https://peda.net/id/f4798c809 2015-12-07T18:00:43+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/cba4db00b 2016-02-25T16:02:47+02:00 <ul> <li><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/12/15/leipa-leipasein-leivotaan-leipaa" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Leipä leipäsein - leivotaan leipää</a></li> <li><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/jokapaivainen-leipamme" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Jokapäivänen leipämme radiokuunnelma</a></li> </ul> 2016-01-06T16:28:46+02:00 https://peda.net/id/6783f9408 2016-05-07T17:47:35+03:00 Kotitalouden osuus keskittyy viljojen, sipulin, omenan ja raparperin käyttöön kotitalouksissa. Ruoka- ja leivontaohjeet olen koonnut tältä pohjalta. Leivontaohjeet olen kerännyt vuosien varrella eri puolelta Suomea ja osa ohjeista on perintöä isoäideiltäni. <br/> <br/> <b>Haluan rohkaista</b> kaikkia kokeilemaan erilaisia viljoja kotileivonnassa. Leipoa voi monella tapaa ja paistaminen onnistuu niin leipäkoneella, sähköliedellä ja -uunilla kuin perinteisellä leivinuunillakin. <br/> <p>Leipomisen taito, erilaisten taikinoiden ja paistamismenetelmien kokeileminen tuo iloa ja hyötyä kaikille asiasta kiinnostuneille. Erilaisten viljojen kokeileminen leipä- ja sämpylätaikinoissa antaa makua ja vaihtelua perustaikinoihin. Esimerkiksi leipä on ravitsemuksellisesti tärkeä, viljan kuidun ja muiden ravintoaineiden lähteenä. <br/> <br/> <a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/kotitalous2/ruokaohjeet/tkjo2/20141101_092400-jpg#top" title="20141101_092400.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/kotitalous2/ruokaohjeet/tkjo2/20141101_092400-jpg:file/photo/7918e535bb72d69739c3c87e532383d866189cc1/20141101_092400.jpg" alt="" title="20141101_092400.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></p> 2015-11-16T21:01:12+02:00 https://peda.net/id/d3c8ce3eb 2016-05-07T17:59:25+03:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/kotitalous2/ruokaohjeet/ml/s#top" title="shutterstock_12597079_ge9_suomi_suomi_kartta_p.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/yl%C3%A4koulu/kotitalous2/ruokaohjeet/ml/s:file/photo/869fd2abe9520a5275ab668ae71818cd9031b5d8/shutterstock_12597079_ge9_suomi_suomi_kartta_p.jpg" alt="" title="shutterstock_12597079_ge9_suomi_suomi_kartta_p.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Suomalainen leipäkulttuuri jaetaan länsi- ja itä-suomalaiseen kulttuuriin.</p> <p><b>Itäsuomalainen leipä</b> on pehmeää ja pyöreää. Aikoinaan leipää leivottiin viikoittain. Itäsuomalaiseen leivontakulttuuriin kuuluu keskeisesti myös erilaiset piirakat ja kukot. Itä-Suomi on tunnettu laajasta piirakkaperinteestä.</p> <p><strong>Länsisuomalainen leipä </strong>kuuluu kovan leivän alueeseen<strong>. </strong> Leipää leivottiin muutaman kerran vuodessa. Leipää leivottiin ulkouuneissa tai isojen maalaistalojen pihoissa olevissa erillisissä leivintuvissa. Leipomiseen kului kerralla useita päiviä. Leivotut hapanreikäleivät kuivattiin leipähäkeissä eli harkissa. Leipiä säilytettiin tuvassa leipäorsilla, vilja-aitassa viljojen seassa tai erillisessä ruoka-aitassa. Säilytyksen aikana leivästä haihtui vesi ja sen sisus ja kuori kovenivat.<br/> <strong><br/> </strong>Hapanruisleipää valmistettiin juuripytyssä, tiinussa, jonka reunoille jätettiin taikinaa uuden taikinan juureksi. Taikinaa sekoitettiin hiertimellä ja reikä reikäleipään tehtiin sarvella. Leivät oli tapana koristella taikinakammalla tai ruusauskammalla. Leipiä kuvioitiin myös tärpällä tai pistelimellä.<br/> <br/> <a href="https://blogi.expedia.fi/makuja-suomesta/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://blogi.expedia.fi/makuja-suomesta/</a></p> 2016-01-08T18:14:00+02:00