<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>27. Venäjä</title>
<id>https://peda.net/id/f588dffa9ae</id>
<updated>2017-01-08T16:50:59+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f588dffa9ae:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/id/FGdQ44&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;e-Oppi -lisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun sisällys</title>
<id>https://peda.net/id/f58962ea9ae</id>
<updated>2018-01-02T06:26:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/luvun-sis%C3%A4llys#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/luvun-sis%C3%A4llys/p#top&quot; title=&quot;Panacea_Doll_shutterstock_324217616_lippu_venaja.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/luvun-sis%C3%A4llys/p:file/photo/030484a3ee91c910bb3aa3d96ed6591fa35e3b9f/Panacea_Doll_shutterstock_324217616_lippu_venaja.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Venäjän lippu.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;27.1 Mikä se on?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;27.2 Perustietoja Venäjästä&lt;br/&gt;&#10;27.3 Pohjoisesta etelään&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;27.4 Todellinen pääkaupunki&lt;br/&gt;&#10;27.5 Venäjän portti Itämerelle&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;27.6 Venäjän suuruus&lt;br/&gt;&#10;27.7 Venäjän pinnanmuodoista&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;27.8 Kuvagalleria Venäjältä</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.1 Mikä se on?</title>
<id>https://peda.net/id/f58a72a29ae</id>
<updated>2017-01-11T13:38:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/mik%C3%A4-se-on#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Se on pinta-alaltaan lähes puolet Euraasian mantereesta. Sillä on maailman suurimmat metsävarat ja makean veden varastot. Sitä ovat hallinneet muinaisina aikoina kasaarit, viikingit ja tataarit. Se laukaisi ensimmäisen maata kiertävän satelliitin, jonka kulkua taivaalla Suomessakin seurattiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Se oli toinen kylmän sodan supervaltioista. Se kuuluu maailman suurimpien talouksien joukkoon. Sillä on useita Nobel-palkittuja tiedemiehiä ja kirjailijoita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sen jääkiekkomaajoukkue oli vuosikymmenien ajan voittamaton meille suomalaisille. Sen yksilöitä ja joukkueita löytyy lähes kaikkien urheilulajien huipulta. Se herättää yhä nykyäänkin voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Se on &lt;b&gt;Venäjä&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/mik%C3%A4-se-on/k#top&quot; title=&quot;karttapohja_venaja_29102015.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/mik%C3%A4-se-on/k:file/photo/4838c89092341fa8aaff59444086f0f0f40cb5a7/karttapohja_venaja_29102015.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Venäjä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.2 Perustietoja Venäjästä</title>
<id>https://peda.net/id/f58c7eee9ae</id>
<updated>2017-01-09T06:09:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/perustietoja#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/perustietoja/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_138434267_venaja_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/perustietoja/s:file/photo/f8262ed49ba110312bf800bd0f05129ea4132380/shutterstock_138434267_venaja_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Venäjä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Pinta-ala&lt;/b&gt;: &lt;span&gt;17 075 400 km²&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Väkiluku:&lt;/b&gt; &lt;span&gt;n. 140 miljoonaa (140 000 000)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Raha:&lt;/b&gt; Rupla&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tärkeimmät elinkeinot:&lt;/b&gt; Maakaasun ja öljyn tuotanto, metalli- ja puuteollisuus, maatalous</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.3 Pohjoisesta etelään</title>
<id>https://peda.net/id/f58ea0c09ae</id>
<updated>2017-12-07T14:31:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/pe#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Venäjän pohjoisimmat osat ovat valtaosin asumatonta seutua, koska alue sijaitsee kylmällä vyöhykkeellä Jäämeren rannikolla. Kasvillisuus on karua &lt;b&gt;tundrakasvillisuutta&lt;/b&gt;. Alueella on alunperin asunut vain luontaistaloutta harjoittavia heimoja. Pääelinkeinoina näillä on kalastus, metsästys ja poronhoito. Runsaiden malmi-, öljy- ja kaasuesiintymien ympärille on syntynyt jopa uusia kaupunkeja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/pe/k#top&quot; title=&quot;karttapohja_venaja_kasvullisuus-web.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/pe/k:file/photo/524d682f73d9324f201818cd56be443ccadec836/karttapohja_venaja_kasvullisuus-web.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;karttapohja_venaja_kasvullisuus-web.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suurin pohjoisen kaupunki on Kuolan niemimaalla sijaitseva &lt;b&gt;Murmansk&lt;/b&gt;. Siellä on Venäjälle tärkeä sotilastukikohta ja suuri kalastussatama. Murmanskista lähtevät talvisin ydinkäyttöiset jäänmurtajat, jotka pitävät auki laivareitin itään usean kuukauden vuosittain.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tundralta etelään tultaessa tullaan &lt;b&gt;taigalle&lt;/b&gt;. Tämä maailman suurin yhtenäinen havumetsäalue jatkuu Venäjältä itään Pohjois-Amerikkaan ja länteen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, joten se kiertää ympäri maapallon. Taigalta hakataan valtavia määriä puuta vuosittain. Alueella on myös runsaasti kaivannaisia ja kaasuesiintymiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Uralin itäpuolelta saavat alkunsa Venäjän valtavat kaasuputkiverkostot, joissa kuljetetaan kaasua huomattava määrä vientiin eri puolille Eurooppaa. Taigan eteläosissa on suuria teollisuuskaupunkeja kuten Krasnojarsk ja Irkutsk. Valtaosa kaupungeista sijoittuu Pietarista Vladivostokiin vievän junanradan varteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/pe/vladivostok#top&quot; title=&quot;venaja_vladivostok_shutterstock_149313023_venaja_p_levea_m.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/pe/vladivostok:file/photo/fa7addb5d86adc8fd7eb676a52d45db11e175fdb/venaja_vladivostok_shutterstock_149313023_venaja_p_levea_m.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vladivostok.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Näkymä Tyynenmeren rannalta Vladivostokista, johon Pietarista alkava junanrata päättyy.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Uralin länsipuolella taigan eteläpuolella on &lt;b&gt;lehtimetsäalue&lt;/b&gt;. Valtavia alueita on täällä raivattu pelloiksi. Alueella on myös suuri osa Venäjän väestöstä, sillä &lt;b&gt;Pietari&lt;/b&gt;, Venäjän pääkaupunki &lt;b&gt;Moskova, &lt;/b&gt;Nizni Novgorod ja Kazan ovat täällä. Pietari ja Moskova ovat valtion suurimmat teollisuuskeskittymät. Myös Nizni Novgorodissa on paljon etenkin kulkuneuvoteollisuutta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lehtimetsäalueen itäpuolelle jää &lt;b&gt;aroalue&lt;/b&gt;. Näillä kahdella alueella on valtaosa Venäjän maataloustuotannosta. Vaikka alueet ovat laajat, hehtaarisadot ovat pienet. Valtavien alueiden vuoksi Venäjä kuuluu maailman johtaviin lihan, viljan ja maidon tuottajiin.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.4 Todellinen pääkaupunki</title>
<id>https://peda.net/id/f5909f7e9ae</id>
<updated>2017-01-11T13:42:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/tp#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Otsikko &amp;quot;todellinen pääkaupunki&amp;quot; viittaa Moskovan asemaan paitsi hallinnollisena myös hyvin monen muun asian suhteen suurimpana kaupunkina Venäjällä. Moskovassa on yli 11 miljoonaa ihmistä, siis yli kaksi kertaa Suomen väkiluku.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Moskovan ytimessä sijaitsee &lt;b&gt;Kreml&lt;/b&gt;, josta käsin Venäjää hallitaan. Kremliä ympäröi yli kaksi kilometriä pitkä punainen muuri, jossa on 20 tornia ja neljä sisäänkäyntiä. Muurien sisällä on presidentin asunto. Siellä on myös Kremlin palatsi, jossa nykyään on jopa 6000 ihmistä vetävä teatteri balettia, oopperaa ja konsertteja varten.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/tp/g#top&quot; title=&quot;kreml.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/tp/g:file/photo/19c2ef456df8fd1e0be4f031f178533744c1af8a/kreml.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Moskova.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Kremlin muuria Moskvajoen rannalla.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kremlin vieressä on &lt;b&gt;Punainen tori&lt;/b&gt;. Täällä Kremlin edessä on Leninin mausoleumi, jossa Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja, Vladimir Iljits Lenin, on nähtävillä. Hänet on säilötty tänne menetelmillä, jotka vaativat vuosittain uudelleenkäsittelyä, joten mausoleumi on kiinni osan vuodesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/tp/g2#top&quot; title=&quot;punainen_tori.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/tp/g2:file/photo/18896e8c033f6bd813c64c44c3b40049b6d5e5aa/punainen_tori.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Moskovan punainen tori.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Punainen tori.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Punaisen torin päässä on hyvin kirjava Pyhän Vasilin katedraali, jonka sisällä on yhdeksän pientä kappelia. Torin itälaidalla on yksi Moskovan suurimmista kauppakeskuksista, GUM.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kremliltä ja Punaiselta torilta pääsee säteittäisesti pois päin vieviä valtakatuja mihin ilmansuuntaan haluaa. Näitä &amp;quot;säteitä&amp;quot; yhdistää useampi kehätie, jotka ympäröivät Moskovan keskustaa laajenevina kehinä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF8&amp;amp;oe=UTF8&amp;amp;msa=0&amp;amp;msid=104533783642869064279.000485edee1cb937d03be&amp;amp;dg=feature&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Moskova Google Mapsissa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.5 Venäjän portti Itämerelle</title>
<id>https://peda.net/id/f59203b49ae</id>
<updated>2017-12-07T14:30:44+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vpi#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;em&gt;Sankt Pieterburg, Petrograd, Leningrad&lt;/em&gt;, &lt;b&gt;Pietari&lt;/b&gt;: rakkaalla lapsella on monta nimeä. &lt;b&gt;Pietari Suuri&lt;/b&gt; perusti kaupungin vuonna 1703 linnoitukseksi ruotsalaisten hyökkäyksiä vastaan Suomenlahden pohjukkaan, Neva-joen suistoon. Ensimmäinen valmistunut rakennus olikin Pietari-Paavalin linnoitus, nimi ei kuitenkaan tullut tsaarin vaan apostoli Pietarin mukaan. Rakennustöihin oli laitettu ruotsalaisia sotavankeja ja venäläisiä maaorjia. Työ rahoitettiin uusilla veroilla, kuten parta-, arkku- ja sieluverolla. Vuonna 1712 Pietari Suuri julisti kaupungin Venäjän uudeksi pääkaupungiksi ja määräsi aateliset, virkamiehet ja kauppiaat muuttamaan sinne Moskovasta. Pietarin kuollessa 1725 kaupungissa oli 40 000 asukasta ja 90 % Venäjän ulkomaankaupasta kulki sen kautta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vpi/p#top&quot; title=&quot;pietari_shutterstock_62052523_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vpi/p:file/photo/9700174d9eabe12bc7f9d289a71894cb0bcd2833/pietari_shutterstock_62052523_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pietari.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Pietari Neva-joen suistossa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Nykyään Pietari on lähes viiden miljoonan asukkaan kaupunki. Se on Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. Se on myös maailman pohjoisin yli miljoonan asukkaan kaupunki ja yhdessä Moskovan kanssa Venäjän ainoa &lt;b&gt;liittokaupunki&lt;/b&gt;. Muiden neuvostokaupunkien tapaan rakennusten korkeus kaupungissa on päinvastainen kuin länsimaisissa kaupungeissa, sillä keskustasta poispäin siirryttäessä rakennusten korkeus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että suunnitelmatalouden aikana maan hinnalla ei ollut juurikaan merkitystä rakennusprojekteista päätettäessä. Esimerkiksi&lt;b&gt; Manhattanin&lt;/b&gt; pilvenpiirtäjät New Yorkissa ovat seurausta tonttimaan tähtitieteellisistä hinnoista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pietarin alueella on 42 saarta, joita yhdistää 340 siltaa. Siltojen ja saarien välissä kulkevien kanavien mukaan kaupunki onkin saanut lempinimen &lt;b&gt;&amp;quot;Pohjolan Venetsia&amp;quot;. &lt;/b&gt;Kaupunkia ympäröivä alue on hyvin tasaista ja keskikorkeudeltaan vain neljä metriä merenpinnan yläpuolella, tästä syystä siellä onkin perustamisensa jälkeen tulvinut yli kolmesataa kertaa. Huolimatta suuresta asukasmäärästä sekä teollisuuden ja liikenteen aiheuttamista päästöistä, leveät kadut yhdessä mereltä puhaltavien tuulien kanssa pitävät ilmanlaadun kaupungissa kuitenkin kohtalaisena.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pietari on Moskovan ohella Venäjän merkittävin tieteen ja koulutuksen keskus. Pietari Suuren vuonna 1724 perustama &lt;b&gt;Pietarin tiedeakatemia&lt;/b&gt; on nykyään maan ylin tieteellinen akatemia, nimi on vain muuttunut Venäjän tiedeakatemiaksi ja sijaintipaikka Moskovaan. Yksi Venäjän vanhimmista ja suurimmista yliopistoista on &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarin_valtionyliopisto#mediaviewer/Tiedosto:Spb_06-2012_University_Embankment_06.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Pietarin valtionyliopisto&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;, jossa opiskelee yli 32 000 opiskelijaa. Kaupunki oli myös venäläisen kulttuurielämän keskus etenkin sen 200-vuotisen pääkaupunkivaiheen aikana. Siellä ovat eläneet ainakin jossain vaiheessa elämässään tunnetut venäläiset kirjailijat: &lt;em&gt;Puskin, Dostojevski, Gogol ja Ahmatova.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pietarin kaupungin keskusta jo itsessään on nähtävyys mahtipontisine rakennuksineen ja siltoineen. Kaupungin pääväylä on &lt;b&gt;Nevski Prospekt&lt;/b&gt;, jonka varrella monet nähtävyydet sijaitsevat ravintoloiden ja kauppojen ohella. Kaupungissa on mm. yli sata museota, mm. maailman kuuluisimpiin kuuluva &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Eremitaa%C5%A1i#mediaviewer/Tiedosto:HermitageAcrossNeva.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Eremitaasi&lt;/a&gt;. &lt;/b&gt;Sen yhteydessä on &lt;b&gt;Talvipalatsi&lt;/b&gt;, joka toimi aikoinaan Venäjän keisarien palatsina. Tsaari perheineen asui talvet palatsissa ja kesät vietettiin &lt;b&gt;Tsarskoje Selossa&lt;/b&gt;, 24 km päässä Pietarin keskustasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vpi/p2#top&quot; title=&quot;pietari_talvipalatsi_neva_shutterstock_118137787_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vpi/p2:file/photo/cd46d7724f26fb256eeae8754f2ffa10254b355b/pietari_talvipalatsi_neva_shutterstock_118137787_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Talvipalatsi.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvipalatsi&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;em&gt;Talvipalatsi.&lt;/em&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailman neljänneksi korkein kupolikirkko (101,5 m) on&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Iisakinkirkko#mediaviewer/Tiedosto:Saint_Isaac%27s_Cathedral_in_SPB.jpeg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt; Iisakinkirkko&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;, jota rakennettiin 40 vuotta ja josta jäi myös sanonta suomenkieleen. Se kultainen kupoli näkyy joka puolelle kaupunkia ja on syytäkin, koska siihen käytettiin yli sata kiloa kultaa. Nevski Prospektin varrelta löytyy myös&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kazanin_katedraali#mediaviewer/Tiedosto:Spb_06-2012_Nevsky_various_02.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; Kazanin Jumalanäidin katedraali&lt;/a&gt;,&lt;/b&gt; joka on Pietarin pääkirkko. Sinne on haudattu mm. Napoleonin kukistaja marsalkka Mihail Kutuzov vuonna 1813. Nevski Prospektin eteläpäähän Pietari Suuri rakennutti&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_Nevskin_lavra#mediaviewer/Tiedosto:Sankt_Petersburg-Alexander_Nevskij_Kloster_7.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt; Aleksanteri Nevskin luostarin&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;, joka sai &lt;b&gt;lavran&lt;/b&gt; aseman vuonna 1797. Lavra on ortodoksisessa kirkkokunnassa alueensa merkittävin luostari.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Talvipalatsin ja Tsarskoje Selon ohella kuuluisa nähtävyys on myös &lt;b&gt;Pietarhovi&lt;/b&gt;, jonka palatsi- ja puistokokonaisuuden keskipiste on &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarhovi#mediaviewer/Tiedosto:Peterhof_cascade_2048px.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Suuri suihkulähdekaskadi&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. Sitä ympäröivät kullatut pronssipatsaat, kuten leijonankitaa aukipitävä Simson, sekä Yläpuisto käytävine, lampineen ja suihkulähteineen. Näistä kuuluisin on &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarhovi#mediaviewer/Tiedosto:Petershof_Bolshoy_Palace_2005.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Neptunuksen lähde&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pietarin keskustassa sijaitsee lisäksi klassistisen arkkitehtuurin muistomerkki, &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari_(kaupunki)#mediaviewer/Tiedosto:Spb_06-2012_Moika_various_03.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Jusupovin palatsi&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. Tsaariperheen suosioon päässyt munkki Rasputin murhattiin siellä vuonna 1916. Oli Rasputin munkki tai ei mutta sitkeä hän oli ainakin. Hän oli juonut myrkkyä, häntä oli ammuttu useita kertoja mutta kun hänen ruumiinsa nostettiin Nevajoesta, todettiin hänen loppujen lopuksi hukkuneen.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.6 Venäjän suuruus</title>
<id>https://peda.net/id/f599b1909ae</id>
<updated>2017-12-07T14:38:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/ven%C3%A4j%C3%A4n-suuruus#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/ven%C3%A4j%C3%A4n-suuruus/k2#top&quot; title=&quot;karttapohja_venaja_kasvillisuus.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/ven%C3%A4j%C3%A4n-suuruus/k2:file/photo/838904c4be7bc719049cbb5c66bcaee64300532c/karttapohja_venaja_kasvillisuus.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Venäjän kasvillisuuskartta. Jäämeren rannalla on tundraa. Taiga on laaja havumetsän vyöhyke. Etelämpänänä on lehtimetsää ja aroa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Venäjä on maailman laajin valtio, yli 17 miljoonaa neliökilometriä. Se on lähes kahdeksasosa koko maapallon maapinta-alasta. Itä-länsi -suunnassa se on noin 10 000 kilometriä, joka on neljäsosa koko maapallon ympärysmitasta. Tähän mahtuu kaikkiaan yhdeksän aikavyöhykettä eli eniten kuin millään muulla maalla. Pohjoisesta etelään valtion pituus on noin 5 000 kilometriä (Suomen pituus on vähän yli 1 100 km).&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Asukkaita maassa on yli 142,5 miljoonaa (8. maailmassa), mutta väentiheys on valtavan koon vuoksi vain 8 asukasta neliökilometrillä. Erilaisia etnisiä ryhmiä maassa on yli 150 ja siellä puhutaan yli sataa eri kieltä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjällä on myös maailman suurimmat metsä-, kaasu- ja mineraalivarat. Sen pohjoinen havumetsävyöhyke, &lt;b&gt;taiga&lt;/b&gt;, on maailman laajin, ja ainoastaan Amazonin sademetsät sitovat enemmän hiilidioksidia.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Baikaljärvi&lt;/b&gt; on paitsi maailman syvin (1741 metriä) myös suurin makeanveden allas koko maailmassa. Jopa viidesosa maapallon makeasta vedestä on Baikalissa. Osittain Venäjän puolella sijaitsee myös maailman suurin järvi, &lt;b&gt;Kaspianmeri&lt;/b&gt;. Se on Suomea suurempi (374 000 neliökilometriä) suolainen järvi, joka on 28 metriä merenpinnan alapuolella.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Euroopan suurin järvi puolestaan on meille suomalaisille tuttu&lt;b&gt;, Laatokka&lt;/b&gt; (17 700 neliökilometriä). Euroopan pisin joki, &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Volga#mediaviewer/Tiedosto:Volgarivermap.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Volga&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; (3 685 km), on innoittanut myös lauluntekijöitä ja taidemaalareita. Sitten on tietysti vielä &lt;b&gt;Araljärvi&lt;/b&gt;, vaikka se nykyään sijaitseekin Kazakstanin ja Uzbekistanin alueilla. Koska se historiallisesti liittyy Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton toimiin, siitä on ohessa oma tehtävä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/ven%C3%A4j%C3%A4n-suuruus/v#top&quot; title=&quot;volga_n_novgorod_shutterstock_110457989_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/ven%C3%A4j%C3%A4n-suuruus/v:file/photo/9027ad7893e404298364f44f779bf76ce579d12b/volga_n_novgorod_shutterstock_110457989_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Novgorod.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Volgan nykyaikaiset lautturit.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailman kylmin asuttu paikka, &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Oimjakon#mediaviewer/Tiedosto:Klimadiagramm-Oimjakon-Russland-metrisch-deutsch.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Oimjakonin&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; kylä, on Koillis-Venäjällä. Lämpötila on laskenut siellä lähelle -70 astetta. Maailman suurin tundralla sijaitseva kaupunki, &lt;b&gt;Murmansk&lt;/b&gt;, oli toisen maailmansodan aikana tärkeä &lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk#mediaviewer/Tiedosto:MurmanskHarbour.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;satama&lt;/a&gt; liittoutuneiden laivasaattueille.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.7 Venäjän pinnanmuodoista</title>
<id>https://peda.net/id/f59c13049ae</id>
<updated>2017-01-11T13:56:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vp#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uralvuoret&lt;/b&gt; jakaa Venäjän Eurooppaan ja Aasiaan. Euroopan puoli on lähes kokonaan alankoa, vain Kaspian syvänkö Kaspianmeren rannassa ja Kaukasusvuoristo etelässä tekevät poikkeuksen. Tunnetuimpia jokia ovat Kaspianmereen laskeva Volga ja Don. Melko lähellä Suomen rajaa ovat suuret järvet Laatokka ja Ääninen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vp/g#top&quot; title=&quot;ural_venaja_shutterstock_154833773_p_m._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vp/g:file/photo/7785735a891f30e846da1730799bc98448c626fa/ural_venaja_shutterstock_154833773_p_m._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Uralvuoristoa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Uralvuoristoa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Uralin itäpuolella, Siperiassa laaja alanko jatkuu itään aina Keski-Siperian ylängölle. Etelä- ja Itä-Venäjällä on huomattava määrä vuoristoja, joita pilkkovat jokilaaksot. Tunnetuimpia Jäämereen laskevia jokia Siperiassa ovat Ob, Jenisei ja Lena. Kaakkois-Venäjällä virtaa Amur, joka laskee Tyyneenmereen. Baikaljärvi on etelässä lähellä Mongolian vastaista rajaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vp/j#top&quot; title=&quot;jenisei_shutterstock_124992041_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/vp/j:file/photo/da4b0e313ac6151e140ab05827bd9fae81ab799f/jenisei_shutterstock_124992041_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jenisei.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Näkymä Jeniseijoelle.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>27.8 Kuvagalleria Venäjältä</title>
<id>https://peda.net/id/f59dc6d69ae</id>
<updated>2018-03-18T09:17:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/mrt#top&quot; title=&quot;shutterstock_1070022389_moskova_jalkapallo_2018_p (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/mrt:file/thumbnail/3acb10cdb7ec1226e1258187c087d58f73fa34c2/shutterstock_1070022389_moskova_jalkapallo_2018_p%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jalkapallon MM-kisat pidettiin v. 2018 Venäjällä. Kuvassa palkintopokaali ja Moskovan areena.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Jalkapallon MM-kisat pidettiin v. 2018 Venäjällä. Kuvassa palkintopokaali ja Moskovan areena.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/moskovan-keskustaa#top&quot; title=&quot;ge8_venaja_moskova_moskvajoki_sveistola_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/moskovan-keskustaa:file/thumbnail/5aafd5b9a9c31f8f7086d7f996a75201e7803e50/ge8_venaja_moskova_moskvajoki_sveistola_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Moskovan keskustaa. Moskva-joki ja Kremlin muuria.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Moskovan keskustaa. Moskva-joki ja Kremlin muuria.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/pophrevn#top&quot; title=&quot;pietari_talvipalatsi_neva_shutterstock_118137787_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/pophrevn:file/thumbnail/cd46d7724f26fb256eeae8754f2ffa10254b355b/pietari_talvipalatsi_neva_shutterstock_118137787_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pietarissa on paljon hienoja rakennuksia. Edessä virtaa Neva-joki.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Pietarissa on paljon hienoja rakennuksia. Edessä virtaa Neva-joki.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/jovsu#top&quot; title=&quot;venjaja_jaakiekko_gratky_shutterstock_147098330_venaja_p_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/jovsu:file/thumbnail/1c64a87fa77c8a97fd2b4bbefbca396465b4f46e/venjaja_jaakiekko_gratky_shutterstock_147098330_venaja_p_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jääkiekko on Venäjän suosituimpia urheilulajeja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Jääkiekko on Venäjän suosituimpia urheilulajeja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/vlk#top&quot; title=&quot;volga_n_novgorod_shutterstock_110457989_venaja_p._levea.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/vlk:file/thumbnail/9027ad7893e404298364f44f779bf76ce579d12b/volga_n_novgorod_shutterstock_110457989_venaja_p._levea.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Volga laskee Kaspianmereen.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Volga laskee Kaspianmereen.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/vs#top&quot; title=&quot;ge8_venaja_altai_maisema_sveistola_p (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/vs:file/thumbnail/60ca1cca86b714163e88cc21175a825b1aa0092f/ge8_venaja_altai_maisema_sveistola_p%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vuoristomaisemaa Siperiasta&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vuoristomaisemaa Siperiasta&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/votr#top&quot; title=&quot;venaja_vladivostok_shutterstock_149313023_venaja_p (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/kuvia-ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4/votr:file/thumbnail/848fc9f7fd6d0c7c0c10e40ced3969d719b0c1ef/venaja_vladivostok_shutterstock_149313023_venaja_p%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vladivostok on Tyynenmeren rannalla.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vladivostok on Tyynenmeren rannalla.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/f5a1dfbe9ae</id>
<updated>2017-01-09T06:34:16+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/ven%C3%A4j%C3%A4/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f1f33a349ae:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Sisällys&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f59377449ae&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Tehtävät&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f588dffa9ae&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Luvun alkuun&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>


</feed>