<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>8.  Uusia keksintöjä</title>
<id>https://peda.net/id/f40fef7403c</id>
<updated>2019-11-10T17:08:29+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f40fef7403c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ik/8uk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kirjoita muistiinpanot siistillä käsialalla historian vihkoosi. Ethän kiirehdi!</title>
<id>https://peda.net/id/6599465e03c</id>
<updated>2019-11-18T16:21:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ik/8uk/kmskhvek#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;KAPPALEEN PÄÄASIAT &lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/lapinlahti/perusopetus/mjlk/alakoulu/luokat/5-6e/historia-5/mk/kjts2/kjts&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Kirjoitustaidon merkitys&lt;/a&gt; ihmiskunnan historiassa.&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;&lt;b&gt;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/09/nokkelat-keksinnot-arjen-apuna&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Keksinnöt helpottavat arkea&lt;/a&gt;.&lt;/b&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Keskeisiä käsitteitä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://lukio.palkane.fi/raamattunet/gilgames.html&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gilgameš-eepos&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kuvakirjoitus&amp;amp;SearchWord=kuvakirjoitus&amp;amp;dic=1&amp;amp;page=results&amp;amp;UI=fi80&amp;amp;Opt=1&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;kuvakirjoitus&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=papyrus&amp;amp;SearchWord=papyrus&amp;amp;dic=1&amp;amp;page=results&amp;amp;UI=fi80&amp;amp;Opt=1&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;papyrus&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=sumeri&amp;amp;SearchWord=sumeri&amp;amp;dic=1&amp;amp;page=results&amp;amp;UI=fi80&amp;amp;Opt=1&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;sumerit&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=N3Fse8OeXco&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;dreija&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ik/8uk/kmskhvek/2#top&quot; title=&quot;281EB6FD-94EC-4FCF-A095-7E86BE258105.jpeg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/ik/8uk/kmskhvek/2:file/photo/6c605bddd90f378db0d41bce6cdab781c4d7f507/281EB6FD-94EC-4FCF-A095-7E86BE258105.jpeg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;281EB6FD-94EC-4FCF-A095-7E86BE258105.jpeg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ken osaa kirjoittaa, osaa myös piirtää merkitys aukeni nykyihmisille vasta 1800-luvulla. Vaikka hieroglyfejä osataan lukea, edelleenkään ei tiedetä, miten muinaista egyptin kieltä lausuttiin. Muinaisilla egyptiläisillä oli noin 800 kuvaa, joilla oli erilaiset sana- ja äännemerkitykset. Antiikin ihmiset uskoivat, että jokaisessa kuvassa piili elämä. Tämän vuoksi kuville annettiin nimi &lt;a href=&quot;https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/egyptin_hieroglyfit.html&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;b&gt;hieroglyfi eli pyhä merkki&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;. Hieroglyfejä käytettiin 3100 eaa. – 300 jaa., ja sen jälkeen ne unohtuivat. Niiden merkitys aukeni nykyihmisille vasta 1800-luvulla. Vaikka hieroglyfejä osataan lukea, edelleenkään ei tiedetä, miten muinaista egyptin kieltä lausuttiin. &lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;Gilgameš-eepos&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;maailman vanhin eepos muinaisesta &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Mesopotamia,+Irak/@33.0136445,40.4010453,6z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x1557f90df37db8b7:0x40ce08e2e8ab0d6b!8m2!3d34.5337527!4d43.483738?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Mesopotamiasta&lt;/a&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vanhimmat tarinat on kerrottu suullisesti.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eepos on kirjoitettu muistiin n. 2100–2000 eaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Teos löytyi tuhoutuneen Niniven kirjaston raunioista.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eepos kertoo &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Uruk/@32.8710157,40.4001636,6z/data=!4m8!1m2!2m1!1sUruk!3m4!1s0x0:0xa38fa43ef51c0511!8m2!3d31.3243136!4d45.6385803?hl=fi&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Urukin kaupunkia&lt;/a&gt; hallinneen Gilgameš-nimisen sumerikuninkaan seikkailuista (2800–2600 eaa.)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Gilgameš etsii elämän merkitystä ja tavoittelee ikuista elämää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hän lienee alun perin ollut todellinen henkilö.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eepoksen &lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=sWppk7-Mti4&amp;amp;t=100s&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Gilgameš&lt;/a&gt; oli jumalten muovaama täydellinen ihminen, jossa oli kaksi kolmasosaa jumalaa ja yksi kolmasosa ihmistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Eepoksessa on myös mesopotamialainen vedenpaisumuskertomus. Joidenkin tutkijoiden mukaan tarina siirtyi muuntuneena myös Raamattuun.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Eepos&lt;/b&gt; on laaja (runomittainen) kertova teos. Se kertoo tavallisesti jonkin &lt;b&gt;sankarillisen tai tarunomaisen hahmon elämäntarinan&lt;/b&gt;. Aiheina voivat olla &lt;b&gt;taistelu hyvän ja pahan välillä, sota tai rakkaus&lt;/b&gt;. Kansanrunouteen perustuvien eeposten tekijää ei välttämättä tunneta. &lt;b&gt;Kansalliseepos on runoelma, jolla on merkitystä kokonaiselle kansakunnalle&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lue lisää:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://historianet.fi/sivilisaatiot/egyptilaeiset/ranskalainen-ratkaisi-hieroglyfien-arvoituksen&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Ranskalainen ratkaisi hieroglyfien arvoituksen&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/14/muinaisen-assyrian-suurvallan-vaiheita&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarkisto/ea/EA-76229.mp3&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Lataa ja kuuntele Gilgamesh-eepos. MP3-muodossa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kirjoita kommenttiin viesti Pasille, kun olet kirjoittanut muistiinpanot historian vihkoosi ja kopioinut muistiinpanot Peda.netin OmaanTilaan historian hakemistoosi. Muistathan katsoa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/Pasi%20Vahvaselk%C3%A4/o5l/historia/forum-5/iee/ll&quot; rel=&quot;noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;linkkien videot&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja lukea tekstit. Kiitos!&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;</content>
<published>2019-11-10T17:11:40+02:00</published>
</entry>


</feed>