<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/f6c0d53a6dc</id>
<updated>2020-03-24T14:28:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f6c0d53a6dc:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Aineiden lämpölaajeneminen</title>
<id>https://peda.net/id/ea0249b06dc</id>
<updated>2020-03-24T14:56:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen2/l%C3%A4mp%C3%B6laajeneminen#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Mitä korkeampi on aineen lämpötila, sitä nopeammin aineen rakenneosaset &lt;br/&gt;&#10;keskimäärin liikkuvat ja sitä enemmän tilaa ne tarvitsevat. Seurauksena on, &lt;br/&gt;&#10;että aineiden &lt;strong&gt;tilavuus&lt;/strong&gt; yleensä &lt;strong&gt;kasvaa lämpötilan noustessa&lt;/strong&gt;.&lt;br/&gt;&#10;(Veden tiheys poikkeuksellisesti suurin +4&lt;sup&gt; o&lt;/sup&gt;C:ssa.)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kiinteän aineen &lt;strong&gt;pituuden&lt;/strong&gt; muutokseen vaikuttavat:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;aineen alkuperäinen pituus l&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;lämpötilan muutos Δt&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;aineen ominaisuudet, pituuden lämpötilakerroin α&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;(esim. Al 2,3·10&lt;sup&gt;-5&lt;/sup&gt;, Fe 1,2·10&lt;sup&gt;-5&lt;/sup&gt; ja puu 5·10&lt;sup&gt;-6 &lt;/sup&gt;&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;yksikkönä 1/K tai 1/&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;)&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Pituuden muutos (Δl) &lt;/strong&gt;saadaan laskettua kaavalla: Δl = α · l · Δt.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpötilan (t) yksikkönä kelvin (K) ja pituuden (l) metri (m).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Mitä &lt;strong&gt;suurempi&lt;/strong&gt; on aineen lämpötilakerroin, sitä &lt;strong&gt;enemmän&lt;/strong&gt; aineen pituus &lt;br/&gt;&#10;muuttuu lämpötilan muuttuessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpölaajeneminen on &lt;strong&gt;huomioitava&lt;/strong&gt; esim. siltojen rakenteissa, sähkölinjojen &lt;br/&gt;&#10;pituudessa, rakennusmateriaalien yhdistämisessä (rauta ja betoni hyvä pari), &lt;br/&gt;&#10;ratakiskojen rakentamisessa, kaasu- ja nesteputkistoissa jne.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kaksoismetalliliuskassa&lt;/strong&gt; on liitetty yhteen &lt;strong&gt;kaksi&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;eri&lt;/strong&gt; metallia, joiden pituuden &lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;lämpötilakertoimet&lt;/strong&gt; poikkeavat toisistaan niin paljon, että liuska &lt;strong&gt;taipuu&lt;/strong&gt; &lt;br/&gt;&#10;kuumennettaessa ja jäähdytettäessä selvästi. Niitä hyödynnetään esim. &lt;br/&gt;&#10;termostaateissa ja saunojen lämpömittareissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Nesteillä&lt;/strong&gt; lämpölaajeneminen on &lt;strong&gt;suurempaa&lt;/strong&gt; kuin kiinteillä aineilla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;Kaasuilla&lt;/strong&gt; lämpötilanmuutos vaikuttaa &lt;strong&gt;tilavuuteen ja paineeseen&lt;/strong&gt;. &lt;br/&gt;&#10;Kun lämpötila laskee, rakenneosasten nopeus vähenee ja törmäyksiä&lt;br/&gt;&#10;tapahtuu vähemmän =&amp;gt; tilantarve ja paine pienenevät.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-24T14:56:44+02:00</published>
</entry>


</feed>