<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>24. Norja</title>
<id>https://peda.net/id/f54444a89ae</id>
<updated>2017-01-08T16:56:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f54444a89ae:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun sisällys</title>
<id>https://peda.net/id/f545654a9ae</id>
<updated>2018-01-02T06:26:04+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luvun-sis%C3%A4llys#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luvun-sis%C3%A4llys/p#top&quot; title=&quot;Panacea_Doll_shutterstock_324217691_lippu_norja.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luvun-sis%C3%A4llys/p:file/photo/17d0b77fe49e3a56b8b4cf058a1ddbf99dda35a8/Panacea_Doll_shutterstock_324217691_lippu_norja.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Norjan lippu.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;24.1 Vuoristoja, jäätiköitä ja vuonoja&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;24.2 Täydennä tietojasi&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;24.3 Norjan ilmasto&lt;br/&gt;&#10;24.4 Tiheään asuttu etelärannikko&lt;br/&gt;&#10;24.5 Turskaa, öljyä ja matkailua&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;24.6 Urheiluun hurahtaneet&lt;br/&gt;&#10;24.7 Norja – kalastajan paratiisi</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.1 Vuoristoja, jäätiköitä ja vuonoja</title>
<id>https://peda.net/id/f54d5f8e9ae</id>
<updated>2017-11-11T16:17:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/novml#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/novml/k#top&quot; title=&quot;karttapohja_norja-web.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/novml/k:file/photo/8906d162a0483e7333a5e196f427be8d0854b054/karttapohja_norja-web.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Norjan kartta.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Norjan kuningaskunta sijaitsee &lt;b&gt;Skandinavian&lt;/b&gt; &lt;b&gt;niemimaalla&lt;/b&gt; Ruotsin, Suomen ja Ven&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;j&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;n rajanaapurina. Norja kuuluu Suomen, Ruotsin, Islannin ja Tanskan kanssa &lt;b&gt;Pohjoismaihin&lt;/b&gt;.&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Skagerrakin&lt;/b&gt; &lt;b&gt;salmi&lt;/b&gt; erottaa Norjan Tanskasta ja &lt;b&gt;Pohjanmeri&lt;/b&gt; Britanniasta. Norjan rantaviiva rajautuu lännessä &lt;b&gt;Norjanmereen&lt;/b&gt; ja pohjoisessa &lt;b&gt;Barentsinmereen&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Skandinavian niemimaan läpi kulkee &lt;b&gt;Skandien&lt;/b&gt; &lt;b&gt;vuoristo&lt;/b&gt;, joka on alunperin kohonnut korkeuksiin jo 400 miljoonaa vuotta sitten. Miljoonien vuosien aikana se on kuitenkin kulunut ja mataloitunut, mutta noin 60 miljoonaa vuotta sitten alkoi Skandien uusi kohoaminen Alppien poimuttumisen yhteydessä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kohoamisen ja rapautumisen tuloksena huiput ovat terävät ja parhaimmillaan ne kohoavat lähes kahden ja puolen kilometrin korkeuteen. &lt;b&gt;Jotunheimin&lt;/b&gt; &lt;b&gt;yl&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;ng&lt;span&gt;ö&lt;/span&gt;ll&lt;/b&gt;&lt;b&gt;ä&lt;/b&gt; sijaitsevat Skandien korkeimmat kohdat &lt;b&gt;Galdhöpiggen&lt;/b&gt; (2 469 metriä) ja &lt;b&gt;Glittertind&lt;/b&gt; (2 464 metriä). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jotunheimin eli &amp;quot;jättiläisten kodin&amp;quot; maisema on karua tundran ja vuoristokasvillisuuden valtaamaa jäätikköaluetta, jossa ei juuri ihmisasutusta esiinny. Norjan suurin jäätikkö &lt;b&gt;Jostedalsbreen&lt;/b&gt; sijaitsee myös siellä. Suurin osa Norjasta kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, mutta eteläosan rannikkoseudulla kasvaa myös lehtimetsää. &lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/novml/g#top&quot; title=&quot;ge8_norja_vuono_skandit_shutterstock_137098040_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/novml/g:file/photo/4d912d05eb043863b27ced8355ebbe1dcd69a168/ge8_norja_vuono_skandit_shutterstock_137098040_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Norjan vuonomaisemat ovat kauniit.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;​Norjan rannikkoalueet ovat hyvin rikkonaisia ja vaikeakulkuisia, sill&lt;span&gt;ä &lt;/span&gt;meri tunkeutuu vuonoja pitkin pitk&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;lle sis&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;maahan ja vuoret nousevat usein pystysuorina vuonojen rannoilta satojen metrien korkeuteen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Teiden rakentaminen rannikkoalueella on n&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;in haastavaa ja kallista. Tiet kiemurtelevat pitkin vuoriston rinteit&lt;span&gt;ä &lt;/span&gt;ja v&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;lill&lt;span&gt;ä &lt;/span&gt;pitk&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;t tunnelit muuttavat p&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;iv&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;n y&lt;span&gt;ö&lt;/span&gt;ksi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ajorytmi muuttuu taas, kun saavutaan vuonon ylitt&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;v&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;lle sillalle tai lossille. Norjan pisin vuono on l&lt;span&gt;ä&lt;/span&gt;hes 200 kilometri&lt;span&gt;ä &lt;/span&gt;pitk&lt;span&gt;ä &lt;/span&gt;&lt;b&gt;Sognevuono&lt;/b&gt;. Voimakkaat sateet jyrkillä rinteillä aiheuttavat Norjassa ajoittain maanvieremiä ja teiden sortumia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.norja.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Norjan virallinen sivusto Suomessa&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Norja&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Wikipedia&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;iframe width=&quot;1920&quot; height=&quot;1280&quot; src=&quot;//www.thinglink.com/card/762654153892691969&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&#10;Kuva Jay Mantri, CC0.​​&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.2 Täydennä tietojasi</title>
<id>https://peda.net/id/f54f076c9ae</id>
<updated>2017-01-08T20:19:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tt#top" />
<content type="html">​&lt;iframe width=&quot;1067&quot; height=&quot;1379&quot; src=&quot;//www.thinglink.com/card/873253286885457922&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.3 Norjan ilmasto</title>
<id>https://peda.net/id/f54f85f29ae</id>
<updated>2017-12-07T14:43:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/nil#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/nil/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_93131149_norja_galdhopiggen_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/nil/s:file/photo/6339e0a54ad95306383fb891bdb8f33f7a2a8d33/shutterstock_93131149_norja_galdhopiggen_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Atlantilta tulevat pilvet törmäävät korkeaan vuoristoon ja satavat alas.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Norjan ilmastoon vaikuttavat useat tekijät. Norjan ilmasto on huomattavan leuto verrattuna moniin muihin samoilla leveysasteilla sijaitseviin alueisiin. Norjan rannikkoa lämmittää eritoten &lt;b&gt;Golfvirta&lt;/b&gt;, joka lämmön lisäksi tuo mukanaan myös kosteutta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Norjan sijainti &lt;b&gt;Atlantin&lt;/b&gt; reunalla on myös omiaan lisäämään alueen sademääriä. &lt;b&gt;Länsi- ja lounaistuulet&lt;/b&gt; tuovat usein mukanaan Atlantilta liikkuvia matalapaineita eli &lt;b&gt;sykloneita&lt;/b&gt;, joiden sateet piiskaavat varsinkin Norjan länsirannikkoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmamassojen kivutessa Skandien länsiosien rinteitä ylös kosteus tiivistyy &lt;b&gt;orografisiksi sateiksi&lt;/b&gt; Skandien länsirinteille. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Skandien itäpuolella kosteuttaan menettänyt ilma lämpiää nopeasti useita asteita laskeutuessaan rinnettä alas. Tämä kuiva lämmin laskutuuli on nimeltään &lt;b&gt;föhntuuli&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Föhntuulen lämmin vaikutus voi tuntua jopa meillä täällä Suomessa saakka. Koska suuri osa Norjasta on korkeaa ylänköaluetta, lämpötilat ovat näillä alueilla alhaisempia kuin rannikolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://youtu.be/C-YqSo8L4sk&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Ilmatieteen laitos: Miten Föhn-tuuli syntyy?&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.4 Tiheään asuttu etelärannikko</title>
<id>https://peda.net/id/f5508eca9ae</id>
<updated>2017-01-08T20:23:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos2#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos2/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_144628718_norja_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos2/s:file/photo/c4bbb42547cf048fb445668d62d61e3a03d34c6f/shutterstock_144628718_norja_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Oslo on Norjan pääkaupunki.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Suurin osa norjalaisista asuu rannikon alavammalla maalla erityisesti Etelä-Norjassa Oslon seudulla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pääkaupunki &lt;b&gt;Oslon&lt;/b&gt; väkiluku on kivunnut reilusti yli 600 000 asukkaan rajan ja näin se on selvästi suurin kaupunki Norjassa. Koko Oslon metropolialueella asuu yli 1,2 miljoonaa asukasta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Länsirannikon &lt;b&gt;Bergenissä&lt;/b&gt; on noin 250 000 asukasta ja vanhassa viikinkikaupunki &lt;b&gt;Trondheimissa&lt;/b&gt; yli 170 000 asukasta. Norjan asukasmäärä on 5,2 miljoonaa, joista kaupungeissa asuu hieman alle 80 prosenttia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vaikka syntyvyys on laskenut hieman 1970-luvun korkeista luvuista, Norjan väestön määrä on silti kasvanut viime vuosikymmeninä. Tähän on syynä Norjaan suuntautunut muuttoliike. Muuttajia on saapunut erityisesti naapurimaa Ruotsista, Puolasta, Irakista, Pakistanista sekä Syyriasta ja Somaliasta. Maan väentiheys on 15,5 asukasta neliökilometrillä. Norja on siis harvaanasutuimpia maita Euroopassa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=bD9kLJDZw58&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Video Oslosta Bergeniin&lt;/span&gt; &lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.5 Turskaa, öljyä ja matkailua</title>
<id>https://peda.net/id/f551ba5c9ae</id>
<updated>2017-12-07T14:44:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/s3#top&quot; title=&quot;shutterstock_153639434_turska_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/s3:file/photo/d3137716415f8bb808d72ef54cb88ea9ca28c44c/shutterstock_153639434_turska_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Turska on Norjan tärkeimpiä kalansaaliita&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Norja on tunnettu hyvistä kalavesistään sekä suuresta ja tehokkaasta kalastuslaivastostaan. Niinpä kalastus ja siihen liittyvä &lt;b&gt;kalanjalostusteollisuus&lt;/b&gt; ovat merkittäviä työllistäjiä Norjassa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Varsin usein rannikkoseutujen pienten kylien ja kaupunkien asukkaat ovat riippuvaisia kalastuksesta, koska suurin osa niiden asukkaista saa elantonsa siitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Norjan rannikkovesiltä pyydetään muun muassa seitiä, turskaa ja lohta. Avomeren tärkein pyyntikala on silli, jonka vaikutus muihin Pohjois-Atlantin kalakantoihin on suuri. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Silli on monen kalalajin sekä nisäkkään ja linnun ravintoa. Kun Pohjanmeren sillikannat romahtivat 1960- ja 1970- luvuilla liikakalastuksen vuoksi, myös muut lajit kärsivät. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koillis-Atlantin ja Pohjanmeren kalakantojen turvaamiseksi on tehty kansainvälisiä sopimuksia ja asetettu kalastuskiintiöitä. Näin turvataan kalojen lisääntyminen sekä myös monen rannikkovaltion kalastuselinkeino. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Norjan rannikolla voi nähdä myös suuria kalankasvattamoja, joiden tuotanto on hyvin tehokasta. Viljelykalan tuotantomäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina paljon myös Norjan rannikkovesillä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/sc#top&quot; title=&quot;shutterstock_145641433_norja_oljy_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/sc:file/photo/23af82984dc97c2070cbca3eb3c7078022093d89/shutterstock_145641433_norja_oljy_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Öljynporauslautta&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Valtavat &lt;b&gt;öljynporauslautat&lt;/b&gt; Pohjanmerellä ja Norjanmerellä kertovat niistä rikkauksista, joita Norjalla on merenpohjassa käytössään. Norjan valtion perustama öljy-yhtiö Statoil on kasvanut merkittäväksi tekijäksi maailman öljy- ja maakaasukentillä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maan öljyteollisuuden keskus on &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Stavanger,+Norja/@58.9485777,5.5402556,11z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x463a3549dd29f795:0xad7aeb21b80a9259!8m2!3d58.9699756!4d5.7331074&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Stavanger&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;, jonka läheltä olevalta lentokentältä hoidetaan kuljetuksia &lt;b&gt;Pohjanmeren öljykentille&lt;/b&gt;. Osan öljystä saamistaan vientituloista Norjan valtio on sijoittanut rahastoon, jonka tarkoituksena on turvata maan tulevaisuus siinä vaiheessa, kun öljy- ja maakaasuvarannot ehtyvät. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vuorilta vuolaasti virtaavat &lt;b&gt;joet tuottavat Norjan sähköstä valtaosan&lt;/b&gt;. Lisäksi sähköstä riittää vielä vientiinkin ulkomaille. Halvan sähkön avulla Norja on noussut merkittäväksi alumiinintuottajaksi Euroopassa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Vuosittain yhä useammat turistit löytävät Norjan mereen vaipuvat vuonot ja henkeäsalpaavat vuoristomaisemat sekä Oslon vilkkaan ja kansainvälisen kaupunkielämän. Oslon suosituimpia kohteita ovat maailman vanhin mäkihyppykeskus &lt;b&gt;Holmenkollen&lt;/b&gt;, &lt;b&gt;Kon-Tiki-museo&lt;/b&gt;, &lt;b&gt;Vigeland&lt;/b&gt;, &lt;b&gt;Oslon kaupungintalo&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Åkershusin linnake&lt;/b&gt;.&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/n#top&quot; title=&quot;norja_vlada_z_shutterstock_155003840_pohjoismaat_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/tjml/n:file/photo/6e5a7b8676fe14b42edbe7f079272ac7c962286b/norja_vlada_z_shutterstock_155003840_pohjoismaat_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Hurtigruten on kuuluisa laivareitti.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Norjan luonnonnähtävyyksistä kuuluisimpia on Lysevuonon rannalla sijaitseva kalliojyrkänne &lt;b&gt;Preikestolen&lt;/b&gt; eli saarnatuoli, joka nousee yli 600 metrin korkeuteen. Myös &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Hurtigruten&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;b&gt;Hurtigruten&lt;/b&gt;&lt;/a&gt; laivareitti on turistien suosiossa. Tällä yli kahden tuhannen kilometrin matkalla Kirkkoniemestä Bergeniin voi kokea upeita elämyksiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maisemat rannikolla vaihtuvat jylhistä ja karuista vuonoista pieniin idyllisiin kalastajakyliin. Laivalta voi jäädä pois vaikka &lt;b&gt;Lofooteilla&lt;/b&gt; ja tutustua tuon kallioisen saariryhmän erikoiseen lintulajistoon. Lofooteilta tehdään myös suosittuja valas- ja kalaretkiä hyiselle Norjanmerelle.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.6 Urheiluun hurahtaneet</title>
<id>https://peda.net/id/f555996a9ae</id>
<updated>2017-12-07T14:45:05+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/uhnl#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/uhnl/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_181420310_norja_pyoraily_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/uhnl/s:file/photo/2e5379ad6babf50afbc607a843f67e3d6c11bd4c/shutterstock_181420310_norja_pyoraily_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Norjalaisia pyöräilemässä&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa ja se näkyy myös jokapäiväisessä elämässä. Usealle norjalaiselle liikkuminen ulkona luonnon helmassa on tärkeä asia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Erityisesti laskettelu ja hiihto sekä ympäröivillä vuorilla patikointi ovat norjalaisten sydäntä lähellä. Jalkapallo ja käsipallo ovat myös suosittuja lajeja. Useita norjalaisia jalkapalloilijoita on pelannut Euroopan suurseuroissa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Manchester Unitedin riveissä maaleja sylkenyt hyökkääjä Ole Gunnar Solskjaer on ehkä norjalaispelaajista tunnetuin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yleisurheilu on myös hyvin suosittua Norjassa ja erityisesti suomalaisillekin tuttu keihäänheittäjä Andreas Thorkildsen on ollut kova vastus monelle suomalaisheittäjälle. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Katso seuraavista linkeistä norjalaisurheilijoiden riemua:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=9GkvCxw1bp4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kjetil Andre Aamodt&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=6oX4J0rQ2PE&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ole Gunnar Solskjaer&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=Usowsx0PDbA&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Andreas Thorkildsen&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=jpDSPhECTSA&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Petter Solberg&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=YlFY6YwQEW8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Bjorn Daehlie&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>24.7 Norja – kalastajan paratiisi</title>
<id>https://peda.net/id/f556ae189ae</id>
<updated>2017-01-08T20:27:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos/g#top&quot; title=&quot;_ge2_kalastus_merilohi_norja_bergen_shutterstock_60525808_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/luonnos/g:file/photo/3fbda62f55c56aaabd7602264e057c29dd48648c/_ge2_kalastus_merilohi_norja_bergen_shutterstock_60525808_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Merilohta&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Monet suomalaiset käyvät Norjassa kalastamassa ison saaliin toivossa. Joskus voi saaliiksi saada valtavan ruijanpallaksen, kuten ruotsalaisten kalastusvideolla näkyy.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;http://m.youtube.com/watch?v=VhD6zPBW2kQ&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt; &lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-video.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Saaliina valtava ruijanpallas&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/f557c4429ae</id>
<updated>2017-01-08T20:41:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%A4n-koulu/maantieto/varen/arkisto/suomi228/emaantieto-9/24-norja-juha/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f1f33a349ae:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Sisällys&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f54623369ae&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Tehtävät&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f54444a89ae&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;&lt;span class=&quot;editor&quot;&gt;Luvun alkuun&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-08-08T12:46:38+03:00</published>
</entry>


</feed>