https://peda.net/id/f63a08566 2015-10-07T18:34:56+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0a27187c6 2015-10-08T08:40:57+03:00 <p><strong>Tekstilaji</strong> on kategoria tai luokka, johon teksti kuuluu. Yhden tekstilajin tekstejä yhdistävät piirteet, joista keskeisimpiä ovat tekstin päämäärä, ilmestymispaikka, rakenne, kieli, ulkoasu ja sisältö.</p> <p> </p> <p>Tekstilajin tuntemus on <b>tekstitaitokokeessa</b> tarpeen usealla tavalla: voi joutua tunnistamaan pohjatekstin tekstilajin nimeämistä varten, voi joutua pohtimaan, miten jokin teksti edustaa tekstilajiaan tai voi joutua kirjoittamaan vastaustekstin tiettyä tekstilajia noudattaen. <b>Esseekokeessa</b>voi joutua tunnistamaan pohjatekstin tekstilajin viittausta varten tai voidaan edellyttää tietyn tekstilajin tuottamista, esim. vastine. Eri tekstilajia edustaviin pohjateksteihin myös suhtaudutaan lukijana eri tavoin.</p> <p> </p> <h2>UUTINEN</h2> <p>- sisältö vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka</p> <p>- ajankohtainen, uusi, ennen kertomaton asia tai uutta tietoa vanhasta asiasta</p> <p>- usein kielteisiä</p> <p>- rakenne tärkein, tärkeämpi, tärkeä, pois (siis tärkeimmistä asioista aloitetaan, ei kronologiaa); kappaleet ovat itsenäisiä (lopusta voidaan jättää kappaleita pois, ilman että informaation välittyminen kärsii)</p> <p>- objektiivinen (ainakin näennäisesti)</p> <p>- asiatyyliä</p> <p>- huom! lajit uutissähke, uutistausta, uutisraportti, uutisreportaasi, uutiskommentti</p> <p>- kuvitusta voi olla</p> <p> </p> <h2>ARTIKKELI</h2> <p>- artikkeli rakentuu lähdeaineistojen ja taustahaastattelujen varaan</p> <p>- kaikkia lähteitä ei välttämättä panna näkyviin, vaan kirjoitta saattaa suodattaa hankkimansa tiedot oman ajattelunsa läpi</p> <p>- kirjoittaja itse on artikkelin asiantuntija, jonka lukeneisuuteen teksti perustuu</p> <p>- joskus voidaan mainita muitakin asiantuntijoita</p> <p>- mitä tarkemmin lähteet merkitään, sitä tieteellisempi ja objektiivisempi artikkelin ote on</p> <p>- tavoitteena välittää tietoa</p> <p>- voi sisältää mielipiteenomaista aineistoakin</p> <p>- kielenkäyttö vaihtelee asiatyylistä persoonallisempiin ratkaisuihin</p> <p>- usein väliotsikoita, kuvia</p> <p> </p> <h2>REPORTAASI</h2> <p>- moniääninen teksti</p> <p>- näyttää lukijalle tekijän valitseman paikan, tapahtumasarjan, ilmiön tai tunnelman</p> <p>- pohjana yhden ihmisen kokemus (usein kirjoittajan)</p> <p>- lisäksi haastattelumateriaalia, muita lähteitä, tietokirjallisuutta jne. &gt; syventäminen</p> <p>- subjektiivinen ja objektiivinen näkökulma voivat sisältyä molemmat</p> <p>- tavoite viedä lukija mukanaan erilaisiin paikkoihin, tilanteisiin ja välittää lukijalle elämys</p> <p>- tunteita, maisemia ja vaikutelmia kuvataan usein värikkäästi kaunokirjallisten tekstien tapaan</p> <p>- minä-kerronta (kokijan / havainnoitsijan rooli korostuu), muu materiaali taustoittaa</p> <p>- kielenkäytössä myös persoonalliset ratkaisut mahdollisia</p> <p>- usein väliotsikoita</p> <p>- sisältää usein kuvamateriaalia</p> <p>- usein laaja</p> <p> </p> <h2>ESSEE</h2> <p>- sävyltään usein pohtiva</p> <p>- tuore näkökulma aiheeseen</p> <p>- kirjoittaja johdattaa lukijan jakamaan näkemyksensä aiheesta, tekemään päätelmiä hänen tavallaan</p> <p>- kirjoittaja siis selvittää ja pohtii jotakin näkemäänsä, kokemaansa tai lukemaansa</p> <p>- kirjoittajan oma ääni kuuluu monella tapaa: jäsentelee tietoainesta oman näkökulmansa mukaisesti, arvottaa ja valikoi tietoja, tuo julki erilaisia näkemyksiä, osoittaa omaa tietämystään</p> <p>- pohtiva essee on subjektiivinen</p> <p>- ilmaisu voi olla vivahteikkaan persoonallista</p> <p>- tekstin tyyli usein lähellä kaunokirjallista</p> <p>- voidaan käyttää retorisia tehokeinoja: vastakohtaistaminen, kysymykset, huudahdukset, havainnollistavat, jopa humoristiset esimerkit</p> <p> </p> <p><strong>TIIVISTELMÄ</strong></p> <ul> <li>tiivis ja sävyltään neutraali teksti, jossa yleistetään ja pelkistetään alkuperäisen tekstin sisältöä</li> <li>ei sisällä viittauksia alkuperäiseen tekstiin</li> <li>ei sisällä kirjoittajan kommentteja</li> <li>ei sisällä kertomuksen piirteitä</li> <li>tiivistelmän yhtenäisyys perustuu erityisesti aiheen kannalta keskeiseen sanastoon, merkityssuhteiden ilmaisemiseen ja esimerkiksi yleistävien aikamuotojen, preesensin ja perfektin, käyttöön</li> <li>voi joskus olla luettelomainen</li> </ul> <p> </p> <p><strong>REFERAATTI</strong></p> <ul> <li>paljolti tiivistelmän kaltainen, mutta</li> <li>sisältää selostavan otteen: esim. viittauksia alkuperäisen tekstin kirjoittajaan</li> <li>on kertomuksellinen ote, ei voi siis olla luettelomainen</li> <li>tiivistää alkuperäisen tekstin noin kolmasosaan</li> <li>on yleensä objektiivinen, kommentoivassa referaatissa voi olla kirjoittajan kannanottoja</li> <li>s. 391 Särmä</li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p>Mielipidetekstilajeja</p> <p> </p> <h2>PÄÄKIRJOITUS</h2> <p>- merkittävällä paikalla sijaitseva, ajankohtaista aihetta kommentoiva teksti, jonka kautta lehti esittää omat arvostuksensa ja mielipiteensä</p> <p>- ns. erottelevat pääkirjoitukset esittelevät käsittelemäänsä asiaan useita näkökulmia</p> <p>- ns. linjaa viitoittavat pääkirjoitukset esittävät yhden kannan</p> <p>- sanomalehdissä pääkirjoitus julkaistaan usein nimettömänä (edustaa koko lehden näkemystä), tekijänä pääkirjoitustoimittajien ryhmä tai päätoimittaja</p> <p>- harvoin kovin radikaaleja</p> <p>- aikakauslehdissä pääkirjoitus valottaa usein lehden sisältöä ja pohtii juttujen taustoja, myös ajankohtaisuutta voi olla, pääkirjoituksen tekee yleensä päätoimittaja omalla nimellään</p> <p> </p> <h2>KOLUMNI</h2> <p>- yhden ihmisen kirjoittama juttu, joka on tapana erottaa muista teksteistä esim. laatikoimalla</p> <p>- voi olla lehden toimittajan tai ulkopuolisen kirjoittajan tekemiä, esim. julkkikset, asiantuntijat</p> <p>- sävyltään usein henkilökohtaisia (minä-muoto)</p> <p>- voivat olla argumentoivia (mielipiteen ilmaisuja) tai viihdyttäviä (vrt. ed. kohta)</p> <p>- usein ajankohtainen tai muuten kirjoittajalle keskeinen aihe</p> <p>- ilmestyvät säännöllisesti samalla paikalla, mahdollisesti jonkin palstaotsakkeen alla (kirjoittaja voi vaihtua esim. viikoittain)</p> <p>- lyhyitä, tyyliltään vapaita, retoristen keinojen käyttö</p> <p>- huumoria voi olla (lähellä pakinaa) tai tiukkaa asiatyyliä</p> <p>- kirjoittajan nimi ja usein kuva näkyvissä</p> <p> </p> <h2>PAKINA</h2> <p>- lyhyt, kepeästi ja tiiviisti kirjoitettu henkilökohtainen teksti</p> <p>- nimimerkin suojissa kirjoitettu (vakipakinoitsijat joka lehdellä)</p> <p>- voi sisältää tuttavallista tyyliä, fraaseja, hokemia, sanaleikkejä, liioittelua, parodiaa, purevaa ivaa, huumoria jne.</p> <p>- laatikoitu muista jutuista erilleen, pakinaotsake, nimimerkki, logo tms.</p> <p> </p> <p> </p> <h2>YLEISÖNOSASTOKIRJOITUS</h2> <p>- lehden lukijan kannanotto ajankohtaiseen tai itselle tärkeään asiaan</p> <p>- teesi + perustelut + parannusehdotus</p> <p>- tyyli voi olla kärkevääkin, retorisia keinoja käytetään usein hyväksi</p> <p>- kirjoittajan nimi + asema + paikkakunta tekstin lopussa</p> <p> </p> <h2>VASTINE</h2> <p>- kirjoittaja vastaa aiempaan kirjoitukseen kyseenalaistamalla esitettyjä väitteitä ja argumentoimalla niitä vastaan tai tuomalla aiheeseen uusia näkökulmia tai osoittamalla samanmielisyyttä halutessaan tukea alkuperäistä kirjoitusta</p> <p>- alkaa viittauksella siihen kirjoitukseen, johon se vastaa</p> <p>- alussa esitellään myös tiiviisti, mitä aihetta tai näkökulmaa alkuperäisessä tekstissä käsitellään, ei referoida aiemman kirjoituksen sisältöä kovin tarkasti</p> <p>- alusta käy ilmi myös kirjoittajan suhtautuminen aiempaan kirjoitukseen</p> <p>- aloituksen jälkeen kumotaan aiemman kirjoituksen oletukset ja esitetään vastaväitteet ja perustelut. Vastineeseen voi referoida alkuperäisestä kirjoituksesta ne kohdat, joita vastaan argumentoi.</p> <h2>- lopussa kirjoittajan nimi + asema + paikkakunta</h2> <h2>ARVOSTELU</h2> <p>- asiaan perehtynyt kriitikko, esim. erikoistoimittaja tai lehden ulkopuolinen asiantuntija) arvioi perustellusti ja punnitusti teosta.</p> <p>- esittelee teosta, kuvailee ominaispiirteitä ja arvioi niiden kautta sen onnistuneisuutta</p> <p>- tavoitteena uutisoida uudesta teoksesta ja arvottaa se</p> <p>- kaikista taiteen- ja viihteen lajeista</p> <p>- sanomalehdissä melko laajoja, aikakauslehdissä usein lyhyitä, muutaman kappaleen mittaisia esittelyjä</p> <p>- kieleltään suhteellisen neutraalia (runsaasti kuvailevia sanoja, adjektiiveja), preesens-muoto</p> <p>- sisältö ja rakenne riippuu arvosteltavan teoksen laadusta (vrt. levy – kirja):</p> <p> </p> <ul> <li>alussa lyhyt kiteytys arvosteltavan teoksen aiheesta ja lopussa yhteenveto arviosta</li> <li>juonikuvio (ei lopppuratkaisua), henkilöitä jne.</li> <li>vertailua tekijän muihin teoksiin</li> <li>huom! kriitikoilla on aika paljon valtaa mielipiteiden ohjaamisessa</li> </ul> <p> </p> <p><strong>KOMMENTTI:</strong></p> <ul> <li>toisen tekstilajin yhteydessä oleva kirjoitus, jossa kirjoittaja (yleensä) toimittaja esittää mielipiteensä, esim. uutisesta</li> <li>noudattaa muuten paljolti esim. yleisänosastokirjoituksen rakennetta ja sisältöä (lopussa vain kirjoittajan nimi)</li> </ul> <p> </p> <p> </p> <p><strong>MUITA LAJEJA: pilapiirros, blogikirjoitus..</strong></p> 2015-10-07T18:35:29+03:00