33. Pohjoisessa havumetsässä on ankarat olothttps://peda.net/id/f4f65ea25e22020-03-12T09:57:29+02:00https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla ympäristöopin vihkoosi. Älä kiirehdi!https://peda.net/id/64885bfc5e22020-03-05T11:22:48+02:00<strong class="editor red"><b><span class="editor underline">Torstai 5.3.</span><br/>
Tavoitteet</b><b> ja keskeiset sisällöt: </b></strong><b><br/>
</b>
<p><span><b>Oppilas<br/>
</b></span></p>
<table border="1">
<tbody>
<tr>
<td>
<ul>
<li>tutkii talvisia olosuhteita</li>
</ul>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<ul>
<li>osaa kertoa, miten <a href="http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/mets%C3%A4n-vuosi" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">mänty on sopeutunut pitkään talveen</a></li>
</ul>
</td>
</tr>
<tr>
<td>
<ul>
<li>pohtii, miten talviset ravintoketjut eroavat kesäisistä.</li>
</ul>
</td>
</tr>
</tbody>
</table>
<br/>
<span class="center medium"><a href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3phoao/kmskyv-k/ma%CC%88nty-png#top" title="Mänty.png"><img src="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/tutkimusmatka-5/iee/3phoao/kmskyv-k/ma%CC%88nty-png:file/photo/d1151b7e4ac6c75debcfb14a77dd5cc024f6e387/Ma%CC%88nty.png" alt="" title="Mänty.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/>
<br/>
<div class="page">
<div class="section">
<div class="layoutArea">
<div class="column">
<p><span><b>Talvella puilla on ankarat olot</b>, koska m</span><span>aa on <b>jäässä</b>. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ULrk_qEmUbc" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Mänty</a> ja muut puut eivät saa vettä. Lunta on usein paljon, se saattaa katkaista puiden oksia. Pakkanen saattaa vahingoittaa puita, ei kuitenkaan yleensä mäntyjä. </span>Männyn <b>neulaset ovat vahapintaisia</b>. Se <b>sulkee myös neulasten pienet aukot</b>, ettei niistä haihtuisi vettä. <span><br/>
Mänty kestää hyvin myrskyissä <b>paalujuuren</b> vuoksi. <b>Paalujuuri tarkoittaa keskimmäistä paksua juurta,</b> joka "ankkuroi" puun maahan. Mikäli myrsky saa otteen puusta, mänty meneekin yleisemmin myrskyssä poikki, eikä kaadu juurineen kuten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8346839" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>pintajuurinen kuusi</b></a>. <br/>
</span><br/>
<strong class="editor red">Käsitteet käyttöön:</strong></p>
</div>
</div>
</div>
</div>
<div class="page">
<div class="section">
<div class="layoutArea">
<div class="column">
<p><a href="https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/manty/" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><span><b>Mänty</b> </span></a> (<a href="http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/manty" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b>Pinus sylvestris</b></a>) <span>voi elää yli 400-vuotiaaksi. <b><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Vanhin Suomesta löydetty mänty</a></b> on jo yli 780-vuotias.<br/>
</span><b><span>Honka </span></b><span>on <b>Länsi-Suomen murteissa</b> suuri, vanha mänty. Jossain päin Suomea pystyyn kuolleesta männystä on käytetty tätä nimitystä. <br/>
</span><b><span>Petäjä </span></b><span>on sama kuin yllä, mutta <b>Itä-Suomen murteissa</b>.<br/>
</span><a href="https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/aihkimanty/" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b><span>Aihkimänty </span></b></a><span>on tasalatvainen, laajalatvuksinen vanha, komea mänty. <br/>
</span><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10439098" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b><span>Kilpikaarnamänty </span></b></a><span>on vanha puu, jonka kaarna on muuttunut kilpimäiseksi. Se suojaa mäntyä hyvin metsäpalolta. <br/>
</span><a href="http://yllaksenyopuu.wixsite.com/unikelo/kelo" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b><span>Kelo </span></b></a><span>on pystyssä oleva kuollut mänty. <br/>
</span><a href="https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/tiesitko-pihka-tehokkaampi-kuin-antibiootti" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank"><b><span>Pihka </span></b></a><span>on havupuiden erittämää <b>öljyjen ja hartsien seosta</b>, joka suojaa puuta taudinaiheuttajilta ja tuhohyönteisiltä. Pihkaa on käytetty haavojen hoidossa. Nykyään sitä käytetään lääkevoiteiden ja eläinten rehun raaka-aineena. </span></p>
</div>
</div>
</div>
</div>
<br/>
<b>Katso videot!<br/>
</b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=Nh2TQEY_UFQ" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Big Pine Tree Removal - Ison Männyn Kaato</a><br/>
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=QMNdYZ1jV5A" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Käpylintu</a><b><br/>
</b><br/>
<b><strong class="editor red">Kirjoita kommenttiin linkki omille sivuillesi, kun olet kirjoittanut muistiinpanot vihkoosi ja kopioinut ne Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistoosi.<span> </span><span class="editor underline">Muistithan katsoa ja lukea sivun linkit</span>.</strong></b><br/>
<p><span><b>Malli: </b><br/>
<strong class="editor red">Olen kirjoittanut kappaleen muistiinpanot vihkooni ja kopioinut sivut Peda.netin OmaanTilaan ympäristöopin hakemistooni. Linkki sivuilleni on tässä.</strong></span></p>
2020-03-04T17:47:03+02:00