<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>BI2 Ekologia ja ympäristö</title>
<id>https://peda.net/id/f46cd78a10e</id>
<updated>2019-11-27T09:17:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f46cd78a10e:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>kpl11</title>
<id>https://peda.net/id/e0b58082148</id>
<updated>2019-12-01T23:52:32+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl11#top" />
<content type="html">1.&lt;br/&gt;&#10;a) radioaktiivisten aineiden hajotessa&lt;br/&gt;&#10;b) energian virtausta&lt;br/&gt;&#10;c) lyhytaaltoista vahingollista säteilyä&lt;br/&gt;&#10;d) ilmakehän O3-kerros, joka estää vahingollisen UV-säteilyn&lt;br/&gt;&#10;e) ultraviolettisäteily, kolmea eri tyyppiä, yksi tyyppi harmitonta, yksi vahingollista ja yksi jää otsonikerrokseen&lt;br/&gt;&#10;f) hiukkassäteilevä aine, ionisoivaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) väärin, ilman auringon lämpösäteilyä Maassa ei olisi elämää&lt;br/&gt;&#10;b) oikein&lt;br/&gt;&#10;c) väärin, säteilyannos jaettuna pienempiin osiin ei ole yhtä haitallinen, sillä säteily ehtii poistua elimistöstä&lt;br/&gt;&#10;d) väärin, ohuen ihon omaavat eläimet kärsivät UV-säteilystä erityisesti&lt;br/&gt;&#10;e) väärin, UV-säteily on iholle haitaksi&lt;br/&gt;&#10;f) väärin, otsonikerroksen eheytymiseen menee jonkin aikaa, koska kloori aiheuttaa pitkään vahinkoa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. &lt;br/&gt;&#10;a) juu&lt;br/&gt;&#10;b) perhostoukan perimä vahingoittuu ja siihen tulee mutaatioita jotka näkyvät aikuisvaiheessa&lt;br/&gt;&#10;c) koska perimä on vaurioitunut ja se siirtyy eteenpäin&lt;br/&gt;&#10;d) tutkijat voisivat kokeilla kerätä toukille kasviravintoa ydinvoimalan läheltä ja selvittää siten mutaatioiden synnyn toukilla, joille sitä on syötetty</content>
<published>2019-12-01T23:52:32+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>kpl10</title>
<id>https://peda.net/id/0b176b7c148</id>
<updated>2019-12-01T23:34:49+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl10#top" />
<content type="html">1.&lt;br/&gt;&#10;1b&lt;br/&gt;&#10;2e&lt;br/&gt;&#10;3d&lt;br/&gt;&#10;4a&lt;br/&gt;&#10;5c&lt;br/&gt;&#10;6f&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;ympäristömyrkky&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;alkuperä&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;vaikutukset&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;elohopea&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;palaminen&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;myrkytykset, hermostovauriot&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;kadmium&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;malmit, ilma, romuautot, akut&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;maksa- ja munuaisvauriot, syöpä&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;lyijy&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;teollisuus ja liikenne&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;hermosto, kasvuhäiriöt, puolustusjärjestelmän heikkeneminen&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;DDT&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;hyönteismyrkky&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;hormonitoiminta, syöpä&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;PCB&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;eristeet, kondensaattorit&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;maksa- ja haimavauriot, syöpä&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;dioksiinit&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;kloori ja jätteet&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;maksa- ja haimavauriot, syöpä&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;öljy&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;öljyvahingot&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;syöpä, tarttuminen eläinten turkkeihin ja höyheniin&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl10/sieppaa-png#top&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl10/sieppaa-png:file/photo/b4e2b3b13e1d102a4153d3325ee3c117d6749235/Sieppaa.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl10/sieppaa-png2#top&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl10/sieppaa-png2:file/photo/7dd4c9da84ff27ed4088d06d235979b04d6d5ef2/Sieppaa.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b)&lt;br/&gt;&#10;päästöjä on vähennetty&lt;br/&gt;&#10;c) &lt;br/&gt;&#10;on ymmärretty ympäristövaikutukset&lt;br/&gt;&#10;d)&lt;br/&gt;&#10;poikastuotanto on kasvanut&lt;br/&gt;&#10;e) &lt;br/&gt;&#10;päästöjen vähentyminen on sallinut poikasten määrän kasvun&lt;br/&gt;&#10;f)&lt;br/&gt;&#10;merikotkat ovat ravintoketjun huipulla ja syövät lajeja joihin myrkkyjä on kertynyt paljon</content>
<published>2019-12-01T23:32:15+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>kpl9</title>
<id>https://peda.net/id/9e73031810e</id>
<updated>2019-12-01T23:03:17+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl9#top" />
<content type="html">9: 1, 2 ja 4&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;a) rikin ja typen oksidien vapautumista luontoon fossiilisista polttoaineista, pH-arvon pysyvä lasku&lt;br/&gt;&#10;b) rikki- ja typpioksidit päätyvät maaperään pölynä tai kaasuna&lt;br/&gt;&#10;c) oksidit päätyvät maahan sateen mukana&lt;br/&gt;&#10;d) kertoo happamuuden/emäksisyyden&lt;br/&gt;&#10;e) neulas- tai lehtikato&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) lumien happamat sulamisvedet valuvat vesistöihin&lt;br/&gt;&#10;b) planktonin ja pohjaeläinten määrä vähenee -&amp;gt; kaloilla vähemmän ravintoa&lt;br/&gt;&#10;c) ilmakehässä olevaa hiilidioksidia liukenee meriveteen jossa se muuttuu hiilihapoksi &lt;br/&gt;&#10;d) jäkälät tarvitsevat puhdasta ilmaa selvitäkseen&lt;br/&gt;&#10;e) lehtipuut pudottavat lehtensä syksyisin kasvattaakseen uudet, havupuut eivät, jolloin neulasten putoaminen on niille suuri taakka&lt;br/&gt;&#10;f) kotiloiden ja simpukoiden kuoret haurastuvat &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4.&lt;br/&gt;&#10;bioindikaattorilajit tarvitsevat juuri tietynlaiset olosuhteet selvitäkseen, kuten puhtaan ilman tai sopivan pH-arvon&lt;br/&gt;&#10;mikäli nämä olosuhteet eivät täyty, eivät lajit selviä alueella&lt;br/&gt;&#10;lajien olemassaolo alueella kertoo hyvistä olosuhteista</content>
<published>2019-11-27T09:50:45+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>kpl8</title>
<id>https://peda.net/id/300fa48610e</id>
<updated>2019-11-27T09:40:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/kpl8#top" />
<content type="html">1, 2 ja 8&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;a fosforia alkaa liueta veteen pohjasta hapettomuuden vuoksi&lt;br/&gt;&#10;b Pohjanmerestä tulee Itämereen suolaisempaa vettä, jolloin hapettomilla syvänteillä vesi pääsee hapettumaan&lt;br/&gt;&#10;c kasvutekijä, joka rajoittaa lajin kasvua, usein typpi ja fosfori&lt;br/&gt;&#10;d päästölähde jonka sijaintia on hankala selvittää&lt;br/&gt;&#10;e selvästi paikallistettavissa oleva päästölähde&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2.&lt;br/&gt;&#10;a) nukleiinihappojen ja solukalvon rakennusaineena&lt;br/&gt;&#10;b) maaperässä fosfaatti-ioneina&lt;br/&gt;&#10;c) tuottajat ottavat maaperän fosforia juurillaan ja se siirtyy aina petoihin asti, hajottajien palauttaessa sitä takaisin maaperään, fosforia siirtyy maaperästä myös vesistöihin ja vesistöjen pohjalietteisiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;8. &lt;br/&gt;&#10;a) vesikasvit&lt;br/&gt;&#10;b) järveen laskevat peltojen ojat, mökit&lt;br/&gt;&#10;c) miettiä peltojen ja mökkien kemikaalipäästöjä, vesikasvien leikkaaminen, hoitokalastus</content>
<published>2019-11-27T09:40:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>kpl7</title>
<id>https://peda.net/id/e565ec2a10e</id>
<updated>2019-12-02T00:00:56+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/oskari.lahtinen/bejy/teht%C3%A4v%C3%A4juttui#top" />
<content type="html">7: 1, 3, 4 ja 6&lt;br/&gt;&#10;8: 1, 2 ja 8&lt;br/&gt;&#10;9: 1, 2 ja 4&lt;br/&gt;&#10;10: 1, 2 ja 3&lt;br/&gt;&#10;11: 1, 2 ja 3.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;kpl7&lt;br/&gt;&#10;1.&lt;br/&gt;&#10;a hiiltä tehokkaasti sitova asia, kuten kasvava metsä&lt;br/&gt;&#10;b hiili siirtyy jatkuvasti biomassan ja ilmakehän välillä&lt;br/&gt;&#10;c hiili on varastoitunut pitkäaikaisiin varastoihin, ja se on poissa kierrosta satoja miljoonia vuosia&lt;br/&gt;&#10;d maapallon pinnasta pois heijastuvasta lämpösäteilystä osa heijastuu takaisin lämmittämään &lt;br/&gt;&#10;e ilmakehän kaasu, joka mahdollistaa kasvihuoneilmiön&lt;br/&gt;&#10;f energialähde joka on syntynyt elävien olentojen jäänteistä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a)&lt;br/&gt;&#10;1 kasvit sitovat hiilidioksidia&lt;br/&gt;&#10;2 soluhengityksessä hiilidioksidia vapautuu&lt;br/&gt;&#10;3 fossiilisten polttoaineiden palaessa hiilidioksidia vapautuu&lt;br/&gt;&#10;4 hiiltä vapautuu hajottajien vaikutuksesta&lt;br/&gt;&#10;5 hapettomassa ja hajottajattomassa ympäristössä eliöistä tulee fossiilisia polttoaineita&lt;br/&gt;&#10;6 hajottajat hajottavat eloperäiset olennot&lt;br/&gt;&#10;b) kasvien on helpompi yhteyttää, maapallon lämpötila nousee kasvihuoneilmiön vuoksi&lt;br/&gt;&#10;c) luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia, tehoviljelyssä oleva peltomaa on neutraali&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. &lt;br/&gt;&#10;a) joo&lt;br/&gt;&#10;b) leikataan päästöjä&lt;br/&gt;&#10;c) suuret päästölähteet eivät halua luopua rahansaannista&lt;br/&gt;&#10;d) uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;6. &lt;br/&gt;&#10;a) happamoituminen&lt;br/&gt;&#10;b) levinneisyys ja siirtyy pohjoisemmaksi&lt;br/&gt;&#10;c) rehevöityminen, happamoituminen&lt;br/&gt;&#10;d) rehevöityminen, lämpeneminen&lt;br/&gt;&#10;e) lajit kärsii, siirtyy pohjoisemmaksi&lt;br/&gt;&#10;f) kaikki negatiiviset vaikutukset</content>
<published>2019-11-27T09:31:16+02:00</published>
</entry>


</feed>