https://peda.net/id/f80fcc4c3c0 2022-03-26T13:20:15+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cec606a86db 2019-05-03T18:07:39+03:00 <strong>Koealue</strong>: KPL 31-36.<br/> <p>-Painota teorian ja mallien hyvää hallintaa kappaleissa 31-34 ja kuvailevaa ja tunnistavaa osaamista kappaleissa 35 ja 36.</p> <p>Vähäinen <strong>lunttilappu</strong> kokoa A5:<br/> -Suunnittele koetta varten yksipuolinen lunttilappu, jossa on viisi kohtaa ja jokaisessa enintään 10 sanaa.<br/> -Ei mitään kaavoja tai merkkejä, ei kuvia eikä nuolia. Vain sanoja, sanojen muodostamia lauseita tai sanaliitteitä kuten met et prop... tai metanoli propanoli jne.<br/> -Esimerkkejä sanoista: pent =1 sana, muurahaishappo = 1 sana, karboksyyliryhmä = 1 sana. Propanoli kuuluu alkoholeihin = 3 sanaa.</p> Summasummarum: Enintään 5*10 sanaa eli 50 sanaa. Jäsennä kohdat viitenä ranskanviivana.<br/> Jos moitittavaa, korjataan ennen koetta tekemällä uusi lappu.<br/> <br/> Vinkkejä kertaamiseen<br/> Pystytkö ympyröimään ja nimeämään vieraasta molekyylistä funktionaaliset ryhmät<br/> Tunnistatko muutkin aromaattiset yhdisteet kuin hiilivedyt<br/> Tunnistatko sokerirenkaan riippumatta siitä, ovatko kaikki vedyt ja hiilet piirretty vai ei<br/> Osaatko esittää myös alkoholin palamisreaktion<br/> Tunnistathan, mitä tarkoittavat molekyylikaava, tiivistetty rakennekaava, rakennekaava, pallotikkumalli<br/> Ja vielä, tiedäthän, montako on heks tai prop 2019-05-03T17:57:44+03:00 https://peda.net/id/1b5cc65c6db 2019-05-03T18:21:35+03:00 Harjoitus: Ympyöi ja nimeä funktionaaliset ryhmät ja ilmoita, <br/> mihin orgaanisten yhdisteiden ryhmään molekyyli kuuluu.<br/> Ratkaisu sivun alalaidassa.<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/teoria/nimet%C3%B6n-1b5c/picture1-png#top" title="Picture1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/teoria/nimet%C3%B6n-1b5c/picture1-png:file/photo/5a0e4992562419c57a76f9768a80d8aa7a8880ea/Picture1.png" alt="" title="Picture1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span> 2019-05-03T18:21:21+03:00 https://peda.net/id/4ee03fd43c0 2019-05-03T17:53:01+03:00 <h3><span class="editor underline"><b>Orgaaninen kemia ja valikoidut sovellutukset</b></span></h3> <ul> <li><b>Eloperäisen aineksen kemiaa</b><br/> <ul> <li>Elävissä organismeissa</li> <li>Fossiilisissa esiintymissä</li> <li>Orgaaniset yhdisteet <ul> <li>Sisältävät aina hiiltä C</li> <li>Lisäksi usein vetyä H, happea O, ja typpeä N</li> <li>Ovat molekyylejä eli ovat sitoutuneet molekyylisidoksin eli kovalenttisin sidoksin</li> <li>Palavat helposti hapen kanssa</li> <li>Reaktiotuotteena erityisesti hiilidioksidia ja vettä <ul> <li>Esim metaanin palaminen.<span class="editor underline"><em> Kirjoita reaktioyhtälö</em></span></li> </ul> </li> <li>Helposti haihtuvia</li> <li>Voimakashajuisia</li> <li>Hyviä liuottimia, paitsi ei aina veteen</li> </ul> </li> <li>Sidosten määrä perustuu oktettiin (kertaa tarvittaessa)<br/> <ul> <li>Hiilellä (4. pääryhmä) neljä sidosta</li> <li>Typellä (5. pääryhmä) kolme sidosta</li> <li>Hapella (6. pääryhmä) kaksi sidosta</li> <li>Vedyllä (vain 1 elektroni) yksi sidos</li> <li>Elektroniparin, jossa yksi molemmilta, muodostamaa sidosta kuvataan viivana atomien välissä</li> <li>Mahdollinen kaksosisidos lasketaan molemmille osapuolille kahtena sidoksena</li> <li>Mahdollinen kolmoissidos lasketaan molemmille osapuolille kolmena sidoksena</li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b>Hiilivedyt</b> <ul> <li>Yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä <ul> <li>Alkaanit - vain yksöissidoksia</li> <li>Alkeenit - sisältävät ainakin yhden kaksoissidoksen</li> <li>Alkyynit - sisältävät ainakin yhden kolmoissidoksen</li> </ul> </li> <li>Suoria tai haarautuvia ketjuja sekä renkaita</li> <li><strong class="editor red">Lukusanat: met 1, et 2, prop 3, but 4, pent 5, heks 6, hept 7, okt 8, non 9, dek 10</strong> <ul> <li><strong class="editor red">Tarvitaan koko orgaanisessa kemiassa!</strong></li> <li>Esim propaani. Hiilivety, jossa 3 hiilen ketju ja 8 vetyä. (2*3+2 päätyihin)</li> <li>Esim etyyni. Hiilivety, jossa 2 hiilen välissä kolmoissidos ja 2 vetyä</li> <li><em><span class="editor underline">Kirjoita propaanin ja etyynin molekyylikaava ja rakennekaava</span></em></li> </ul> </li> <li>Isomeria <ul> <li>Kahdella eri yhdisteellä on sama molekyylikaava mutta eri rakennekaava</li> <li>Yksinkertaisimmat isomeerit ovat butaani ja isobutaani. Toisen hiiliketju on <b>suora</b>, toisen <b>haarautuu</b>.</li> <li><em><span class="editor underline">Kirjoita molemmista molekyylikaava ja rakennekaava</span></em></li> </ul> </li> <li>Rengasrakenteiset <ul> <li>Sykloalkaanit kuten sykloheksaani tai syklopentaani <ul> <li>Hiiliketju muodostaa renkaan. Kaksi vetyä vähemmän kuin suoraketjuisessa.</li> <li>Ei kaksoissidoksia</li> </ul> </li> <li><strong class="editor red">Aromaattiset yhdisteet:</strong> <b><span class="editor underline">bentseeni</span></b> <ul> <li>Kuuluu sykloalkeeneihin eli on rengasrakenteinen hiilivety, jolla kaksoissidoksia</li> <li>Kuusi hiiltä muodostaa tasomaisen renkaan</li> <li>Joka toinen hiilien välinen sidos on kaksoissidos</li> <li>Kuusi vetyä</li> <li><b>Bentseeni</b> itsessään on karsinogeeni eli syöpävaarallinen myrkky</li> <li>Rakenne on melko vakaa, joten bentseenirengas on tärkeä osa monia mutkikkaampia orgaanisia yhdisteitä. <ul> <li>Esim fenoli tai tolueeni. Valitse toinen: <em><span class="editor underline">Etsi ja kirjoita molekyylikaava ja rakennekaava + mainitse käyttökohde ja kaksi ominaisuutta<br/> </span></em></li> </ul> </li> <li><strong class="editor red">Bentseenirenkaan sisältäviä yhdisteitä kutsutaan usein <b>aromaattisiksi</b> yhdisteiksi</strong></li> </ul> </li> </ul> </li> <li>Tyydyttynyt vai tyydyttymätön<br/> <ul> <li>Tyydyttyneessä hiilivedyssä vain yksöissidoksia <ul> <li>Alkaanit</li> </ul> </li> <li>Tyydyttymättömässä hiilivedyssä yksi tai useampi kaksois- tai kolmoissidos <ul> <li>Alkeenit ja alkyynit</li> </ul> </li> <li>Tarkoittaa: tyydyttymätön hiilivety voi muodostaa uusia sidoksia esim vetyyn. </li> </ul> </li> <li>Pohdi ja syvennä. Butaani ja isobutaani ovat isomeerejä. <ul> <li>Ovatko propaani ja propeeni isomeerejä?</li> <li>Ovatko heksaani ja sykloheksaani isomeerejä?</li> <li>Ovatko hekseeni ja bentseeni isomeerejä? (hekseenillä yksi kaksoissidos)</li> <li>Ovatko hekseeni ja sykloheksaani isomeerejä? (hekseenillä yksi kaksoissidos)</li> </ul> </li> </ul> </li> <li>Alkoholit <ul> <li>Sisältävät yhden tai useamman hydroksyyliryhmän eli -OH ryhmän.</li> <li>Hapen ja vedyn välinen sidos jätetään yleensä piirtämättä rakennekaavassa</li> <li>Yksiarvoiset: Metanoli, etanoli, propanoli...</li> <li>Moniarvoiset: Glokoli ja glyseroli</li> </ul> </li> <li>Karboksyylihapot <ul> <li>Sisältävät yhden tai useamman karboksyyliryhmän eli -COOH ryhmän</li> <li>Yksiarvoiset: Metaanihappo eli muurahaishappo, Etaanihappo eli etikkahappo, jne</li> </ul> </li> <li>Esterit <ul> <li>Alkoholin ja karboksyylihapon reaktiossa <ul> <li>Esim Metaanihapon etyyliesteri muodostuu metaanihaposta ja etanolista</li> </ul> </li> <li>Sisältävät -COO- ryhmän</li> </ul> </li> <li>Rasvahapot <ul> <li>Ovat pitkäketjuisia (hiiliä vähintään 16) ja yksiarvoisia karboksyylihappoja</li> </ul> </li> <li>Rasvat <ul> <li>Ovat kolmearvoisia estereitä, jotka</li> <li>Muodostuvat glykolin ja kolmen rasvahapon reaktiossa</li> <li>Tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä</li> <li>Tyydyttyneissä vain yksöissidoksia ja siten maksimimäärä vetyä hiiliketjussa</li> </ul> </li> <li>Hiilihydraatit <ul> <li>Sokerit <ul> <li>Monosakkaridit, kuten glukoosi ja fruktoosi</li> <li>Disakkaridit kuten sakkaroosi, joka muodostuu glukoosista ja fruktoosista</li> </ul> </li> <li>Polysakkaridit <ul> <li>Tärkkelys ja selluloosa, kymmeniä tai jopa tuhansia sokeriyksiköitä ketjuna, voivat haarautua</li> <li>Hyvin usein polysakkaridissa toistuva sokeriyksikkö on kuusikulmainen glukoosi</li> </ul> </li> </ul> </li> <li>Aminohapot <ul> <li>Orgaanisia happoja, jotka sisältävät <ul> <li>Karboksyyliryhmän eli -COOH ryhmän ja sen lisäksi</li> <li>Aminoryhmän eli -NH₂ ryhmän</li> </ul> </li> <li>Osan tarvitsemistaan aminohapoista ihminen osaa valmistaa kehossaan, osa pitää saada ravinnosta</li> </ul> </li> <li>Proteiinit <ul> <li>Hyvin suuria molekyylejä</li> <li>Ovat valkuaisainetta</li> <li>Aminohappojen muodostamia ketjuja</li> </ul> </li> <li>Sovellutuksia käsitellään <span class="editor underline">kokeen jälkeen</span> sen mukaan kuin ehditään mahdollisesti esseenkin keinoin<br/> <ul> <li>Polttoaineet</li> <li>Molekyyliketjut <ul> <li>Synteettiset ja luonnonkuidut</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> 2019-03-01T12:03:48+02:00 https://peda.net/id/49b9716c6db 2019-05-05T12:20:26+03:00 Ryhmä 1 on karboksyyliryhmä. Hydroksyyliryhmää eli OH-ryhmää ei siis tässä ole.<br/> Ryhmä 2 on aminoryhmä.<br/> Molekyyli kuuluu siis aminohappoihin ja on nimeltään alaniini<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/teoria/ratkaisu/picture2-png#top" title="Picture2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/kemia-orgaaninen/teoria/ratkaisu/picture2-png:file/photo/087004fbdb256d6a439304125d49c98be5d10da5/Picture2.png" alt="" title="Picture2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span> 2019-05-03T18:22:39+03:00