<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>5. KEMIAA YMPÄRISTÖSSÄMME</title>
<id>https://peda.net/id/f57fcef06dd</id>
<updated>2016-08-29T14:15:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f57fcef06dd:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/5ky#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>5.1 VESI JA VESILIUOKSET</title>
<id>https://peda.net/id/0a42204a6dd</id>
<updated>2017-01-26T11:23:13+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/5ky/5vjv#top" />
<content type="html">Maapallon pinta-alasta 75 % on veden peitossa, &lt;br/&gt;&#10;ihmisen ruumiinpainosta 60 % on vettä.&lt;br/&gt;&#10;Maapallon vedestä 95 % on merivettä.&lt;br/&gt;&#10;Juomaveden on oltava puhdasta sekä mikrobiologisesti että kemiallisesti.&lt;br/&gt;&#10;Raakavesi joudutaan yleensä puhdistamaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vesimolekyylien välillä on vahva vetysidos.&lt;br/&gt;&#10;Poolinen, pieni vesimolekyyli liuottaa ioniyhdisteitä sekä poolisia molekyyliyhdisteitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pintajännitys. &lt;br/&gt;&#10;Tiheys on suurempi nesteenä kuin kiinteänä.&lt;br/&gt;&#10;Vesi on tiheintä +4&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C.&lt;br/&gt;&#10;Kiehumispiste poikkeuksellisen korkea.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Diffuusio on liuenneen aineen leviämistä liuottimeen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poolittomat aineet liukenevat veteen huonosti, mutta erittäin pieni pooliton O&lt;sub&gt;2&lt;/sub&gt;-molekyyli liukenee jonkin verran. Lämpötilan noustessa hapen liukoisuus pienenee.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ioniyhdisteen liuetessa veteen muodostuu ioni-dipolisidos, vesimolekyylit irrottavat ionit ionihilasta ja tapahtuu HYDRATAATIO.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jotkut ioniyhdisteet ovat niukkaliukoisia, liukenemista tapahtuu vain vähän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pienet pitoisuudet ilmoitetaan miljoonasosina, ppm.&lt;br/&gt;&#10;Suuremmat pitoisuudet ilmoitetaan sadasosina, %.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ylikylläinen liuos muodostuu, kun liuennutta ainetta ei enää liukene ja muodostuu saostuma.&lt;br/&gt;&#10;Liukoisuus ilmoitetaan yleensä grammoina/100 ml vettä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pesuainemolekyylissä (tensidi) on sekä hydrofobinen että hydrofiilinen osa, näin lika (pooliton) saadaan liukenemaan veteen, muodostuu miselli.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Osmoosi on ilmiö, jossa vesi virtaa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään.</content>
<published>2016-08-29T14:16:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5.2 ILMA JA ILMAKEHÄ</title>
<id>https://peda.net/id/1cacfd0e6dd</id>
<updated>2016-09-19T10:33:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/5ky/5iji#top" />
<content type="html">Ilmakehä on kaasujen seos, katso MAOL.&lt;br/&gt;&#10;Ilman aineista happi on reaktiivisin, metaani ja otsoni jossain määrin aktiivisia.&lt;br/&gt;&#10;Ilman tieheys pienenee mentäessä ylöpain.&lt;br/&gt;&#10;Ylimmissä ilmakehissä on pääasiassa vetyä ja heliumia.&lt;br/&gt;&#10;Ilmakehän kerroksista tärkeimpiä ovat troposfääri ja otsonikerros.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-29T14:17:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5.3 KALLIO- JA MAAPERÄ</title>
<id>https://peda.net/id/2ba4bdb06dd</id>
<updated>2016-09-26T10:15:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/joensuu/lukiot/lyseon-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia-1/5ky/5kjm#top" />
<content type="html">Maaperä  eli irtomaakeros sisältää kivennäismaalajeja ja eloperäistä maata.&lt;br/&gt;&#10;Kallioperä koostuu kiviaineksesta (230 km), joka siältää erilaisia mineraaleja. MAOL&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maaperää tarvitaan ruoantuotantoon sekä eläinten kasvatukseen&lt;br/&gt;&#10;Polttoaineita, kuituja sekä lääkeaineita viljellään maapalolla.&lt;br/&gt;&#10;Maaperään on varastoitunut hiiltä, polttoaineita sekä vettä.&lt;br/&gt;&#10;Maaperä pitää yllä vesitasapainoa: tulvat, juomavesi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Suomessa yleisin kivilaji on graniitti (kvartsi, maasälpä ja kiille).&lt;br/&gt;&#10;Mineraalit sisältävät pääasiassa seuraavia alkuaineita:&lt;br/&gt;&#10;Si, O, Al, Fe, Ca, Na, K ja Mg.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mineraalit voidaan luokitella käyttötarkoituksen perusteella:&lt;br/&gt;&#10;kivimateriaalit,&lt;br/&gt;&#10;malmimineraalit.&lt;br/&gt;&#10;teollisuusmineraalit,&lt;br/&gt;&#10;korukivet.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-08-29T14:17:28+03:00</published>
</entry>


</feed>