<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/539/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>FI03 kevät 2026</title>
<id>https://peda.net/id/f5e294be319</id>
<updated>2026-04-06T12:35:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f5e294be319:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>10. tehtäviä kapplaeesta</title>
<id>https://peda.net/id/8b3ab5fc528</id>
<updated>2026-05-18T11:42:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/10.-tehtavia-kapplaeesta#top" />
<content type="html">Tee kappaleen 10. teht. 1,3,4,6 ja 7. Tehkää tehtävät loppuun kotona keskiviikon tunnille.</content>
<published>2026-05-18T10:45:30+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Parikeskusteluja</title>
<id>https://peda.net/id/f64818e24fb</id>
<updated>2026-05-18T10:44:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/10.-parikeskusteluja#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt; Paritehtävä: Nainen, mies&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Jakautukaa pareihin, joista toisen on selitettävä toiselle joko käsite &amp;quot;mies&amp;quot; tai &amp;quot;nainen&amp;quot; viittaamatta biologisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena on havainnollistaa sosiaalisen sukupuolen käsitettä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;mies&amp;quot;: toiminnallisuus, rohkeus, kyky riskinottoon, toimitaan tapahtumien pohjalta, eikä ruveta liikaa pohtimaan asioiden taustoja yms. kiinnostunut toiminnasta ja tekniikasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;nainen&amp;quot;: tunteikkuus, herkkyys, rauhallisuus, varovaisuus, hoivaamisen halu, kiinnostus estetiikkaan, sosiaalinen taitavuus ja kiinnostus sosiaalisia tapahtumia kohtaan, tunnollisuus ja epävarmuus.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h1&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt; Pohdinta: Toisena&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Uskalla ajatella! Millainen olisi maailma ja elämäsi, jos&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;a. olisit nainen&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;b. olisit mies&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;c. olisit sukupuoleton&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;d. kokisit syntyneesi väärään kehoon?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-05-14T19:57:16+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Sukupuoli ja identiteetti</title>
<id>https://peda.net/id/704edb884fb</id>
<updated>2026-05-15T09:57:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/10.-sukupuoli-ja-identiteetti#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Lue kirjan kappale 10. ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;1. Mitä käsite feminismi sisältää?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sisältää monia eri näkemyksiä sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien ihmisten välisen tasa-arvon edistämiseksi&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;2. Millainen on feminismin aatteellinen tausta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- merkittävä taustatekijä oli valistus&lt;br/&gt;&#10;- valistus korosti järkeä ja sen käyttö hallinnon perustana tekee ihmisistä tasa-arvoisia&lt;br/&gt;&#10;- valistusfilosofien tasa-arvo koski kuitenkin vain miesten valistä tasa-arvoa&lt;br/&gt;&#10;- Mary Wallstonekraft laajensi tasa-arvon koskemaan myös naisia&lt;br/&gt;&#10;- tie tasa-arvoon kulkee koulutuksen ja kasvatuksen kautta&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;3. Mitä on liberaalifeminismi?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- naiset ovat yhtä järkeviä kuin miehet ja siksi naisilla tulisi olla samat lailliset oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä&lt;br/&gt;&#10;- ajoi lainsäädännöllistä tasa-arvoa&lt;br/&gt;&#10;- tuloksia: naisille äänioikeus ekana maailmassa Uudessa Seelannissa 1893, Suomessa naisille äänioikeus ja vaalikelpoisuus 1906&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;4.Mitkä ovat Simone de Beauvoirin keskeiset ajatukset?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- se, mitä ihmisyys on, on aina määritelty miesten kautta, naiset puolestaan on määritelty sen kautta, että he eivät ole miehiä. Nainen on eräänlainen puutteelinen mies.&lt;br/&gt;&#10;- mieht on nähty subjekteina, naiset objekteina&lt;br/&gt;&#10;- naisen asemaa on pääasiallisesti määrittänyt kasvatus ja perinteet, ei synnynnäiset omainaisuudet&lt;br/&gt;&#10;- naisen työstä ei ole maksettu palkka, joten he ovat olleet miehistä riippuvaisia&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;5. Mitä feminismin toinen aalto korostaa?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- toivat esille sen, että vaikka juridisesti naisilla oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin miehillä, yksityiselämässä vallitsevat mieskeskeiset arvot ja käytännöt. Sen vuoksi naiset eivät käytännössä saavuta tasa-arvoa.&lt;br/&gt;&#10;- kritisoi median antamaa yksipuolista naiskuvaa&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;6. Mitä on radikaalifeminismi?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- haluaa poistaa sukupuolirolit kokonaan&lt;br/&gt;&#10;- naisten sorto on yleistä ja laajalle levinnyttä, mihet tekevät sitä sitä, koska he hyötyvät siitä&lt;br/&gt;&#10;- hyvin moninainen suuntaus&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;7. Mitä ajatuksia sisältyy feminismin kolmanteen aaltoon?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kyseenalaistaa jaottelun kahteen sukupuoleen &lt;br/&gt;&#10;- vastustaa heteronormatiivisuutta&lt;br/&gt;&#10;- kyseenalaistaa jaottelun biologiseen ja sosiaaliseen sukupuoleen&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-05-14T19:39:12+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kansalaistottelemattomuus. Palautettava tehtävä.</title>
<id>https://peda.net/id/9cebb5a64e2</id>
<updated>2026-05-13T11:16:53+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/kansalaistottelemattomuus#top" />
<content type="html">&lt;span&gt; Millaista toimintaa on kansalaistottelemattomuus?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Etsi netistä jokin kansalaisoikeusaktivisti tai aktivistiryhmä, jonka toimintatapoihin kuului kansalaistottelemattomuus. Mahdollisia henkilöitä tai ryhmiä: Henry David Thoreau, Rosa Barks, Martin Luther King, Mahatma Gandhi, Koijärvi-liike, Sini Saarela, Elokapina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Laadi valitsemastasi aktivistista tai ryhmästä lyhyt esittely, jossa kerrot hänestä esimerkiksi henkilötiedot ja elämänvaiheet lyhyesti, yhteiskunnalliset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi vielä voit pohtia, miten valitsemasi aktivistin tai ryhmän tavoitteet ovat toteutuneet. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehtävän tueksi hyödynnä oppikirjan tietoruutua kansalaistottelemattomuudesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palauta työsi palautuskansioon.&lt;/span&gt;</content>
<published>2026-05-12T20:47:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Valta</title>
<id>https://peda.net/id/64d7086e431</id>
<updated>2026-05-11T11:16:13+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/8.-valta2#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Pohtikaa, millaista valtaa seuraavat henkilöt ja tahot käyttävät, mihin niiden valta perustuu ja miten se voidaan oikeuttaa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;a. poliisi: virkavalta, perustuu lakiin, yleinen järjestys ja turvallisuus oikeuttajana&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;b. opettaja: arviointivalta, perustuu lakiin, voidaan oikeuttaa asiantuntijuudella&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;c. äiti: kasvatusvalta, valta perustuu vanhemmuuteen, voidaan oikeuttaa lapsen hyvinvoinnilla&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;d. Suomen hallitus: toimeenpanovalta, perustuslakiin, valtaa voidaan oikeuttaa kansan suosiolla&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;e. Yhdistyneet kansakunnat: kansainvälinen vaikutusvalta, valta perustuu yhteisiin sopimuksiin, valta voidaan oikeuttaa ihmisten hyvinvoinnin ja rauhan turvaamisella&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;f. Yhdysvaltain presidentti: lakiin perustuvaa ja karismaan perustuvaa valtaa, äänestäjien suosio, valta voidaan oikeuttaa enemmistön suosiolla&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;g. rehtori: virkavaltaa, viran hallintaan, viran hallinta ja asiantuntijuus&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;e. kesätyöpaikan työnjohtaja: työnjohtajan valtaa, työtehtävien johtamiseen, valta voidaan oikeuttaa kokemuksella ja asiantuntijuudella&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;f. kirkko: uskonnollista valtaa, uskontoon ja perinteeseen, uskonnollisella perinteellä&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;g. jalkapallovalmentaja: päättää harjoittelusta, peleistä ja joukkueen kokoonpanosta, valta perustuu osaamiseen ja valmennettujen luottamukseen, valta voidaan oikeuttaa osaamisella ja joukkueen menestyksellä&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-04-28T17:56:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Valta</title>
<id>https://peda.net/id/076d406c439</id>
<updated>2026-04-29T09:24:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/8.-valta3#top" />
<content type="html">Lue kirjan kpl. 8. ja tee teht. 1,7 ja 8.</content>
<published>2026-04-29T09:24:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Valta</title>
<id>https://peda.net/id/9c3b6db6430</id>
<updated>2026-04-28T17:00:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/8.-valta#top" />
<content type="html">Filojori Valta n. 12 min &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=c4usQKU0WDA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=c4usQKU0WDA&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-04-28T17:00:27+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Poliittiset ideologiat</title>
<id>https://peda.net/id/ef2499c2420</id>
<updated>2026-04-27T11:06:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/7.-poliittiset-ideologiat#top" />
<content type="html">Tee kappaleen teht. 1-7.</content>
<published>2026-04-27T11:06:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Taloudellinen liberalismi</title>
<id>https://peda.net/id/44a5f68a414</id>
<updated>2026-04-26T11:09:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/taloudellinen-liberalismi#top" />
<content type="html">Tässä n. 4 min. video taloudellisesta liberalismista &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=8HjjJqeFuck&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=8HjjJqeFuck&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tässä vielä tekoälyn tiivistelmä aiheesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-subtree=&quot;aimfl,mfl&quot;--&gt;Taloudellinen liberalismi on aate, joka korostaa vapaata markkinataloutta, yksityisomistusta ja vapaakauppaa. Se kannattaa valtion roolin minimointia taloudessa, matalaa verotusta ja vähäistä sääntelyä&lt;/span&gt;. Tavoitteena on yksilönvapaus ja tehokas resurssien jako, jota ohjaa Adam Smithin kuvaama &amp;quot;näkymätön käsi&amp;quot;.&lt;span class=&quot;uJ19be notranslate&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-uids=&quot;wrRYUd_8,wrRYUd_9&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;vKEkVd&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-animation-atomic=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-attrbind=&quot;class=wrRYUd_7/TKHnVd&quot;--&gt;&lt;span aria-hidden=&quot;true&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIABAC&quot;--&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIABAF&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;Keskeiset piirteet:&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIABAF&quot;--&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;* Vapaat markkinat:&lt;/strong&gt; Kilpailun annetaan määrätä hinnat ja tuotanto, valtion puuttumatta prosessiin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;* Yksityisomistus:&lt;/strong&gt; Suojattu omistusoikeus on taloudellisen toiminnan perusta.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;* Vapaakauppa:&lt;/strong&gt; Tullien ja kaupan esteiden minimointi.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div id=&quot;sdh_usftacivOJDywPAP4J_a4A8_1&quot;&gt;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;* Pro-market, ei pro-business:&lt;/strong&gt; Keskittyy kilpailun vapauteen, ei tiettyjen yritysten suosimiseen.&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;uJ19be notranslate&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-uids=&quot;wrRYUd_46,wrRYUd_47&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;vKEkVd&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-animation-atomic=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-attrbind=&quot;class=wrRYUd_45/TKHnVd&quot;--&gt;&lt;span aria-hidden=&quot;true&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div id=&quot;sdh_usftacivOJDywPAP4J_a4A8_1&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div id=&quot;sdh_usftacivOJDywPAP4J_a4A8_2&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIARAA&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;Historiallinen tausta ja suuntaukset:&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIARAA&quot;--&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIARAC&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;Klassinen liberalismi:&lt;/strong&gt; Syntyi 1700–1800-luvuilla vastustamaan merkantilismia ja kuninkaiden yksinvaltaa.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIARAD&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;T286Pc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;Yjhzub&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-uids=&quot;wrRYUd_3d&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;a class=&quot;GI370e&quot; href=&quot;https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&amp;amp;channel=entpr&amp;amp;q=Uusliberalismi&amp;amp;mstk=AUtExfAGqIDrBHkL2BKRls6t7iETKkBcrJUfYXLDhmecU61nhqi6Lh0avGeWHPratltvDTZC8y4S_iGIEE0lOhBROnMUfYqG5_mrKrt00iuRz7uNxy4CKXXVI_rSPQTYi1bglbU&amp;amp;csui=3&amp;amp;ved=2ahUKEwjElYnnh4uUAxVNEhAIHe-NH3AQgK4QegYIAQgBEAQ&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwjElYnnh4uUAxVNEhAIHe-NH3AQgK4QegYIAQgBEAQ&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAEIARAE&quot;--&gt;Uusliberalismi&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;:&lt;/strong&gt; 1900-luvulla syntynyt suuntaus, joka korostaa entisestään markkinoiden ensisijaisuutta ja valtion menojen karsimista.&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;uJ19be notranslate&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;c&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-uids=&quot;wrRYUd_3f,wrRYUd_3g&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cb=&quot;&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;vKEkVd&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-animation-atomic=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-attrbind=&quot;class=wrRYUd_3e/TKHnVd&quot;--&gt;&lt;span aria-hidden=&quot;true&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-04-26T11:09:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Esitykset poliittisista aatteista. Tehtävä Alajärven opiskelijoille.</title>
<id>https://peda.net/id/416e99123f3</id>
<updated>2026-04-24T08:59:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/esitykset-poliittisista-aatteista#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;eb-paragraph eb-content-block ng-star-inserted&quot;&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Selvittäkää oppikirjan ja internetin avulla keskeiset asiat seuraavista aatteista.&lt;br/&gt;&#10;Mistä alla olevat käsitteet muodostuvat ja mitä niissä korostetaan?&lt;br/&gt;&#10;Ketkä ovat olleet aatteen kuuluisia ideologeja?&lt;br/&gt;&#10;Miten aatteen mukaan yhteiskunnasta saadaan järkevä ja toimiva?&lt;br/&gt;&#10;Selvityksen jälkeen kukin ryhmä pitää aiheestaan lyhyen tietoiskun.&lt;br/&gt;&#10;Tietoiskun voitte tehdä diaesityksenä, jonka lähetätte Pedanetin kansioon.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;a. konservatismi Mimosa&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;b. kommunitarismi Kiia&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;c. libertarismi Konsta&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;d. taloudellinen liberalismi&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;e. sosialismi Hetastiina&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;f. populismi Ilona&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-04-23T20:02:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Demokratia. Kotitehtävät.</title>
<id>https://peda.net/id/64adbb8e3e1</id>
<updated>2026-04-22T10:01:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/6.-demokratia.-kotitehtavat#top" />
<content type="html">Lue kotona kirjan kappale 6. ja tee kappaleen tehtävät 1-3. 4 ja 6.</content>
<published>2026-04-22T09:56:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Demokratia</title>
<id>https://peda.net/id/d4005fb83d9</id>
<updated>2026-04-22T09:55:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/6.-demokratia2#top" />
<content type="html">Katso linkin alta löytyvä Filojorin pohdinta demokratiasta n. 11 min. &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=ij_qqZYyM8c&amp;amp;list=PLtwOm0S7n3woRmjBsYjdyECw7drL86nGH&amp;amp;index=8&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=ij_qqZYyM8c&amp;amp;list=PLtwOm0S7n3woRmjBsYjdyECw7drL86nGH&amp;amp;index=8&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Millaisia seikkoja hän nostaa esiin&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) demokratian hyvinä puolina?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- vallanpitäjien tulee huomioida vallan kohteiden tarpeet, koska he ovat vastuussa tekemisistään äänestäjille&lt;br/&gt;&#10;- demokratia edistää tiedon puolueettomuutta ja mahdollistaa eri näkemykset asioihin (eri puolueet ja vapaa media)&lt;br/&gt;&#10;- kansa on kiinnostuneempi sivistämään itseään yhteiskunnallisista asioista, kun heillä on todellinen vaikuttamisen mahdollisuus asioihin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) demokratian huonoina puolina?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- demokratia johtaa epätasa-arvoon eli enemmistön valtaan, vähemmistön oikeuksia ajetaan hitaammin&lt;br/&gt;&#10;- demokratia on konservatiivinen hallintomalli, enemmistön päätä on hidasta kääntää ja poliitikot vetoaa yleensä enemmistöön&lt;br/&gt;&#10;- kannatuksen hakemiseksi poliitikot ajautuvat huijaamaan äänestäjiä vaalilupauksilla, joita ei ole tarkoituskaan pitää&lt;br/&gt;&#10;- kaikilla äänestäjillä on vain yksi ääni riippumatta tietämyksen tasosta</content>
<published>2026-04-21T18:36:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Hyvinvointivaltio</title>
<id>https://peda.net/id/99d465dc3d8</id>
<updated>2026-04-22T09:29:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/hyvinvointivaltio#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan tietoruutu &amp;quot;Hyvinvointivaltio&amp;quot; ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Mitä tarkoittaa hyvinvointivaltio?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Valtio, jossa ihmisille pyritään tarjoamaan kattava sosiaaliturva ja hyvä elintaso. Valtio on vastuussa hyvinvointipalveluiden tuottamisesta verovaroin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Mitä tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ajatus siitä, että hyvinvointia tuottavat valtion ohella myös kolmas sektori: yksilöt itse, järjestöt ja yritykset.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Millä tavoin hyvinvoinnin määritteleminen on sekä arvokysymys että poliittinen kysymys? &lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kysymys hyvinvoinnin riittävästä tasosta on vaikea ongelma. Mikä olisi riittävä taso, kun kaikkea ei voi taata kaikille?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Millaisia haasteita hyvinvointivaltiolla on tällä hetkellä?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Väestön ikääntyminen ja pieni syntyvyys. Veronmaksajia on vähän suhteessa eläkeläisiin ja lapsiin.&lt;br/&gt;&#10;Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen ruuhkautuminen ja ongelmat niiden rahoituksessa.&lt;br/&gt;&#10;Suomen valtion voimakas velkaantuminen, menoja tulisi pysyvästi vähentää, mikä tarkoittaa hyvinvointipalvelujen karsimista.&lt;br/&gt;&#10;Huono taloustilanne Ukrainan sodan ja yleisen epävarmuuden takia.&lt;br/&gt;&#10;Ympäristön kuormittuminen asettaa rajoitteita kuluttamiselle.</content>
<published>2026-04-21T16:47:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Reilu peli. Pohdintaa.</title>
<id>https://peda.net/id/1f9e781a3bf</id>
<updated>2026-04-20T10:58:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/5.-reilu-peli.-pohdintaa#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;1. Pohdinta: Reilu peli&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Pohtikaa seuraavia kysymyksiä:&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;a. Millaista on reilu peli?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kaikki toimii samojen sääntöjen mukaan ja toista autetaan tarpeen tullen&lt;br/&gt;&#10;- tasavertaisuus&lt;br/&gt;&#10;- ketään ei huijata&lt;br/&gt;&#10;- ketään ei selän takana mustamaalata&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;b. Millaista on epäreilu peli?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- epätasa-arvoisuus&lt;br/&gt;&#10;- ihmisiä kohdellaan eri tavoin huomioimatta heidän lähtökohtiaan&lt;br/&gt;&#10;- kaikille ei kerrota kaikkia oleellisia asioita&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;h1&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;2. Pohdinta: Epäoikeudenmukaisuus&lt;/span&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Opiskelijat listaavat tilanteita, joissa he ovat kohdanneet tai voisivat kohdata epäoikeudenmukaisuutta. Listoja voidaan tutkia vertaillen niitä keskenään.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;a. koulussa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kiusaaminen&lt;br/&gt;&#10;- eri sukupuolia kohdellaan eri tavoin&lt;br/&gt;&#10;- arviointi voi olla epäoikeudenmukaista&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;b. kotona&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- lapsia kohdellaan epätasa-arvoisesti (ktoitöiden tekeminen, henkinen tai rahallinen tuki)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;b&gt;c. kesätyöpaikassa&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;- joidenkin työntekijöiden suosiminen toisten kustannuksella&lt;br/&gt;&#10;- aloittavaa työntekijää ei oteta vakavasti&lt;br/&gt;&#10;- epätasa-arvoinen palkkaus&lt;br/&gt;&#10;- hankalat tehtävät joillekin tietyille työntekijöille&lt;br/&gt;&#10;- kiittäminen tai moittiminen ei mene oikeudenmukaisesti&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-04-19T17:07:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Valtio ja kriisit</title>
<id>https://peda.net/id/a86da2a63a2</id>
<updated>2026-04-17T09:42:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/4.-valtio-ja-kriisit2#top" />
<content type="html">Lue kappale 4. Tee kappaleen tehtävät 1,2,6 ja 9.</content>
<published>2026-04-17T09:42:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Talous ja hyvinvointi</title>
<id>https://peda.net/id/983a4e8a39a</id>
<updated>2026-04-16T18:40:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/3.-talous-ja-hyvinvointi2#top" />
<content type="html">Filojori: Talous ja poliittiset ideologiat &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=qFnGh6yr5s0&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=qFnGh6yr5s0&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;N. 10 min.</content>
<published>2026-04-16T18:40:28+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Talous ja hyvinvointi</title>
<id>https://peda.net/id/49e61342382</id>
<updated>2026-04-17T08:49:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/3.-talous-ja-hyvinvointi#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan kappale 3. ja vastaa kysymyksiin. Kirjaa vastaukset omiin muistiinpanoihisi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Millaisessa historiallisessa tilanteessa klassinen liberalismi syntyi?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- yksilön merkitys kasvoi ja alettin pohtia yksilön hyvinvointia ja yksilön suhdetta yhteiskuntaan&lt;br/&gt;&#10;- uuden ajan alussa eurooppalaisen ihmisen maailmankuva muuttui&lt;br/&gt;&#10;- taustalla löytöretket, luonnontieteiden edistyminen, renessanssi ja kirkon auktoriteettiaseman heikkeneminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Millaisia asioita tämä aate korosti&lt;/b&gt;?&lt;br/&gt;&#10;- liberalismi korosti yksilön vapauksia ja oikeuksia&lt;br/&gt;&#10;- Locke korosti ihmisen luonnollisia oikeuksia elämään, omaisuuteensa ja vapauteensa&lt;br/&gt;&#10;- valtion tehtävä on näiden vapauksien turvaaminen&lt;br/&gt;&#10;- verotus on perusteltavissa vain jos varat käytetään turvaamaan luonnollisten oikeuksien toteutuminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Millaisessa historiallisessa tilanteessa kapitalismi syntyi?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kapitalismi syntyi teollisen vallankumouksen seurauksena&lt;br/&gt;&#10;- teollistumisen myötä syntyi tehdastuotanto ja työpaikat siirtyivät tehtaisiin&lt;br/&gt;&#10;- tämän mahdollisti teknologian kehitys&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Millaiset olivat kapitalismin perusperiaatteet?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- vapaa kilpailu vapailla markkinoilla&lt;br/&gt;&#10;- tuotannon ja tehtaiden yksityisomistus&lt;br/&gt;&#10;- palkkatyö, tehokas työnjako&lt;br/&gt;&#10;- kapitalismi korosti talouden liberalismia eli valtion mahdollisimman vähäistä sääntelyä markkinoilla&lt;br/&gt;&#10;- Aadam Smith: jos yrittäminen on vapaata, jokainen voi yrittää maksimoida hyötynsä, tämän seurauksena ikään kuin &amp;quot;näkymättömän käden&amp;quot; ohjaamana kaikkien varallisuus kasvaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Miten kapitalismia on kritisoitu?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kapitalismi suosii jo valmiiksi rikkaita&lt;br/&gt;&#10;- kapitalismi johtaa varallisuuden kerääntymiseen harvoille ja joidenkin jäämiseen osattomiksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6. Millaisessa historiallisessa tilanteessa sosialismi syntyi?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- sosialismi syntyi vastareaktiona työväestön alistettuun asemaan&lt;br/&gt;&#10;- teollistumisen jälkeen useissa tehdastöissä ei tarvittu ammattitaitoa, joten työntekijän saattoi helposti korvata uudella&lt;br/&gt;&#10;- maaseudulta tuli koko ajan uusia työntekijöitä, joilla entinen saatettiin korvata&lt;br/&gt;&#10;- tämän vuoksi ammattitaodottoman työväestön asema muuttui heikoksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7. Millaisia ajatuksia sosialismi korosti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- korosti sitä, että työn hedelmät tulisi jakaa tasapuolisemmin&lt;br/&gt;&#10;- valtion tulisi johtaa ja ohjailla tuotantoa jotta yritykset eivät riistäisi tyäväestöä ja yritykset tuottaisivat tavaroita yleisen tarpeen mukaan&lt;br/&gt;&#10;- jonkinlainen suunnitelmatalous&lt;br/&gt;&#10;- Marx kutsui näitä utopistisosialisteiksi, koska käsitys tulevasta talousjärjestelmästä oli vielä hämärä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;8. Karl Marx ja Friedrich Engels kehittivät sosialismia. Mitkä olivat heidän keskeiset ajatuksensa?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;- kapitalismi johtaa yhä pahenevaan eriarvoisuuteen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kapitalismissa työnantaja ei koskaan maksa työntekijälle hänen kokmo työnsä arvoa palkkana, vaan pitää itsellään erotuksen eli ns. lisäarvon&lt;br/&gt;&#10;- tässä vaihtokaupassa työnantaja rikasttu ja työntekijä köyhtyy&lt;br/&gt;&#10;- työntekijä myös vieraantuu työnsä tuloksista ja muuttu koneiston osaksi&lt;br/&gt;&#10;- jotta tilanne voitaisiin ratkaista, työväestön tulee tulla tietoiseksi alisteisesta asemastaan ja ottaa tuotantovälineet haltuunsa vallankumouksen avulla&lt;br/&gt;&#10;- sosialistisessa yhteiskunnassa valtio omistaa tuotantovälineet ja yhteiskunnassa resurssit jaetaan tasapuolisesti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;9. Määrittele käsitteet:&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;dialektinen materialismi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- maailmassa kaikki on materiaa&lt;br/&gt;&#10;- maailmassa asiat tapahtuvat ristiriitojen kautta, kun vastakkaiset näkemykset ajautuvat keskenään konfliktiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;historiallinen materialismi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tuotantosuhteet määrittävät yhteiskunnan kehityksen ja ovat sen perusta&lt;br/&gt;&#10;- tuotantovälineiden yksityisomistus johtaa yhteiskuntaluokkien syntymiseen ja näiden väliset ristiriidat puolestaan vallankumoukseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;tieteellinen sosialismi&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Engelsin nimitys hänen ja Marxin teorialle yhteiskunnan rakenteesta ja kehityksestä&lt;br/&gt;&#10;- tieteellinen nimityksellä haluttiin vetää rajaa utopistisosialisteihin</content>
<published>2026-04-14T19:52:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Negatiivinen ja positiivinen vapaus</title>
<id>https://peda.net/id/7aecebac382</id>
<updated>2026-04-15T08:05:30+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/2.-negatiivinen-ja-positiivinen-vapaus#top" />
<content type="html">Filosofi ja aatehistorioitsija &lt;b&gt;Isaiah Berlin&lt;/b&gt; (1909-1997) jakaa vapauden negatiiviseen ja positiiviseen vapauteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Negatiivinen vapaus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tarkoittaa vapautta muiden ihmisten asettamista kielloista, pakosta tai esteistä&lt;br/&gt;&#10;- tarkoittaa rajoitteiden poissaoloa, siis vapautta jostakin&lt;br/&gt;&#10;- negatiivisia vapauksiani on loukattu, jos joku toinen tietoisesti rajoittaa vapauttani, esim. vangitsee&lt;br/&gt;&#10;- klassiset brittifilosofit (Hobbes, Locke, Smith, Bentham ja Mill) ymmärsivät vapauden juuri negatiivisenä vapautena&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Positiivinen vapaus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tarkoittaa vapautta johonkin&lt;br/&gt;&#10;- positiivisesti vapaa ihminen pystyy päättämään asioistaan ja on vastuussa niistä&lt;br/&gt;&#10;- itsemääräämisoikeus, itsensä toteuttaminen ja kyky tavoitella päämääriään&lt;br/&gt;&#10;- esim. yhteiskunnassa oikeus äänestää ja asettua ehdokkaaksi vaaleissa&lt;br/&gt;&#10;- hyvinvointivaltion kannattajat ovat sitä mieltä, että pelkkien negatiivisten vapauksien lisäksi ihmiset tarvitsevat myös positiivisia vapauksia, esim. koulutusta, terveydenhuoltoa, suojaa kylmyydeltä ja ravintoa&lt;br/&gt;&#10;- valtion tulee taata nämä ihmisille, jotta he ylipäätään voisivat kasvaa autonomisiksi yksilöiksi&lt;br/&gt;&#10;- hyvinvointivaltion kannattajat ovat valmiita hyväksymään korkean verotuksen jotta kansalaisille voitaisiin tarjota nämä positiiviset vapaudet&lt;br/&gt;&#10;- eli siis he ovat valmiita uhraamaan osan negatiivisistä vapauksistaan (oikeus omien tulojen täysimääräiseen käyttöön) positiivisten vapauksien toteutumisen vuoksi</content>
<published>2026-04-14T19:39:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Vuoropuhelu: Platonin ja Aristoteleen ajatuksia</title>
<id>https://peda.net/id/8e3bb106336</id>
<updated>2026-04-13T11:05:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/1.-vuoropuhelu-platonin-ja-aristoteleen-ajatuksia#top" />
<content type="html">&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;Tutustukaa oppikirjan ja internetin avulla Platonin ja Aristoteleen ajatuksiin hyvästä ja oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta. Tutustumisen jälkeen käykää parin kanssa vuoropuhelu rooleissa. Toinen keskustelija on Platon, toinen Aristoteles. Vuoropuhelun apuna voitte käyttää esimerkiksi seuraavia puheenvuoron alkuja:&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;”Minun mielestäni hyvä yhteiskunta perustuu…”&lt;br/&gt;&#10;P: Jokainen saa yhteiskunnassa sellaisen tehtävän, johon hän parhaiten ominaisuuksiltaan sopii.&lt;br/&gt;&#10;A: Siihen, että samanarvoisia kohdellaan samalla tavalla ja eriarvoisia eri tavoin.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;”Hyvässä yhteiskunnassa on tärkeää…”&lt;br/&gt;&#10;P: Viisaat filosofit hallitsevat ja jokainen täyttää oman velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.&lt;br/&gt;&#10;A: Valtio ohjaa kansalaiset kohti hyvää lakien ja kasvatuksen avulla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;”Tärkeitä arvoja ovat…”&lt;br/&gt;&#10;P: Viisaus, rohkeus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, velvollisuus&lt;br/&gt;&#10;A: Onnellisuus , kukoistus, hyveiden noudattaminen, hyveistä keskeisin oli kohtuullisuus&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;”Sinun ajatuksesi tuntuvat oudoilta, koska…”&lt;br/&gt;&#10;P: Platon ei uskonut että kaikki ihmiset olisivat halukkaita tai kykeneviä yhteisten asioiden hoitamiseen eli olemaan zoon politicon&lt;br/&gt;&#10;A: Ihmisten jakaminen eri tyyppeihin on kummallista. Sukulaisuhteiden huomiotta jättäminen ei toimi. Näin Aristoteles arvosteli Platonia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p class=&quot;eb-paragraph ng-star-inserted&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block&quot;&gt;&lt;span class=&quot;eb-content-block-mime-type-text-plain ng-star-inserted&quot;&gt;”Minun yhteiskuntamallini on parempi kuin sinun, koska…”&lt;br/&gt;&#10;P: Yhteiskuntaon hierarkkinen ja hallinnon valta ulottuu kaikille elämän aloille ja yhteiskunta on siksi vahva&lt;br/&gt;&#10;A: Kaikki vapaat miehet ovat kykeneviä hoitamaan yhteisiä asioita. (Ei naiset, lapset ja orjat)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2026-04-08T19:25:28+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Platonin ja Aristoteleen ihanneyhteiskuntien kritiikkiä</title>
<id>https://peda.net/id/35a21e84366</id>
<updated>2026-04-13T09:59:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/1.-platonin-ja-aristoteleen-ihanneyhteiskuntien-kritiikkia#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Platonin ihannevaltiota on kritisoitu mm. seuraavasti:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Jos yhteiskunta päättää kansalaisen paikan yhteiskunnassa, koulutuksen ja lasten &lt;br/&gt;&#10;kasvatuksen, yksilön omille mielipiteille ei jää tilaa. Yksilön mielipiteellä ei ole merkitystä.&lt;br/&gt;&#10;- Yhteiskunnan valta ulottuu kaikille elämänalueille&lt;br/&gt;&#10;- Yhteiskuntaluokkien rajat on selvästi määritelty ja luokasta toiseen siirtyminen on vaikeaa ellei mahdotonta&lt;br/&gt;&#10;- Kansalaiset kasvtetaan tehokkaasti yhteiskunnan yhteisiin arvoihin ja muita mielipiteitä ei hyväksytä. Platonille ei välttämättä tullut &lt;br/&gt;&#10;mieleen se, että joku voisi olla tyytymätön. Olihan viisaat filosofit asettaneet hänet juuri hänelle sopivaan paikkaan yhteiskunnassa.&lt;br/&gt;&#10;- Platonin yhteiskuntamallia on kritisoitu totalitaarisen yhteiskunnan esikuvaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Aristoteleen yhteiskuntamallia on kritisoitu mm. seuraavasti:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- Se perustuu osin virheelliselle ihmiskuvalle, sillä kaikki suinkaan eivät ole luonnostaan yhteisöllisiä ja sosiaalisia&lt;br/&gt;&#10;- Aristoteleen yhteiskuntamalli on yläluokkainen. Valtiossa valtaa käyttävät vapaat kansalaiset. Naiset, orjat ja nuoret eivät voi osallistua &lt;br/&gt;&#10;päätöksentekoon erilaisten puutteidensa takia&lt;br/&gt;&#10;- Aristoteleen yhteiskuntamalli ei toimisi nykyisissä miljoonaväestön yhteiskunnissa, koska vaatii kaikkien kelvollisten osallistumista yhteisten &lt;br/&gt;&#10;asioiden hoitoon</content>
<published>2026-04-12T14:17:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Yhteiskuntafilosofian alku</title>
<id>https://peda.net/id/96f68b1a34a</id>
<updated>2026-04-10T08:46:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/filosofia/minnan-sivut/fi03-kevat-2026/1.-yhteiskuntafilosofian-alku2#top" />
<content type="html">Lue kirjan kappale 1. &amp;quot;Yhteiskuntafilosofian alku&amp;quot; ja tee kappaleen tehtävät 1,3,4 ja 6.&lt;br/&gt;&#10;Käydään tehtävät läpi sen jälkeen, kun olette valmiita.</content>
<published>2026-04-10T08:46:15+03:00</published>
</entry>


</feed>