https://peda.net/id/f6d39498253 2019-01-31T11:59:57+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/25a07706254 2020-04-22T12:21:36+03:00 <table border="10"> <tbody> <tr> <td> <p>”Se yksi mies sano siellä silloin, että täytyy olla vähän pölhö, jos ei osaa aikuisena lukea. Kato kun sä opettajana sanoit jotain näistä lukemisvaikeuksista ja niiden yleisyydestä. Kukaan ei sillon tiennyt, paitsi mun kaveri, että mulla on tämmönen vaikeus. Ja siitä mä sain sellasen kimmokkeen, että en mä mikään vammanen ole.”</p> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> Mikäli opiskelijan oppimiseen liittyvä minäpystyvyys on vähäistä, opiskelija on riippuvainen ohjaajan tuesta, koska hänen itseohjautuvuutensa on niin ikään vähäistä. Ohjaaja voi tuottaa dialogina opiskelijan kanssa ”<em>pystyvyysnarratiivia</em>”, jonka avulla opiskelija voi vahvistaa pystyvyyskäsitystään.<br/> <br/> Ohjaajan on hyvä kuulostella niitä opiskelijan kokemuksia, uskomuksia ja käsityksiä, jotka selittävät hänen käsitystään itsestään oppijana. Millaisia ei-kasvattavia kokemuksia sieltä nousee esiin? Jos negatiivisia kokemuksia on paljon, ne estävät usein myönteisten odotusten syntymistä oppimiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Samoin kannattaa selvitellä, löytyykö aikuisen oppijan tarinoista esimerkkejä hyvistä käytänteistä tai malleista, joiden avulla oppija on ottanut haltuun taitoja ja osaamista arjessaan informaalin oppimisen kautta. Oppija ei useinkaan osaa tunnistaa eikä arvostaa näitä taitojaan osana oppimistaitojaan.<br/> <br/> Olennaista on tietenkin se, miten ohjaaja auttaa opiskelijaa näkemään, että menneet kokemukset voivat olla merkityksellisiä hänen pystyvyyskäsityksensä ja motivaationsa muotoutumiselle. Tätä kautta on mahdollista myös kyseenalaistaa niitä oppimisen esteitä, joita opiskelija itse itselleen asettaa.<br/> <br/> Opettajalta edellytetään tarkkaa kuuntelua, miten opiskelijat sanallistavat käsityksiä itsestään. Eräs opiskelijani kuvasi itseään kirjoittajana: ”En kirjoita juuri koskaan mitään, joten koen olevani kehno kirjoittaja. Olisi mukavaa, jos oppisin edes sijoittamaan pilkut ja pisteet paikoilleen.” Tämä yksittäinen kuvaus avaa jo paljon mahdollisuuksia ryhtyä yhdessä pohtimaan, onko harjaantumattomuus sama kuin kyvyttömyys ja mikä kirjoittamisessa on oleellista. Usein päädytäänkin pohtimaan, mitä kirjoittaminen oikeasti on. Se ei ole kieliopin hallinnan osoittamista, vaan kiinnostavien mielipiteiden, hankitun elämänkokemuksen ja tärkeiden ajatusten välittämistä.<br/> <br/> Aikuisen oppijan pystyvyyskäsitysten muuttaminen ei ole helppo tehtävä – joskus negatiiviset uskomukset istuvat lujassa. Pystyvyyskäsitysten vahvistumisella on kuitenkin käänteentekevä merkitys oppijan onnistumiselle, motivoitumiselle ja metakognitiivisten taitojen kehittymiselle. Ohjaajan käynnistämä dialogi on hyvä alku. Hyvä sosioemotionaalinen oppimisympäristö, monen suuntainen luottamus ja arvostus ryhmässä tukevat onnistumista.<br/> <br/> <table border="10"> <tbody> <tr> <td>”Nyt kun olen tiedostanut vaikeuteni, niin kynnys ryhtyä uudelleen opiskelemaan ei ole enää niin korkea. Mahdollisuuksia tuntuu olevan rajattomasti. On vain käynyt niin, että vuosien epäonnistuminen on haihduttanut tulevaisuuden suunnitelmani olemattomiin.”</td> </tr> </tbody> </table> 2019-01-31T12:29:53+02:00 https://peda.net/id/9af5261439b 2019-05-13T09:36:31+03:00 <span class="left small"><a href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/opl/1-teoria/dop/tiedoksi/kuva-3-png#top" title="kuva 3.png"><img src="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/opl/1-teoria/dop/tiedoksi/kuva-3-png:file/photo/85e0cd11c1c15fcf63117376bf7ec4cb3bb0b992/kuva%203.png" alt="Avain" title="Avain" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <b>Mikä on tappavaa heikolle pystyvyysajattelulle?</b><br/> <ul> <li>Kiire, nopeimpien opiskelijoiden vauhdilla eteneminen</li> <li>Arvostelu, liiallinen kritiikki</li> <li>Epäluottamus opettajan ja oppijan välillä tai oppijoiden kesken</li> <li>Kilpailu</li> <li>Poistuminen liian kauas lähikehityksen vyöhykkeeltä</li> <li>Semanttinen hämäryys: väärä kielikoodisto, vaikeat sanat ja käsitteet</li> </ul> 2019-02-26T13:06:45+02:00 https://peda.net/id/2ea44e3e38e 2019-02-27T09:06:41+02:00 <p><b><span class="left small"><a href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/opl/1-teoria/dop/pohdintateht%C3%A4v%C3%A4/kuva4-png#top" title="kuva4.png"><img src="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/opl/1-teoria/dop/pohdintateht%C3%A4v%C3%A4/kuva4-png:file/photo/dd3580ed339db4ea8b10f6c7342123b0c7c86d67/kuva4.png" alt="Henkilö miettii" title="Henkilö miettii" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Mezirowin</b> mukaan elämäkerralliset muutosprosessit edellyttävät elämänkokemusten tiedostamista. Yksilöt voivat oppia itsestään reflektoimalla itseään jokapäiväisessä toiminnassa, kyseenalaistamalla omia lähtökohtiaan ja taustaoletuksiaan.<br/> <br/> Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti. Useimmat tarvitsevat reflektiolleen peilin. <br/> <br/> <strong>Millaisia tapoja</strong> sinulla on keskustella opiskelijan itseensä koskevista odotuksista ja olettamuksista?</p> 2019-02-25T12:14:48+02:00 https://peda.net/id/78475524254 2020-04-22T12:21:51+03:00 <b>Partanen A. 2011</b>: <a href="https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/27071/978-951-39-4273-1.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">”Kyllä minä tästä selviän.” Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. </a> 2019-01-31T12:32:12+02:00