https://peda.net/id/f68569b8eaa 2020-08-30T12:34:12+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/35d97f86eac 2020-08-30T17:30:26+03:00 Diasarja, jossa työohjeet 2020-08-30T17:29:28+03:00 https://peda.net/id/e878572eeac 2020-08-30T16:30:02+03:00 Jodin liukoisuus veteen vs. heksaaniin – poolinen liuottaa poolista<br/> <ol> <li>Muovikassi koostuu polyeteenimolekyyleistä. <ol> <li>Onko polyeteenissä poolisia sidoksia? Perustele.</li> <li>Onko polyeteenimolekyyli poolinen? Perustele.</li> </ol> </li> <li>Tunnilla tehdyssä demonstraatiossa havaittiin, että jodi liukenee heksaaniin mutta ei veteen. Laadi ilmiölle selitys, jossa käytät sanoja poolinen ja pooliton.</li> </ol> Mausteiden liukoisuus – suurissa molekyyleissä yksittäiset pooliset kohdat eivät auta liukenemaan pooliseen liuottimeen, jos molekyylissä suuri pooliton alue. 2020-08-30T16:30:02+03:00 https://peda.net/id/ba7dd644eac 2020-08-30T17:05:01+03:00 Oppilaat saavat elmukelmua, suolaa ja alumiinifoliota. Esitetään mallit näiden kolmen rakenteesta.<br/> <ul> <li>Millaisia sidoksia näissä kolmessa materiaalissa esiintyy?</li> <li>Tutki materiaalien sähkönjohtavuutta.</li> <li>Selitä sähkönjohtavuusmittausten havaintosi materiaalien mallien avulla. Kehitä mallia edelleen, jos tarve.</li> </ul> Oppilaat saavat 4 hengen ryhmissä näytteet + välineet sähkönjohtavuuden tutkimiseen (lamppu, paristo, johtimia).<br/> <br/> Mallit:<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/metallisidos-png#top" title="metallisidos.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/metallisidos-png:file/photo/5beab51ba1ed9179707a95234ce020165aa34eac/metallisidos.png" alt="" title="metallisidos.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/m#top" title="muovikelmurakenne.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/m:file/photo/955014c434f2be9ee1229428d634d225c970714a/muovikelmurakenne.png" alt="" title="muovikelmurakenne.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/ionihila-png#top" title="ionihila.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/ionihila-png:file/photo/bf9289f2307661c8d4ffbceb1ffab5bc0b9f52db/ionihila.png" alt="" title="ionihila.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>Ionisidos</b><br/> <ul> <li>Kun kahden atomin välinen elektronegatiivisuusero kasvaa suureksi, elektronegatiivisempi atomeista voi viedä sidoselektronin kokonaan itselleen.</li> <li>Syntyy positiivinen ja negatiivinen ioni, joiden välillä on ionisidos. <ul> <li>usein ionisidoksen rajana pidetään elektronegatiivisuuseroa, joka on vähintään 1,7</li> </ul> </li> <li>Yleensä ajatellaan, että epämetallin ja metallin välinen sidos on ionisidos. <ul> <li>Voidaan myös ajatella, että sidoksella on sekä ioniluonnetta että kovalenttista luonnetta – eikä tarkkaa rajaa välttä-mättä voida vetää.</li> </ul> </li> </ul> <table border="1"> <tbody> <tr> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/p#top" title="PoolitonPoolinenIoni.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/p:file/photo/d03f2c115537450422e15b5cfe72a42e66157a6a/PoolitonPoolinenIoni.png" alt="" title="PoolitonPoolinenIoni.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> <td><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/ioniluonne-png#top" title="ioniluonne.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/msjaol/ioniluonne-png:file/photo/724aa8dc9d1272965ccd0f286d9696c7cce880e0/ioniluonne.png" alt="" title="ioniluonne.png" class="inline" loading="lazy"/></a></td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>Metallisidos</b><br/> <ul> <li>Metalliatomien uloimmat elektronit on yleensä helppo irrottaa ytimestä.</li> <li>Metalliatomit jakavatkin näitä elektroneja keskenään helposti. Jaetut elektronit muodostavat metallisidoksen. <ul> <li>nämä jaetut elektronit pääsevät helposti liikkumaan metallihilassa, minkä vuoksi metallit johtavat hyvin sähköä</li> </ul> </li> <li>Metalliatomit muodostavat tiiviin metallihilan. Hilassa voi esiintyä myös kovalenttisia sidoksia metalliatomien välillä, jolloin metal-lista tulee kovaa.</li> </ul> <b>Tiedekäytännöt:</b><br/> 2. Mallien kehittely ja käyttö<br/> 4. Aineiston analysointi ja tulkitseminen<br/> 6. Selitysten rakentelu ja ratkaisujen muotoilu<br/> 7. Argumenttien sitominen tutkimustuloksiin 2020-08-30T16:43:04+03:00 https://peda.net/id/64c8fb6ceac 2020-08-30T17:22:38+03:00 Opiskelijat tutkivat välineillään mitä tapahtuu, jos veteen lisätään suolaa tai sokeria. Tämän selittämiseksi laadittava mallipiirros/selitys.<br/> <br/> Lisätyönä: Kuvaaja esittää natriumkloridiliuoksen sähkönjohtavuutta. Selitä mittaustulos sanallisesti ja piirrä malli selityksen tueksi.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/sjssvjsmal/s#top" title="Sahkonjohtavuus_NaCl.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/8kt/8-1-sidos-teema/2aoey/sjssvjsmal/s:file/photo/8e86b25fa5ab2ae3c5a8ee876a0f59f45a8f90d2/Sahkonjohtavuus_NaCl.png" alt="" title="Sahkonjohtavuus_NaCl.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> PhET-animaatio: <a href="https://phet.colorado.edu/en/simulation/legacy/sugar-and-salt-solutions" rel="nofollow ugc noopener">https://phet.colorado.edu/en/simulation/legacy/sugar-and-salt-solutions</a><br/> <br/> <b>Tiedekäytännöt:</b><br/> 4. Aineiston analysointi ja tulkitseminen<br/> 5. Matemaattinen ja laskennallinen ajattelu<br/> 6. Selitysten rakentelu ja ratkaisujen muotoilu<br/> 7. Argumenttien sitominen tutkimustuloksiin<br/> 2020-08-30T17:09:18+03:00