<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>II Väestö muuttuu - Suomi muuttuu (5-7)</title>
<id>https://peda.net/id/f695f29771c</id>
<updated>2025-08-05T10:22:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f695f29771c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/yh122222/ii-vaesto-muuttuu-suomi-muuttuu-5-7#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Oppimateriaalin tehtävät:</title>
<id>https://peda.net/id/f69658d271c</id>
<updated>2023-04-04T10:40:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/yh122222/ii-vaesto-muuttuu-suomi-muuttuu-5-7/oppimateriaalin-tehtavat#top" />
<content type="html">kpl 5: 1-4&lt;br/&gt;&#10;kpl 6: 1-2&lt;br/&gt;&#10;kpl 7: 1-4, 6.</content>
<published>2025-08-05T10:22:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Yleistä jaksosta II</title>
<id>https://peda.net/id/f6a4964871c</id>
<updated>2025-04-22T10:53:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Parkkonen/parkkonen/yh122222/ii-vaesto-muuttuu-suomi-muuttuu-5-7/k#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;kpl 5. Väestö ja väestömuutokset.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Käsiteet:&lt;/b&gt; väkilukuun vaikuttavat tekijätn (syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike), suuret ikäluokat, nettomaahanmuutto, &lt;b&gt;väestöllinen huoltosuhde, taloudellinen huoltouhde&lt;/b&gt;. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Keskeistä: mitkä haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen? Miten ja miksi syntyvyys on alentunut? Mitä tarkoittavat väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde - mitkä ovat niiden keskeiset erot? Miten näiden mittareiden tietoja hyödynnetään yhteiskunnan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa? Miten väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta pystyttäisiin parantamaan - erittele keinoja.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim. lapsiperheiden palveluita (lapsilisät, äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa, neuvola, päivähoito, koulut), ikäihmisten tukia ja palveluita (eläkkeet, asumislisä, kotihoitopalvelut, palveluasuminen, sote-palvelut)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Taloudellisen huoltosuhteen parantaminen: hidas (syntyvyyden nousu), nopea (nuorten ja työikäisten maahanmuutto)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;kpl 6. Muuttoliike&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Käsitteet: muuttoliike, kasvukeskus, taantuva taajama, kaupungistuminen, muuttotappioalue, muuttovoittoalue, aluepolitiikka, kasvukeskus, väestöennuste.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Keskeistä: Maaltamuuton syitä ja seurauksia? Miten maansisäinen muuttoliike muokkaa suomalaista yhteiskuntaa ja miten siihen pyritään varautumaan (vertaile muuttotappioaluetta ja muuttovoittoaluetta)? Muuttoliikkeen työntävät ja vetävät tekijät?&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;maaseudun positiivisia puolia: luonto, puhdas ilma, tila, kiireettömyys, vapaus, maa- ja metsätalouden ammatit sekä etätyö, monipaikkainen asuminen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;muuttotappioalueet ongelmia: väestörakenne vinoutunut (nuoria, työikäisiä vähemmän; ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa), verotulojen lasku ja kuntien talousvaikeudet, yritysten toimintaedellytykset heikkenevät -&amp;gt; yrityksiä lopettaa ja palvelurakenne yksipuolistuu. Valtio on vähentänyt valtionosuuksien määrää. Maahanmuttoa vähemmän muuttotappioalueille. Itäinen Suomi, Kainuu.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kaupungin positiivisia puolia: väestörakenne muuttovoittoalueilla nuorempi (opiskelijat, työikäiset, lapsiperheet); verotuloja, yrityksiä, työikäisiä ja työpaikkoja enemmän; julkisen sektorin rahoitus vahvempi, yksityisiä yrityksiä enemmän ja monipuolisemmin. Maahanmuutto kohdentuu muuttovoittoalueille. Suurimpia muuttovoittoalueita: pk-seutu + maakuntakeskukset/yliopistokaupungit: Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Oulu, Turku.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kaupungit haasteita: ruuhkat, kiire, stressi, luonto kauempana, kalliimpi asuminen ja monet elinkustannukset. Uusien palvelujen tarve lisää kustannuksia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7. Muuttoliike Suomeen ja suomesta. Suomen monikulttuuristuminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Käsitteet: Suomen kansalainen, ulkomaalainen, ulkomaalaisväestö, maahanmuuttaja, siirtolainen, työperäinen maahanmuutto, globalisaatio, EU-kansalainen, humanitaarinen maahanmuutto, pakolainen, turvapaikanhakija, kiintiöpakolainen, Dublin-menettely, perheenyhdistäminen, pakolaiskriisi, kotouttaminen, työperäinen maahanmuutto.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Suomeen muuton pääsyyt: työ, perhesyyt, opinnot ja humanitaarinen maahanmuutto (kiintiöpakolainen, turvapaikanhakija)&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Keskeistä: millä argumenteilla maahanmuuttoa puolustetaan - vastustetaan. Millaisin toimin maahanmuuttajia pyritään kotouttamaan ja miksi maahanmuutto on tärkeää Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta?&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;esim. Suomen väestönkasvu tapahtuu tällä hetkellä ainoastaan nettomaahanmuuton kautta -&amp;gt; työikäisiä muuttajia. Taloudellinen huoltosuhde korjaantuu nopeimmin, jos kotouttaminen ja työllistyminen onnistuvat.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Elintasosta joudutaan tinkimään, jos maahanmuuton kautta ei saada lisää työvoimaa, yrittäjyyttä, veronmaksajia ja hyvinvointia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyvinvointivaltion rahoituspohjan haasteet ovat tällä hetkellä isot. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;maahanmuuttoon liittyy isoja haasteita kotouttamisen ja yhteiskuntaan integroimisen kannalta, asenteet maahanmuuttajia kohtaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2025-08-05T10:22:37+03:00</published>
</entry>


</feed>