<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Palaminen</title>
<id>https://peda.net/id/f62d32f68</id>
<updated>2014-12-10T15:25:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f62d32f68:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/7kt/palaminen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>HAPPI, PALAMISEN EDELLYTYS</title>
<id>https://peda.net/id/34688498c</id>
<updated>2015-03-05T13:17:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/kemia/anne-valjakka/7kt/palaminen/hpe#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Palaminen on aineen &lt;strong&gt;yhtymistä happeen&lt;/strong&gt; ja reaktiossa muodostuu &lt;strong&gt;OKSIDEJA&lt;/strong&gt;. Ilmassa happi on O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;:na ja O&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;:na sekä H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O:na. Maaperässä happi on vetenä ja oksideina.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Palamiseen tarvitaan:&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Palavaa ainetta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Happea&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Riittävä lämpötila ns. syttymispiste&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Palon sammuttaminen:&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;poistetaan happi eli tukahdutetaan palo&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;poistetaan palavaa ainetta (raivaus)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;lasketaan lämpötilaa (yleensä vesi)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Liekitön palaminen&lt;/strong&gt; on hidasta esim.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;selluloosan ja tärkkelyksen hajoaminen eli lahoaminen, sokerin pilkkoutuminen kehossa, raudan ruostuminen, kuparin patinoituminen&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Leimahduspiste&lt;/strong&gt; on alin lämpötila, jossa aineesta muodostuu niin paljon palamiskelpoisia kaasuja, että liekki tai kuumuus aiheuttaa leimahtamisen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hapen yhdisteitä sanotaan oksideiksi esim. CO häkä eli hiilimonoksidi, CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;hiilidioksidi, H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O vesi eli divetymonoksidi, SO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt; rikkidioksidi, SO&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt; rikkitrioksidi …&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;YHTEYTTÄMINEN eli FOTOSYNTEESI&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;6 H&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;O     +     6 CO&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;     -&amp;gt;     C&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;H&lt;sub&gt;12&lt;/sub&gt;O&lt;sub&gt;6&lt;/sub&gt;     +     6 O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt; vesi    +    hiilidioksidi -&amp;gt;   sokeri     +    happi&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kasvien viherhiukkaset valmistavat vedestä ja ilman hiilidioksidista auringon valon energian avulla sokereita ja vapauttavat samalla happea ilmaan. Kasvien ja eläimien soluhengityksessä reaktio etenee vastakkaiseen suuntaan ja energiaa vapautuu solujen käyttöön.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hapen &lt;strong&gt;valmistus&lt;/strong&gt;:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;tislataan happi jäähdytetystä ilmasta, hajotetaan happipitoisia yhdisteitä esim. H2O2 eli vetyperoksidia&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hapen &lt;strong&gt;käyttö&lt;/strong&gt;:&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;palamisreaktioiden nopeuttaminen (metallivalimot, hitsaus, raketit), hengityksen tehostaminen sairailla, veden desinfiointi esim. uimahalleissa ja vedenpuhdistamoissa (vapaa happi / otsoni)&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Otsonikerros&lt;/strong&gt; (O&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;) on ilmakehässä n. 20-50 km:n korkeudessa, Se estää haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyä maan pinnalle. UV-säteily aiheuttaa silmäsairauksia ja ihosyöpää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Otsonikatoa&lt;/strong&gt; aiheuttavat mm. freonit. Niitä käytettiin lämmönsiirtoaineina kylmälaitteissa, vaahtomuovien valmistuksessa ja ponnekaasuina.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Järvien happikato&lt;/strong&gt;: liiallinen lannoitus lisää kasvillisuuden määrää eli rehevöittää järviä, jolloin vedestä kuluu talven aikana runsaasti happea kasvimassan hajottamiseen eikä uutta pääse tarpeeksi tilalle jääkuoren läpi=&amp;gt; kalakuolemat&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kuivatislauksella&lt;/strong&gt; tarkoitetaan hapetonta kuumentamista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ilmakehä: 21 % O, 78% N, 0,9 % Ar&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maaperä: 50 % O, 26 % Si, 7 % Al, 4 % Fe&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Merivesi: 91 % O, 5,7 % H, 1,9 % Na, 1,1 % Na&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Ihminen: 65 % O, 18 % C, 9 % H&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-03-05T13:17:26+02:00</published>
</entry>


</feed>