<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Ohjauksen prosessi</title>
<id>https://peda.net/id/f4b33aa8e07</id>
<updated>2020-08-17T14:51:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f4b33aa8e07:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/ohjauksen-prosessi#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lue lisää myönteisestä tunnistamisesta</title>
<id>https://peda.net/id/ed1bea0ee60</id>
<updated>2020-10-29T03:47:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/ohjauksen-prosessi/pnk-t#top" />
<content type="html">&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;a href=&quot;http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Jouni Häkli &amp;amp; Kirsi Pauliina Kallio &amp;amp; Riikka Korkiamäki (toim.) 2015. Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusseura.&lt;/a&gt; &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p&gt;Jouni Häkli &amp;amp; Riikka Korkiamäki &amp;amp; Kirsi Pauliina Kallio 2018. ‘&lt;a href=&quot;https://www.scienceopen.com/hosted-document?doi=10.14324/111.444.ijsp.2018.v7.1.005&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Positive recognition’ as a preventive approach in child and youth welfare services&lt;/a&gt;. International Journal of Social Pedagogy 7:1. &lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Korkiamäki, Riikka, Kallio, Kirsi Pauliina &amp;amp; Häkli, Jouni 2016. Tunnustaminen näkökulmana ja käytäntönä lapsi- ja nuorisotyössä. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 17, 9 - 34. &lt;a href=&quot;https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/ohjauksen-prosessi/pnk-t/v2kyfi6p#top&quot; class=&quot;service&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;Vuosikirja 2016 Korkiamäki ym. final (ID 6418).pdf&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-08-24T15:54:20+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ohjaus toteutuu pitkäkestoisena prosessina</title>
<id>https://peda.net/id/a57a60d46e7</id>
<updated>2020-08-25T15:36:22+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kansanopistot/sky/paattyneet-hankkeet-ja-koulutukset-2022/sospeva/sospevaohjaus/ohjauksen-prosessi/sop#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Sosiaalipedagoginen ohjaus on pitkäkestoinen prosessi, jonka kuluessa ohjaaja ja opiskelija kohtaavat erilaisissa formaaleissa ja nonformaaleissa ohjaustilanteissa useita kertoja ja jossa voi tunnistaa erilaisia ohjauksen vaiheita. Prosessin vaiheiden jäsennys auttaa kiinnittämään huomiota erilaisiin tehtäviin, joita ohjauksella kehittyvänä prosessina on. Tässä mallissa erotellut vaiheet toteutuvat kuitenkin limittäin ja ovat jossain määrin läsnä koko ohjausprosessin ajan. Ne eivät siis seuraa toisiaan kaavamaisesti eri ohjaustapaamisissa, vaan ohjaaja voi toteuttaa yhden ohjaustapaamisen kuluessa kaikkia kolmea ohjauksen tehtävää. Siinä mielessä nämä tehtävät voi ymmärtää ohjauksen vaiheina, että ne rakentuvat toistensa varaan ajallisesti &lt;span&gt;toisiaan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;seuraten: ensin on tutustuttava opiskelijaan, jotta voi antaa tunnustusta hänelle esimerkiksi hänen osaamisestaan, ja sitä kautta voi tukea hänen toimijuutensa vahvistumista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sosiaalipedagogisen ohjauksen prosessin jäsennyksessä on hyödynnetty &amp;quot;myönteisen tunnistamisen&amp;quot; toimintatapaa, joka on kehitetty nuorisotyön kentällä nuorisotyön ammattilaisten ja tutkijoiden yhteistyönä. Myönteisen tunnistamisen teoreettisena perustana ovat ns. tunnustamisen (tai tunnustuksen) teoriat, joiden keskeinen ajatus on, että voidakseen hyvin ihminen tarvitsee tunnustusta muilta ihmisiltä asioista, jotka ovat hänelle itselleen merkityksellisiä. Myönteisessä tunnistamisessa tärkeä periaate on, että kyse ei ole yksisuuntaisesta toiminnasta vaan vastavuoroisesta prosessista, jossa kaikki osapuolet voivat myönteisesti tunnistaa toisensa ja siten tukea toistensa hyvinvointia. Myönteinen tunnistaminen ei siis ole jotain, mitä ohjaaja tekee opiskelijalle, vaan ohjaaja on samalla itse avoinna vastavuoroiselle tunnistamiselle. Parhaimmillaan myönteisestä tunnistamisesta kehittyy toimintakulttuuri, jossa kaikki ovat sekä tunnustuksen ja tuen antajia että niiden vastaanottajia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ohjausprosessin vaiheet (tai tehtävät) ovat:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;TUTUSTUMINEN&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;TUNNUSTAMINEN&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;TUKEMINEN&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2020-03-25T10:35:56+02:00</published>
</entry>


</feed>