapaa-aikatoimi, sosiaalipalvelut ja poliisi<br/> </b><br/> <span>LASTENNEUVOLA</span><br/> <span>Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja</span><br/> <span>tarjotaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Tavoitteena on myös tukea lapsen ja</span><br/> <span>vanhemman välistä vuorovaikutusta, vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistää</span><br/> <span>perheen sosiaalista tukiverkostoa.</span><br/> <span>Vanhempia autetaan löytämään keinoja ratkaista perheen ongelmia ja luottamaan omiin</span><br/> <span>kykyihinsä kasvattajina. Lastenneuvolassa tarjotaan terveystarkastuksia, seulontatutkimuksia,</span><br/> <span>ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa lapselle tai hänen perheelleen tarjotaan lisäkäyntejä, ohjataan</span><br/> <span>jatkotutkimuksiin tai muun tuen piiriin. Perheen asiakkuus jatkuu neuvolassa lapsen</span><br/> <span>kouluunlähtöön saakka.</span><br/> <br/> <span>VAPAA-AIKATOIMI</span><br/> <span>Nuorisotyön tavoitteita opiskeluhuoltotyössä ja monialaisessa yhteistyössä koulun ja muiden</span><br/> <span>toimijoiden kanssa ovat mm.</span><br/> <span>• Nuorten kuuleminen heitä koskevissa asioissa</span><br/> <span>• Osallisuustoiminnan ohjaus ja koordinointi (esim. erilaiset osallisuusryhmät vapaa-ajalla ja</span><br/> <span>koulussa)</span><br/> <span>• Aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen</span><br/> <span>• Kasvatus ja läsnäolo (nuorisotyö tavoitettavissa vapaa-ajan lisäksi myös koululla)</span><br/> <span>• Nuoren kohtaaminen ja kasvun kokonaisvaltainen tukeminen</span><br/> <span>• Elämänhallinnan ja oppimisen tukeminen (esim. ehkäisevä päihdetyö, tunne- ja</span><br/> <span>vuorovaikutustaidot, kiusaaminen)</span><br/> <span>• Kodin kanssa tehtävä yhteistyö</span><br/> <span>• Kerhotoiminnan ohjaus ja koordinointi, nivelvaiheiden työ (6.-7.-luokat ja 9.-luokat),</span><br/> <span>pienryhmätoiminta</span><br/> <br/> <span>Etsivän työn tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja</span><br/> <span>luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivän työn ohjaaja tukee ja ohjaa nuorta (16 – 29 v.) häntä</span><br/> <span>askarruttavissa asioissa ja ongelmissa. Tärkeää on tavoittaa opiskelun ja työelämän ulkopuolelle</span><br/> <span>tippumisvaarassa olevat nuoret. Yksilöllisellä ohjauksella selvitetään nuoren vahvuudet, jonka</span><br/> <span>pohjalta etsitään parhaaseen lopputulokseen tähtäävä ratkaisu. Työskentely perustuu</span><br/> <span>vapaaehtoisuuteen ja yhteistyön lähtökohtana ovat nuoren omat toiveet ja tavoitteet.</span><br/> <span>Tiiviissä yhteistyössä koulun ja opiskeluhuollon kanssa työskentelee Konnevedellä</span><br/> <span>koulunuorisotyöntekijä. Sekä koulunuorisotyöntekijä että etsivän nuorisotyön tekijä osallistuvat</span><br/> <span>opiskeluhuollon aamukahveille ja heidät kutsutaan tarvittaessa mukaan koulujen</span><br/> <span>opiskeluhuoltoryhmän tai Lapunmäen yhtenäiskoulun opiskeluhuoltoryhmään. He voivat</span><br/> <span>kutsuttaessa olla myös mukana yksilökohtaisissa asiantuntijaryhmissä yksilökohtaisessa</span><br/> <span>opiskeluhuollossa. Vapaa-aikasihteeri on mukana opiskeluhuollon ohjausryhmässä sekä koulujen</span><br/> <span>opiskeluhuoltoryhmässä.</span><br/> <br/> <span>LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT</span><br/> <span>Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämät lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen</span><br/> <span>sosiaalipalvelut sisältävät lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin, lapsiperheiden sosiaalityön ja</span><br/> <span>sosiaaliohjauksen sekä lastensuojelun.</span><br/> <span>Lapsiperheiden sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä yhdessä perheen</span><br/> <span>kanssa. Lapsiperheiden sosiaalityön piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Perheiden</span><br/> <span>palveluntarve ja heille järjestettävät palvelut arvioidaan sosiaalihuoltolain perusteella.</span><br/> <span>Erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille määritellään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa</span><br/> <span>palvelujen järjestämisestä. Tarjoamamme tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa</span><br/> <span>tai pysyvää ja pitkäaikaista.</span><br/> <span>Lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa tuetaan ja ohjataan perheitä tilanteissa, joissa omat</span><br/> <span>voimavarat ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Sosiaaliohjaaja arvioi perheen avuntarpeen</span><br/> <span>sosiaalihuoltolain mukaisesti ja järjestää heille sen mukaiset palvelut. Sosiaaliohjaus perustuu aina</span><br/> <span>tavoitteelliseen ja yksilölliseen asiakassuunnitelmaan, joka tukee perheen hyvinvointia.</span><br/> <br/> <span>Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön,</span><br/> <span>tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun lisäksi</span><br/> <span>hyvinvointialue järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua</span><br/> <span>silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään</span><br/> <span>ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää</span><br/> <span>lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä,</span><br/> <span>päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.</span><br/> <span>Lastensuojelun avohuolto on palveluiden kokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää</span><br/> <span>lapsen kasvua ja kehitystä sekä vanhempien mahdollisuuksia vastata lapsen tarpeisiin.</span><br/> <br/> <span>Lastensuojelun avohuolto on tarkoitettu lapselle, hänen vanhemmalleen tai muille huoltajille</span><br/> <span>silloin, kun lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja</span><br/> <span>monipuoliseen kehittymiseen ja suojeluun ei toteudu tai on vaarassa jäädä toteutumatta.</span><br/> <span>Lastensuojelun sosiaalityöntekijä etsii yhdessä asiakkaan kanssa ratkaisuvaihtoehtoja, järjestää</span><br/> <span>tukea palveluiden kautta sekä seuraa ja arvioi, ovatko tehdyt toimenpiteet vaikuttavia.</span><br/> <span>Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö on lastensuojelulain mukaista lapsi- ja perhekohtaista</span><br/> <span>lastensuojelua, jossa sosiaalityöntekijä tukee sosiaalityön keinoin lasta ja perhettä sekä järjestää</span><br/> <span>tarvittavat tukitoimet asiakaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti.</span><br/> <span>Lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä myönnetään, kun sille on havaittu olevan tarvetta.</span><br/> <span>Perusteita avohuollon sosiaalityölle ovat esimerkiksi:</span><br/> <span>• lapsen kasvuolosuhteet ovat vaarantuneet tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä</span><br/> <span>• lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään</span><br/> <span>• lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia.</span><br/> <br/> <span>Sosiaalitoimelta voi konsultoida tarvittaessa asiantuntijaneuvoja. Koulun tai</span><br/> <span>opiskeluhuollon työntekijä voi keskustella sosiaalityöntekijän ja perheohjaajan kanssa</span><br/> <span>lapsen asiasta kertomatta lapsen henkilöllisyyttä, kun haluaa pohtia havaintojaan ja</span><br/> <span>toimintaansa. Sosiaalihuoltolain mukainen pyyntö palvelutarpeen arvioimiseksi tehdään</span><br/> <span>silloin, kun lapsen vanhemmat sen hyväksyvät ja yhteydenotto tehdään yhteistyössä.</span><br/> <br/> <span>Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia</span><br/> <span>niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun</span><br/> <span>ja opiskeluhuollon henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä</span><br/> <span>lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta,</span><br/> <span>jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen</span><br/> <span>edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa</span><br/> <span>lainsäädännössä säädetyn salassapidon. Lastensuojeluilmoitukset ja sosiaalihuoltolain mukaiset</span><br/> <span>yhteydenotot lähetetään salattuna sähköpostina osoitteeseen lanupe.itainen@hyvaks.fi.</span><br/> <span>Lastensuojeluilmoituksessa käytetään THL:n Lastensuojelun käsikirjan mukaista lomaketta. Jos</span><br/> <span>tilanteisiin epäillään liittyvän rikollisuutta, on asiasta ilmoitettava myös poliisille. Hyvää</span><br/> <span>hallintotapaa on, että ilmoituksen tekemisestä keskustellaan lapsen tai nuoren ja hänen</span><br/> <span>huoltajiensa kanssa, ellei tilanteen luonne muuta edellytä.</span><br/> <br/> <span>ÄÄNEKOSKEN PERHENEUVOLA</span><br/> <span>Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteina on</span><br/> <span>• luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille</span><br/> <span>• tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja</span><br/> <span>• lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja psykososiaalista hyvinvointia.</span><br/> <span>Työskentely kasvatus- ja perheneuvonnassa perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen</span><br/> <span>arviointiin ja sen pohjalta laadittavaan asiakassuunnitelmaan.</span><br/> <span>Perheneuvolassa tuetaan lapsiperheitä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Lasten asioissa</span><br/> <span>palvelut on tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja,</span><br/> <span>sosiaalityöntekijöitä ja lastenpsykiatri, jotka tapaavat perheen yleensä työparina.</span><br/> <span>Perheneuvolaan kannattaa olla yhteydessä, kun</span><br/> <span>• on huolta lapsen käyttäytymisestä, kehityksestä, mielialasta tai tunne-elämästä</span><br/> <span>• tarvitaan tukea vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä</span><br/> <span>• tarvitaan selvittelyapua perheen ristiriitatilanteisiin</span><br/> <span>• tarvitaan apua parisuhteen ongelmiin</span><br/> <span>• harkitaan avio-/avoeroa tai perhe tarvitsee apua erosta selviämiseen</span><br/> <span>• lasta tai perhettä on kohdannut yllättävä tapahtuma esimerkiksi kuolema, onnettomuus tai</span><br/> <span>sairaus</span><br/> <span>Perhe voi olla suoraan yhteydessä perheneuvolaan tai saada ohjausta sinne</span><br/> <span>opiskeluhuollon työntekijän kautta.</span><br/> <br/> <span>LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETIIMI MTP ÄÄNEKOSKELLA</span><br/> <span>Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimi (MTP-tiimi) palvelee 13–17-vuotiaita. MTP-tiimeistä</span><br/> <span>voi hakea apua mielenterveys- ja päihdeongelmiin matalalla kynnyksellä. MTP-tiimiin ei tarvitse</span><br/> <span>lähetettä, vaan perheet voivat olla suoraan yhteydessä tai palveluiden piiriin ohjataan</span><br/> <span>opiskeluhuollon kautta.</span><br/> <span>MTP-tiimissä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Nuorta tuetaan</span><br/> <span>yksilöllisesti hänen tarpeensa, toiveensa ja elämäntilanteensa huomioiden. MTP-tiimeissä</span><br/> <span>toteutetaan terveydenhuoltolain mukaista mielenterveyden häiriöiden tutkimusta, hoitoa ja</span><br/> <span>lääkinnällistä kuntoutusta. Työskentelyyn kuuluu myös tiivis verkostotyöskentely nuoren</span><br/> <span>läheisverkoston kanssa. Tarvittaessa lääkäri tekee diagnostisen tutkimuksen, jonka perusteella</span><br/> <span>hoito suunnitellaan. Tarvittaessa nuori ohjataan tiimistä erikoissairaanhoidon palveluihin.</span><br/> <br/> <span>POLIISI</span><br/> <span>Poliisin vierailut ovat yksi hyvä tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.</span><br/> <span>Poliisia toivotaan koululle antamaan liikennevalistusta, laillisuuskasvatusta sekä päihde- ja</span><br/> <span>huumevalistusta. Poliisi antaa apuaan kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä,</span><br/> <span>esimerkiksi koulukiusaamista tai tupakointia koskevissa asioissa. Asiat käsitellään</span><br/> <span>luottamuksellisesti ja tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä opettajien, oppilaiden</span><br/> <span>vanhempien sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa.</span><br/> <span>Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen</span><br/> <span>hätänumeroon (112). Ei-kiireellisissä tilanteissa yhteydenotto poliisiin hoidetaan rehtorin</span><br/> <span>kautta. Poliisille tulee tehdä ilmoitus aina, jos herää epäilys seksuaalirikoksesta tai lapsen henkeen</span><br/> <span>tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta. Ilmoituskynnys ei edellytä täyttä varmuutta epäillä</span><br/> <span>rikoksen tapahtuneen, vaan pelkkä epäily asiasta riittää. Mikäli on epäselvää, onko tarpeen tehdä</span><br/> <span>ilmoitus poliisille, tulee konsultoida nimettömänä poliisia. Neuvoja saa numerosta 0295 419 800</span><br/> <span>arkisin klo 8-16.15. Neuvontapalveluun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse</span><br/> <span>neuvontapalvelut(at)poliisi.fi. Sähköpostitse tarvitaan asiakkaan nimi, puhelinnumero ja</span><br/> <span>kotipaikkakunta.</span><br/> <br/> <b>4.5 Yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen</b><br/> <b>oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille<br/> </b><br/> <span>Konneveden paikallinen opiskeluhuollon suunnitelma julkaistaan koulujen pedanet-sivuilla ja siitä</span><br/> <span>tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle Wilma-viestinnän kautta. Opiskeluhuollon</span><br/> <span>yleisperiaatteita ja palveluja käydään läpi myös vanhempainilloissa sekä henkilöstön palavereissa.</span><br/> <span>Yhteistyötahojen osalta opiskeluhuollon periaatteita ja toimintaa käydään läpi opiskeluhuollon</span><br/> <span>aamukahveilla ja opiskeluhuollon suunnitelman julkaisusta tiedotetaan yhteistyötahoille</span><br/> <span>sähköpostitse.</span><br/> <span>Opiskeluhuollon työntekijät kukin osaltaan tiedottavat tarvittavista asioista koteja pääasiassa</span><br/> <span>wilma-viesteillä.</span><br/> <br/> <b>5 Suunnitelmat oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta,</b><br/> <b>kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma<br/> </b><br/> <b>5.1 Suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja</b><br/> <b>häirinnältä<br/> </b><br/> <span>Konneveden kouluille on laadittu Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, joka päivitetään</span><br/> <span>määräajoin. Tässä suunnitelmassa kuvataan, miten kouluissa ennaltaehkäistään syrjintää</span><br/> <span>sukupuolen tai muun henkilöön liittyvän syyn kuten iän, kielen, uskonnon, vakaumuksen,</span><br/> <span>mielipiteen, alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan tai vammaisuuden</span><br/> <span>perusteella.</span><br/> <span><a href="https://peda.net/id/fe20edf0a79" rel="noopener" target="_blank">Linkki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan</a></span><br/> <br/> <span>Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kiusaaminen määritellään</span><br/> <span>seuraavasti: &quot;Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön</span><br/> <span>tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista</span><br/> <span>kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että</span><br/> <span>kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka</span><br/> <span>voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna</span><br/> <span>fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta</span><br/> <span>ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan</span><br/> <span>tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai</span><br/> <span>vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai</span><br/> <span>kehitykseen liittyvä vaikeus.&quot;</span><br/> <span>Konnevedellä on käytössä väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen</span><br/> <span>Kiva-koulu -toimenpideohjelma. KiVa-ohjelmalla on neljä keskeistä ominaispiirrettä, jotka</span><br/> <span>kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä:</span><br/> <span>1. Monipuolinen, käytännönläheinen materiaali (opettajille, oppilaille ja vanhemmille)</span><br/> <span>2. Virtuaalinen oppimisympäristö (tietokonepelien ja verkkoympäristön hyödyntäminen)</span><br/> <span>3. Koko ryhmään vaikuttaminen (ohjelmassa korostetaan jokaisen vastuuta yhteisestä</span><br/> <span>hyvinvoinnista, säännölliset KiVa-tunnit joka jakson alussa)</span><br/> <span>4. Kokonaisvaltaisuus (yleisten, kaikkiin oppilaisiin kohdistuvien, toimenpiteiden lisäksi</span><br/> <span>kokonaisuuteen sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä, joissa kiusaamistapauksiin puututaan KiVa-ohjelman mukaisen prosessin kautta).</span><br/> <span>Kiva -ohjelman kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne</span><br/> <span>kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin ja kiusattuihin lapsiin tai nuoriin, tavoitteena</span><br/> <span>saada kiusaaminen loppumaan. Konnevedellä kiusaamisen ehkäisemisen ja siihen puuttumisen</span><br/> <span>prosessi on seuraavanlainen:</span><br/> <br/> <span class="editor underline">Kiusaamista ennaltaehkäisevä työ</span><br/> <span>• Lukuvuoden aikana luokissa pidetään teematunteja, joiden tarkoituksena on lisätä luokan</span><br/> <span>yhteishenkeä ja ryhmän hyvinvointia. Alakoulussa käsitellään KiVa-koulumateriaalin</span><br/> <span>mukaisia teemoja painotetusti 1. ja 4. luokilla, ja aiheet ovat jatkuvassa keskustelussa myös</span><br/> <span>muilla alakoulun luokilla. Yläkoulun vuosiluokkien teemat ovat:</span><br/> <span>7. luokalla: Vuorovaikutus ryhmässä, minä ja muut</span><br/> <span>8. luokalla: Kiusaamisen monet kasvot</span><br/> <span>9. luokalla: Kiusaamisen seuraukset ja vastavoimat</span><br/> <span>• Keväisin oppilaille toteutetaan kiusaamiskyselyt, joissa kartoitetaan laajasti kiusaamisen</span><br/> <span>kokemuksia, sen muotoja, luokkien ilmapiiriä ja yhteistä hyvinvointia. Kyselyn tuloksia</span><br/> <span>käsitellään yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä.</span><br/> <span>• Muita jatkuvasti käytössä olevia ennaltaehkäisevän työn muotoja ovat mm.</span><br/> <span>kummiluokkatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntivalvonnat.</span><br/> <span>• Vanhempia informoidaan KIVA-koulutoiminnasta vanhempainilloissa, esimerkiksi tulevien</span><br/> <span>7.luokkalaisten vanhempainillassa sekä Konneveden koulujen Pedanet-sivuilla.</span><br/> <br/> <span class="editor underline">Kiusaamistapauksen selvittely</span><br/> <span>• Kun tieto kiusaamisesta tulee koulun aikuiselle, hän täyttää seulontalomakkeen, johon</span><br/> <span>kirjoitetaan lyhyesti, millaista kiusaaminen on ollut, keitä siihen on osallistunut ja kuinka</span><br/> <span>kauan se on jatkunut.</span><br/> <span>• Seulontalomake toimitetaan kiusaamistapauksia selvittelevälle ryhmälle, joka päättää onko</span><br/> <span>tapausta tarpeen selvittää ryhmän toimesta, vai hoitaako luokanopettaja/-ohjaaja</span><br/> <span>selvittelyn tässä vaiheessa. Pääsääntö on, että yksittäiset oppilaiden väliset riitatilanteet ja</span><br/> <span>erimielisyydet selvitetään välituntivalvojan tai muun tilanteeseen tulleen aikuisen tai</span><br/> <span>luokanopettajan/-ohjaajan toimesta. Jos taas kyseessä on systemaattinen samaan tai</span><br/> <span>samoihin henkilöihin kohdistuva sanallinen tai fyysinen kielteinen toiminta tai jos samojen</span><br/> <span>oppilaiden välisiä erimielisyyksiä on jo yritetty aiemmin esimerkiksi luokanopettajan/-</span><br/> <span>ohjaajan toimesta selvittää, ohjataan asia KiVa-tiimin käsittelyyn.</span><br/> <span>• Kiusaamistapauksia selvittelevästä ryhmästä selvittelyprosessiin osallistuu väh. 2 aikuista</span><br/> <span>(tai tapauksen niin vaatiessa useampiakin). Selvittelykeskustelut käydään oppituntien</span><br/> <span>aikana. Ensin keskusteluun osallistuu kiusattu oppilas ja sen jälkeen kiusaaja tai kiusaajat.</span><br/> <span>Keskustelujen lopuksi oppilaat antavat omat lupauksensa siitä, kuinka he jatkossa lupaavat</span><br/> <span>toimia toisin, että kaikilla olisi koulussa hyvä olla, ja kiusaaminen loppuisi. Keskusteluista</span><br/> <span>kirjoitetaan muistiot, ja sovitaan tapauksen seurannasta.</span><br/> <span>• Kaikille keskusteluun osallistuneiden oppilaiden huoltajille lähetetään wilma-viestinä tieto</span><br/> <span>käydystä keskustelusta yksilöimättä tapausta tarkemmin.</span><br/> <span>“Lapsenne / nuorenne on tänään x.x.xxxx osallistunut keskusteluun</span><br/> <span>kiusaamistapauksen selvittämiseksi kiusaajan/kiusatun roolissa. ---Lyhyt kuvaus</span><br/> <span>tapahtuneesta. --- Oppilas voi itse kotona kertoa tapahtuneesta ja keskustelun</span><br/> <span>sisällöstä tarkemmin. Seurantakeskustelu on sovittu pidettäväksi x.x.xxxx. Annan</span><br/> <span>mielelläni lisätietoja, mikäli niin toivotte.”</span><br/> <span>• Seurantakeskustelu pidetään tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden viikon päästä.</span><br/> <span>Ensin keskustellaan kiusatun oppilaan kanssa ja sitten kiusaajan / kiusaajien. Jos</span><br/> <span>kiusaaminen on jatkunut, muistutetaan oppilaita heidän antamistaan lupauksista ja</span><br/> <span>tarvittaessa tarkennetaan niitä sekä sovitaan uusi seurantakeskusteluaika. Myös tästä</span><br/> <span>keskustelusta kirjoitetaan muistio.</span><br/> <span>• Seurantaa jatketaan, kunnes kiusaaminen loppuu. Jos tällä menetelmällä kiusaamista ei</span><br/> <span>saada loppumaan, astuvat mukaan opiskeluhuollon muut tukitoimet.</span><br/> <span>Kiusaamistapauksen selvittely, mikäli tilanne ei ratkea KiVa-prosessin mukaisilla keskusteluilla</span><br/> <br/> <span>Mikäli kiusaamistapaus ei selviä KiVa-keskustelujen avulla, pohditaan yhdessä rehtorin ja</span><br/> <span>tarvittaessa kuraattorin kanssa, kuinka tilanteessa edetään. Tässä pääpiirteissään mahdollisuuksia,</span><br/> <span>joilla tilanteeseen reagoidaan tapauksesta ja tarpeista riippuen.</span><br/> <span>• Joko luokanopettaja/-ohjaaja, KiVa-tiimin jäsen, rehtori, kuraattori tai erityisopettaja on</span><br/> <span>yhteydessä sekä kiusatun että kiusaajan koteihin.</span><br/> <span>• Rehtori käy välittömiä keskusteluja kiusattujen sekä kiusaamiseen osallistuneiden</span><br/> <span>oppilaiden kanssa.</span><br/> <span>• Koulussa järjestetään tarvittavat kasvatuskeskustelut, joihin kutsutaan mukaan myös</span><br/> <span>oppilaan huoltajat.</span><br/> <span>• Tarpeen mukaan voidaan koota yksilöllisen opiskeluhuollon monialainen asiantuntijaryhmä</span><br/> <span>ja viedä asiaa eteenpäin yksilökohtaisena opiskeluhuoltotyönä. Tähän tarvitaan oppilaalta /</span><br/> <span>huoltajalta suostumus.</span><br/> <span>• Mukaan voidaan ottaa koulun nuorisotyöntekijän työpanosta mm. siihen, että</span><br/> <span>luokan/ryhmän/kaveriporukan kanssa käydään läpi kaveritaitoja tai työstetään ryhmän</span><br/> <span>ilmapiiriä. Koulun nuorisotyöntekijä voidaan pyytää mukaan myös kasvatuskeskusteluihin</span><br/> <span>tai yksilökohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin.</span><br/> <span>• Voidaan järjestää yhteinen palaveri, johon kutsutaan sekä kiusattu, kiusaaja että heidän</span><br/> <span>huoltajansa.</span><br/> <br/> <span class="editor underline">Vakavat häirintä- ja väkivaltatilanteet</span><br/> <span>On tärkeää muistaa, että vakava häirintä ja väkivalta ovat rikoksia. Tällöin asian selvittely kuuluu</span><br/> <span>myös poliisille. Väkivallantekojen yhteydessä on tärkeää arvioida, täyttääkö teko pahoinpitelyn</span><br/> <span>tunnusmerkkejä. Jos varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilöstö epäilee lapseen tai</span><br/> <span>nuoreen kohdistuvaa lievää pahoinpitelyä, muuta henkeen tai terveyteen kohdistuvaa rikosta tai</span><br/> <span>lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosepäilyä, tai alle 15-vuotiaan nuoren tekemää, rikoksen</span><br/> <span>tunnusmerkit täyttävää tekoa, on henkilöstöllä velvollisuus tehdä rikosilmoitus salassapidon</span><br/> <span>estämättä. Henkilöstöllä on oikeus tehdä ilmoitus, jos on tehtävissään saanut tietoja, joiden</span><br/> <span>perusteella on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Väkivalta- ja</span><br/> <span>häirintätilanteissa on useimmissa tapauksissa tarpeen tehdä myös lastensuojeluilmoitus.</span><br/> <span>Opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta</span><br/> <span>huoltajille</span><br/> <span>Jos häirintää, kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa ilmenee, tai sitä epäillään tapahtuneen</span><br/> <span>oppimisympäristössä, - yhteisössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen sekä</span><br/> <span>lukiokoulutuksen opettajalla ja rehtorilla velvollisuus ilmoittaa siitä kiusaamisen kohteen ja</span><br/> <span>kiusaamisen tekijän huoltajille (tai muulle lapsen lailliselle edustajalle). Ilmoitusvelvollisuus koskee</span><br/> <span>kiusaamisen kohteena olevaa lasta, oppilasta ja alle 18-vuotiasta opiskelijaa sekä epäiltyä tekijää.</span> 2023-08-21T10:01:59+03:00