https://peda.net/id/f7222a805 2015-09-01T11:53:50+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/86cf44245 2015-09-01T11:57:51+03:00 <ul> <li><a href="http://peda.net/img/portal/2562955/Terveydenhoitajalehti2010__Hamarus.pdf?cs=1345537298" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kiusaamisen ehkäiseminen osaksi arjen normaalia työtä</a></li> <li><a href="http://peda.net/img/portal/2562955/Mita_kiusaaminen_on_tekstia_maarittelysta.doc?cs=1340712927" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kiusaamisen määrittelystä</a></li> </ul> 2015-09-01T11:57:51+03:00 https://peda.net/id/941947d85 2015-09-01T11:58:14+03:00 <span>Hamarus, P. 2009. Koulukiusaaminen yhteisön näkökulmasta. Teoksessa Riitta Jaatinen, Viljo Kohonen &amp; Pentti Moilanen (toim.) Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen toimijuus. Helsinki: Okka-Säätiö, 222-236.</span><br/> <br/> <span>Hamarus, P. 2009. Miten estää koulukiusaamista. Teoksessa Timo Saloviita (toim.) Meidän koulu.</span><br/> <span>Jyväskylä: PS-kustannus, 129-143.</span><br/> <br/> <span>Hamarus, P. &amp; Kaikkonen, P. 2011. Kiusaamisen määritelmät ja määrittely. Kasvatus 1, 58-68.</span> 2015-09-01T11:58:13+03:00 https://peda.net/id/4b0d31445 2015-09-01T11:56:11+03:00 <ul> <li>toistuvuus</li> <li>pitkällä ajalla tapahtuvaa</li> <li>liittyy valtaepätasapaino</li> <li>kiusatun oma kokemus kiusatuksi tulemisesta oleellinen</li> <li>tahallista, tarkoituksellista</li> </ul> <br/> <span>Määrällisessä tutkimuksessa nämä kriteerit täyttävä kiusaamisen määritelmä on toimiva, mutta yhteisössä tarvitaan toisenlaista kiusaamisen määritelmää, jotta kiusaamiseen voidaan puuttua ajoissa.</span> 2015-09-01T11:56:11+03:00 https://peda.net/id/64b3641a5 2015-09-01T11:56:54+03:00 <ul> <li>Liittyy valtaepätasapaino</li> <li>Kiusatun oma kokemus kiusatuksi tulemisesta oleellinen</li> <li>Tahallista, tarkoituksellista</li> </ul> <span>Kun kiusaaminen alkaa yhteisön jäsenet määrittelevät suhtautumisensa</span><br/> <span>kiusaajaan ja kiusattuun ja sosiaaliset roolit alkavat muodostua välittömästi. Mikäli kiusaaminen määritellään pitkäkestoiseksi ja toistuvaksi, määritelmä johtaa siihen, että kielteiseen vuorovaikutukseen ja kiusaamiseeen ei puututa alkuvaiheessa, jolloin roolit vakiintuvat yhteisössä ja kiusaamiseen on vaikeampi puuttua.</span><br/> <br/> <span>Sen vuoksi yhteisössä tarvitaan määritelmä, joka kannustaa puuttumaan kiusaamiseen heti alkuvaiheessa. Näin ollen kiusaamisen määritelmässä oleellista koulussa on valtaepätasapaino ja kiusatun kokemus kiusaamisesta. Valtaepätasapainolla tarkoitetaan fyysistä (voimakkuus), henkistä (sanavalmius) tai sosiaalista (ystävien määrä) valtaa ja epätasapainoa niissä.</span><br/> <br/> <span>Pitkäkestoisuus ja toistuvuus eivät ole merkittäviä kriteereitä yhteisössä ennaltaehkäisevässä mielessä.</span> 2015-09-01T11:56:54+03:00