<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kpl 0-6: Aineet ja niiden tutkiminen</title>
<id>https://peda.net/id/f86296c8a</id>
<updated>2016-05-04T12:10:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f86296c8a:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kahoot-pelit</title>
<id>https://peda.net/id/f86338daa</id>
<updated>2015-02-10T20:41:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6/kahoot-pelit#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://play.kahoot.it/#/k/66047d05-9f6f-4ca0-8a40-7524b8aab3b7&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Varoitusmerkit&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://play.kahoot.it/#/k/414d60f4-ef88-47de-94d3-2839d6d540a8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kemian työvälineet&lt;br/&gt;&#10;&lt;/a&gt;&lt;a href=&quot;https://play.kahoot.it/#/k/abc71287-6b81-4ea6-ba02-f85d2434042c&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Alkuaineet&lt;/a&gt;</content>
<published>2015-01-29T18:07:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kirjantekijän kertaustehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/5990e63ea</id>
<updated>2015-02-03T15:20:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6/kk#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://sanomapro.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Sanomapro-materiaalit&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;valitse valikosta &amp;quot;Sydän-Laukaan koulu&amp;quot;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;klikkaa haluamasi oppiaineen kirjaa. Tällöin aukeaa valikko, josta voit valita tehtäväosion&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2015-01-30T12:40:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aineet ja niiden tutkiminen</title>
<id>https://peda.net/id/3de0f0a47</id>
<updated>2016-02-18T22:49:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6/ajnt#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;0. Kemian maailma&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- ammatit, joissa käytetään kemiaa: sairaanhoito, apteekkityö, teollisuus, siivoojat, tuotekehittely,...&lt;br/&gt;&#10;- mitä kemikaaleja olet käyttänyt tänään?&lt;br/&gt;&#10;- laboratoriotyövälineet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia1/oppikirja/iajr/1/kl2&quot;&gt;Työvälineiden kuvia&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/kemia1/oppikirja/iajr/1/kl2&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/a&gt;- kemia on kokeellinen luonnontiede&lt;br/&gt;&#10;- tutkii aineita, ilmiöitä, aineiden reaktioita&lt;br/&gt;&#10;- mitataan, punnitaan, tehdään kokeita&lt;br/&gt;&#10;- suure = mitattava ominaisuus (pituus, tilavuus, lämpötila, massa, ...)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Turvallisuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- luokassa olevat turvallisuutta edistävät välineet&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;palovaara (hätäsuihku, sammutin, sammutuspeitto)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;käryt ja hajut (vetokaappi, kohdepoistot)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sähköturvallisuus (virtalähteissä suojajännite, pistorasioiden virtakatkaisin opettajalla, hätä seis -painikkeet)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;henkilökohtaiset välineet (työtakit, suojalasit, hiukset kiinni)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- turvallisuusohjeet: Maistaminen voi tappaa ja haistaminenkin olla vaarallista!&lt;br/&gt;&#10;- varoitusmerkit tulee opetella hyvin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Luokituspakkaaminen-ja-merkinnat/Uudet-varoitusmerkit/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tukesin varoitusmerkkisivu&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- aineen olomuodot ovat kiinteä, neste ja kaasu&lt;br/&gt;&#10;- aineen fysikaaliset ominaisuudet&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;väri (vrt. ruokasuola ja kuparisulfaatti)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kovuus (vrt. lyijy ja kupari)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kiilto (vrt. rauta ja ruostumaton teräs)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sulamis- ja kiehumispisteet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sähkön- ja lämmönjohtavuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- aineen kemialliset ominaisuudet&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;haju&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;maku&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;liukoisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;happamuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;reaktiivisuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- aineita kehitetään koko ajan lisää&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Atomimallit&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- kaikki aineet koostuvat atomeista&lt;br/&gt;&#10;- atomimalli on yksinkertaistus atomeista&lt;br/&gt;&#10;- pallomalli&lt;br/&gt;&#10;- sisäisen rakenteen malli (ent. Bohrin atomimalli)&lt;br/&gt;&#10;- atoimiosat: ydin ja elektroniverho &lt;br/&gt;&#10;- ydin = protonit (positiivinen varaus) ja neutronit (ei varausta)&lt;br/&gt;&#10;- elektroniverhossa on elektroneja, joilla on negatiivinen varaus&lt;br/&gt;&#10;- protoneja ja elektroneja on yhtä paljon&lt;br/&gt;&#10;- atomin paino on lähes kokonaan sen ytimessä, elektroniverho on suhteellisen kaukana ytimestä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;KATSO: Kuinka pieni atomi oikeastaan onkaan? (Englanniksi)&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/yQP4UJhNn0I&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;SIMULAATIO: &lt;a href=&quot;https://phet.colorado.edu/fi/simulation/build-an-atom&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Rakenna atomeja&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Alkuaineet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- kaikki aine koostuu vähän yli sadasta alkuaineesta&lt;br/&gt;&#10;- alkuaineen kaikissa atomeissa on yhtä monta protonia&lt;br/&gt;&#10;- protonien määrä = JÄRJESTYSLUKU = määrää, mikä alkuaine on kyseessä&lt;br/&gt;&#10;- alkuaineella on kansainvälinen kemiallinen merkki (H, O, N, F, S, I, C, Cu, Fe, Ne, He, ...)&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a&gt;&lt;!--filtered attribute: href=&quot;https.//kahoot.it&quot;--&gt;Kahoot alkuaineiden merkeistä&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- alkuaineiden neutronien määrä voi vaihdella (eri isotoopit)&lt;br/&gt;&#10;- alkuaineiden merkinnät &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;2H kaksi vetyatomia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; molekyyli, jossa kaksi vetyatomia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;2H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; kaksi vetymolekyyliä, joissa kummassakin kaksi vetyatomia&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Yhdisteet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- koostuvat vähintään kahdesta eri alkuaineesta esim.&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;NaCl (natriumkloridi eli ruokasuola)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;NH&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt;Cl (ammoniumkloridi eli salmiakki)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;CH&lt;sub&gt;4&lt;/sub&gt; (metaani eli maakaasu)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; (hiilidioksidi)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- yhdisteet aivan erilaisia kuin alkuperäiset alkuaineet&lt;br/&gt;&#10;- yhdisteen rakenneosat (molekyylit) keskenään samanlaisia&lt;br/&gt;&#10;- yhdisteillä on oma kaava, joka kertoo, mistä alkuaineista ja kuinka monesta atomista tämä koostuu&lt;br/&gt;&#10;- esim. C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt; (rypälesokeri) koostuu 6 hiiliatomista, 12 vetyatomista ja 6 happiatomista&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- kemiallinen reaktio = yhdisteitä syntyy ja hajoaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;2Mg + O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; -&amp;gt; 2 MgO&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;SIMULAATIO: &lt;a href=&quot;https://phet.colorado.edu/fi/simulation/legacy/build-a-molecule&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Rakenna molekyyli&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6. Vesi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- veden olomuodot&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;kiinteä (jää, lumi, kuura)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;neste (vesi)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kaasu (vesihöyry)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;- sulamispiste 0&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C ja kiehumispiste 100&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C&lt;br/&gt;&#10;- jään tiheys on pienempi kuin veden (jää kelluu)&lt;br/&gt;&#10;- lämmin vesi on kevyempää kuin kylmä, paitsi välillä 4&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C -&amp;gt; 0&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C vesi kevenee (4&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C -asteinen vesi on tiheintä eli painavinta)&lt;br/&gt;&#10;- vedellä on pintajännitys (vesimittarit pysyvät pinnalla)&lt;br/&gt;&#10;- kapillaari-ilmiö = vesi nousee ohuissa putkissa ylöspäin&lt;br/&gt;&#10;- hyvä liuotin&lt;br/&gt;&#10;- vesi taittaa valoa&lt;br/&gt;&#10;- veden kiertokulku&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2015-10-28T09:05:16+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Videolinkit</title>
<id>https://peda.net/id/f863dec0a</id>
<updated>2015-02-10T19:56:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6/videolinkit#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;http://htwins.net/scale2/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;The scale of the Universe&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- ei ole varsinainen video vaan esitys, missä kuvataan mittasuhteita isosta pieneen.</content>
<published>2015-01-29T18:07:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävälinkit</title>
<id>https://peda.net/id/f86466cea</id>
<updated>2015-01-29T15:38:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/laukaa/sk/oppiaineet/1-yhteiset/kemia/7-lk/kpl-0-6/teht%C3%A4v%C3%A4linkit#top" />
<content type="html"></content>
<published>2015-01-29T18:07:48+02:00</published>
</entry>


</feed>