https://peda.net/id/f7e75a54b6f 2021-05-17T12:55:09+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f7e7b707b6f 2020-10-09T10:19:18+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <p><b><span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span></b><span> </span></p> <p><span>Opintojaksolla tutustumme ihmisen elämänkaaren vaiheisiin aina kohdusta vanhuuteen. Erityisesti perehdymme kehityksen alkuvaiheisiin sekä nuoruuteen niin biologisesta, kognitiivisesta, persoonallisuuspsykologisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta.</span><span> </span><span> Lisäksi tutustumme</span><span> </span><span>kehityspsykologisiin tutkimusmenetelmiin ja</span><span> hyödynnetään tieteellistä tutkimus</span><span>- ja teoria</span><span>tietoa </span><span>ihmisen </span><span>kehityksen eri osa-aluei</span><span>siin liittyen</span><span>. <br/> <br/> </span><span>Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opintojaksolla nousee vahvasti esiin yksilön <b>hyvinvointi</b> niin lapsen kasvatuksen näkökulmasta kuin omasta yksilönkehityksen näkökulmasta. Opintojakso antaa eväitä oman elämän suunnitteluun ja pohdintaan. Lisäksi jaksolla korostu</span><span>u</span><span> </span><span><b>yhteiskunnallinen</b> <b>osaaminen </b>niin neuvola, lastenhoito, päiväkoti, koulu kuin vanhustenhoidon näkökulmasta.</span></p> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> <b>Yleiset tavoitteet</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa eritellä ihmisen yksilölliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten hermoston kypsyminen ja muovautuminen heijastuvat psyykkiseen kehitykseen sikiökaudelta läpi elämänkulun</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla lapsuus- ja nuoruusiän sosioemotionaalista ja kognitiivista kehitystä sekä soveltaa niihin liittyvää teoria- ja tutkimustietoa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa antaa esimerkkejä sosialisaation ja kulttuurin vaikutuksesta ihmisen kehitykseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kokonaisvaltaisesti kehityksen yksilöllisyyttä ja jatkuvuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perehtyy nuoruusiän psykologiaan ja pohtii aikuisuuteen siirtymiseen liittyviä tekijöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa itsensä ja muiden ihmisten ymmärtämiseen ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla, miten ihmisen kehitystä tutkitaan.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><b>Keskeiset sisällöt</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Hermoston kehitys psyykkisten toimintojen näkökulmasta elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kypsyminen ja oppiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->herkkyyskaudet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuuden merkitys kehityksessä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunne-elämän ja vuorovaikutuksen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->varhainen vuorovaikutus ja kiintymyssuhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->minuus ja minäkäsitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteet, tunnetaidot ja tunteiden säätely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vertaissuhteet ja sosiaaliset taidot</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kieli ja ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->toiminnanohjaus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Identiteetin muuttuvuus elämänkulun aikana</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->henkilökohtainen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sosiaalinen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuuri-identiteetti ja etninen identiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti, sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kehityksen yksilöllisyys ja jatkuvuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->erilaisia kehityspolkuja varhaislapsuudesta aikuisuuteen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vanhemmuuden ja kasvuympäristön merkitys</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kaksos- ja adoptiotutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->pitkittäis- ja poikittaistutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä havainnointia hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Arviointi</b><br/> <br/> Opintojakson arviointi tapahtuu numeroarviointina arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa keskeistä on sekä tiedollinen osaaminen että vuorovaikutuksellisuus ja osallisuus. Arviointi on siten jatkuvaa ja koko opintojakson kestävää. Tähän liittyy tiivisti myös opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan sekä tiedollisella että oman henkisen kasvun tasolla.<br/> <br/> </div> </div> </div> </div> 2021-05-17T12:55:09+03:00 https://peda.net/id/f7e82ba2b6f 2020-10-09T10:38:54+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <p><b><span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span></b><span> </span></p> <p><span>Opintojaksolla tutustutaan ihmisen kognitiiviseen toimintaan. Kognitiivisen toiminnan perustana on hermostomme, niinpä tutustumme perusteellisesti ihmisen aivotoimintaan, aivojen eri osiin sekä aivojen ja toiminnanohjauksen yhteyksiin</span><span>.</span><span> L</span><span>aaja-alaisen</span><span> osaamisen tavoitteista tärkeäksi nousee luonnollisesti</span><span> </span><b><span>monitieteinen </span><span>ja </span><span>luova</span><span> </span></b><span><b>osaaminen.</b> Jaksolla tutustumme neurologiaan, aivojen kuvantamiseen ja siihen, miten aivotoimintamme vaikuttaa käyttäytymiseemme ja toisaalta lääketieteen ja kemian kautta, miten aivoitoimintaan vaikuttavat niin hormonit kuin välittäjäaineet ja siten myös lääkkeet.<br/> <br/> Merkittävä laaja-alaisen oppimisen alue on myös <b>hyvinvointi</b>, sillä aivojen hyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ja toisaalta voimme käyttäytymisellämme vaikuttaa aivojemme hyvinvointiin. <b>Eettisyys ja ympäristöosaaminen</b> liittyy taas yksilön havainto-, tarkkaavaisuus-, muisti- ja ajattelutoimintoihin. Yksilöinä olemme vastuussa toimintamme kautta omien eettisten sisäisten malliemme kehittymiseen ja samalla koko yhteisön ja ympäristön hyvinvointiin.</span></p> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> <b>Yleiset tavoitteet</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa kognitiivista toimintaa ohjaavia yleisiä periaatteita ja osaa soveltaa niitä kognitiivisten ilmiöiden tarkastelemiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää, miten havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat yhteydessä ihmisen muuhun tiedonkäsittelyyn</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kielen merkitystä ihmisen toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää päätöksenteon kognitiivista perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa joitakin yleisimpiä kognitiivisen toiminnan häiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää plastisuuden merkityksen ja hermoverkkojen toiminnan pääperiaatteet psyykkisen toiminnan perustana</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla havaitsemiseen, tarkkaavaisuuteen, muistiin ja kielellisiin toimintoihin liittyvää aivotoimintaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa suunnitella ja esitellä yksinkertaisen kokeellisen tutkimuksen ja arvioida menetelmään liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><b>Keskeiset sisällöt</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tiedonkäsittelyn yleisiä periaatteita</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ärsykelähtöinen ja skeemalähtöinen tiedonkäsittely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tietoinen ja ei-tietoinen tiedonkäsittely</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Havaitseminen ja tarkkaavaisuus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sisäiset mallit ja havaintokehä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->havaitseminen, perustietoa erityisesti näönvaraisesta havaitsemisesta sekä sen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tahaton ja tahdonalainen tarkkaavaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tarkkaavaisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tarkkaavaisuushäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Muisti</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->työmuistin ja säilömuistin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->muistin rekonstruktiivisuus ja unohtaminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa muistin hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä muistihäiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kieli</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kielellisten toimintojen merkitys tiedonkäsittelyssä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa kielellisten toimintojen hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivoperäisistä kielellisistä häiriöistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Päätöksenteko</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nopea ja hidas ajattelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kognitiivisista vinoumista ja heuristiikoista</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Aivojen rakenne ja hermostollinen toiminta</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermoston ja aivojen päärakenteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermosolun ja synapsin toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedon kulku hermoverkoissa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->plastisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä neuropsykologisesta kuntoutuksesta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimusmenetelmät</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen periaatteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä tapaustutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä aivotutkimusmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kokeellisen tutkimuksen suunnittelu</li> </ul> <br/> <b>Arviointi</b><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi tapahtuu numeroarviointina arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa keskeistä on sekä tiedollinen osaaminen että vuorovaikutuksellisuus ja osallisuus. Arviointi on siten jatkuvaa ja koko opintojakson kestävää. Tähän liittyy tiivisti myös opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan sekä tiedollisella että oman henkisen kasvun tasolla.</span></div> </div> </div> </div> 2021-05-17T12:55:09+03:00 https://peda.net/id/f7e89d74b6f 2020-10-09T12:35:54+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <p><b><span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><span> </span></b></p> <p><span>Opintojaksolla psyykkinen hyvinvointi on erityisen keskeisessä asemassa. Jaksolla tutustutaan motiiveihin ja tunteisiin, joista motiivit saattavat johtaa meitä joko hyvin- tai pahoinvointiin ja tunteet sitten ilmentävät näitä olotilojamme ja tunteiden avulla käsittelemme sisäistä maailmaamme pyrkien tasapainoon, jaksamiseen ja iloon. </span><span> </span><span>Jaksolla syvennytään erilaisiin mielenterveysongelmiin: syihin, oireisiin ja hoitoon. <br/> <br/> </span><span>Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista opi</span><span>n</span><span>tojaksolla korostuu </span><b><span>hyvinvointiosaaminen</span></b><span>.</span><span> Mielenterveys ja sen hoito nostaa esiin luontevasti myös <b>e</b></span><b><span>et</span><span>t</span><span>isen, ympäristöön liittyvän sekä y</span><span>hteiskun</span><span>nallisen </span><span>osaamisen</span></b><span> lopulta koskettaen myös maailmanlaajasti <b>globaalista ja kulttuurista osaamista</b>.</span></p> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><br/> <b>Yleiset tavoitteet</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää tunteiden muodostumista ja niiden kulttuurisidonnaisuutta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisen kognitiiviseen toimintaan, vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä saa valmiuksia soveltaa tätä tietoa itseymmärryksen ja vuorovaikutuksen välineenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä soveltaa tätä tietoa oman ja muiden hyvinvoinnin edistämiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa yleisimpiä mielenterveyden ongelmia ja mielenterveyshäiriöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa pohtia mielenterveyden ja sen häiriöiden määrittelyn tulkinnanvaraisuutta ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla biologisia, psyykkisiä, sosiaalisia ja kulttuurisidonnaisia tekijöitä mielenterveyshäiriöiden taustalla ja hoidossa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->syventyy yhden mielenterveyshäiriön syihin, oireisiin ja hoitoon.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><b>Keskeiset sisällöt</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tunteiden psykologia</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden muodostuminen: tunnereaktio ja tunnekokemus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa tunteiden ja niiden säätelyn hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden universaalisuus ja kulttuurisidonnaisuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden merkitys kognitiivista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaavina tekijöinä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunteiden säätely hyvinvoinnin osatekijänä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psyykkinen hyvinvointi ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hallintakeinojen ja defenssien merkitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->resilienssin merkitys hyvinvoinnille</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->nukkumisen ja vuorokausirytmin merkitys psyykkiselle toiminnalle</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->keskeiset unen laatuun vaikuttavat tekijät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->stressin aiheuttajia, vaikutuksia ja säätelykeinoja</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kriisit psyykkisen tasapainon uhkana ja niistä selviytyminen</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Mielenterveys</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mielenterveys käsitteenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yleisimpien mielenterveyshäiriöiden luokittelu ja tietoa niiden tyypillisistä oireista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja -häiriöiden syntyä selittävistä biologisista, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä kulttuurisista taustatekijöistä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden biologisista ja psykososiaalisista hoitomuodoista sekä erilaisista psykoterapian toteutustavoista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä ajankohtaisesta mielenterveyshäiriöihin liittyvästä yhteiskunnallisesta keskustelusta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ei-kokeellinen tutkimus: korrelatiivinen ja kuvaileva tutkimus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä fysiologisia mittausmenetelmiä hyödyntävistä tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Arviointi</b><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi tapahtuu numeroarviointina arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa keskeistä on sekä tiedollinen osaaminen että vuorovaikutuksellisuus ja osallisuus. Arviointi on siten jatkuvaa ja koko opintojakson kestävää. Tähän liittyy tiivisti myös opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan sekä tiedollisella että oman henkisen kasvun tasolla.</span></div> </div> </div> </div> 2021-05-17T12:55:09+03:00 https://peda.net/id/f7e90bedb6f 2020-10-09T12:45:25+03:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <p><b><span>Opintojakson kuvaus ja laaja-alaisen oppimisen tavoitteet</span><span> </span></b></p> <p><span>Opintojakso tutustuttaa opiskelijan minuuden, persoonallisuuden saloihin. Miten persoonallisuus kehittyy? Miten perimä ja ympäristö vaikuttavat siihen, miksi minusta on tullut juuri tällainen kuin olen?. Teemoina persoonan kehittymisen lisäksi</span><span> ovat siihen keskeisesti liittyvt älykkyys, luovuus ja ihm</span><span>i</span><span>nen sosiaalisissa suhteissaan</span><span>. Persoonallisuuden, älykkyyden ja sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät tulevat myös tutuiksi</span><span>. <br/> <br/> Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista korostuu tietysti yksilön, persoonan <b>hyvinvointi</b>. Persoonallisuuspsykologiaan liittyy tänä päivänä vahvasti geenitutkimus, muu persoonallisuutta määrittävä ja tukeva tutkimus ja siten </span><b><span>eettisyys ja</span><span> </span></b><span><b>ympäristöosaaminen</b> nousevat jaksossa esiin. <b>Globaali- ja </b></span><span><b>kulttuuriosaaminen, </b>mutta myös eettisyys ja ympäristöosaaminen</span><span> liittyvät sosiaalipsykologisiin osaamistavoitteisiin</span><span>, kun aiheina ovat asenteet, stereotypiat, roolit ja vaikkapa johtajuus. <br/> <br/> </span><b>Yleiset tavoitteet</b></p> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisten ominaisuuksien eroja ja niiden geneettistä perustaa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella persoonallisuutta kokonaisuutena eri näkökulmista ja soveltaa tätä tietoa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla yksilöllisiä eroja älykkyydessä ja luovuudessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tarkastella sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin merkitystä yksilön toimintaan</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää ihmisen toimintaa persoonallisuuden, sosiaalisen ympäristön ja kulttuurin vuorovaikutuksen näkökulmasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa psykologian tietoja erilaisuuden ymmärtämiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvailla ja arvioida yksilöllisten erojen tutkimuksen psykologisia arviointimenetelmiä.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><b>Keskeiset sisällöt</b></h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Perimän, kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön merkitys persoonallisuuden kehittymiseen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden pysyvyys ja muuttuvuus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perustietoa käyttäytymisgenetiikasta</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Persoonallisuuden tarkastelu eri näkökulmista</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->temperamentti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->piirreteoreettinen näkökulma</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->motivaatio</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilölliset tulkinta- ja toimintatyylit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->identiteetin ja persoonallisuuden narratiivinen tarkastelu</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Älykkyys ja luovuus osana ihmisen toimintaa</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden määritelmiä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->älykkyyden mittaaminen ja siihen liittyvät haasteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perimän ja ympäristön vuorovaikutus älykkyydessä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->luovuuden määritelmiä ja luovuuteen liittyviä tekijöitä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Kulttuurin ja sosiaalisen ympäristön vaikutus ihmisen toimintaan</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa: stereotypioiden, attribuutioiden, asenteiden ja ennakkoluulojen muodostuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalisuuden hermostollisesta perustasta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ryhmän merkitys yksilölle ja ryhmien väliset suhteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tilannetekijöiden vaikutus yksilöön ja ryhmään</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kulttuurien eri ulottuvuuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kulttuurin vaikutuksesta ajatteluun ja käyttäytymiseen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä yksilöiden ja yhteisöjen toiminnasta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Psykologinen tutkimus</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->yksilöllisten erojen tutkiminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->persoonallisuuden ja älykkyyden arviointimenetelmät</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->reliabiliteetti ja validiteetti</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä kyselyjä, haastatteluja ja testejä hyödyntävistä tutkimuksista</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->esimerkkejä sosiaalipsykologian tutkimuksista</li> </ul> <br/> <b>Arviointi</b><br/> <br/> <span>Opintojakson arviointi tapahtuu numeroarviointina arvosanoilla 4-10. Arvioinnissa keskeistä on sekä tiedollinen osaaminen että vuorovaikutuksellisuus ja osallisuus. Arviointi on siten jatkuvaa ja koko opintojakson kestävää. Tähän liittyy tiivisti myös opiskelijan itsearviointi omasta osaamisestaan sekä tiedollisella että oman henkisen kasvun tasolla.</span></div> </div> </div> </div> 2021-05-17T12:55:09+03:00