16. Teollisuus ja palvelut

Luvun sisällys

2018-01-02T06:21:44+02:00

16.1 Suomen talouselämän lukuja

16.2 Mitä on alkutuotanto?
16.3 Maatalous-Suomi

16.4 Suomen kallioperän uusiutumattomat luonnonvarat
16.5 Teollisuus-Suomi

16.6 Palvelujen Suomi
16.7 Esimerkkejä yrityksistä

16.1 Suomen talouselämän lukuja

2017-12-07T15:03:07+02:00

Maatalouden osuus Suomen kokonaistuotannosta on noin 3 %, teollisuuden noin 28 % ja palveluiden n. 70 %.

Perinteisesti Suomen tärkeimmät teollisuuden alat ovat perustuneet luonnonvaroihimme. Metsäteollisuus ja metalliteollisuus ovat olleet tärkeimmät teollisuuden alamme. Nykyisin Suomen tärkeimmät teollisuuden alat ovat metalliteollisuus, elektroniikka- ja sähköteollisuus, metsäteollisuus ja kemianteollisuus.

Teollisuuden osuus Suomen työpaikoista on pienentynyt:

työpaikkojen jakautuminen suomessa
	vuonna. 2000, %	vuonna 2015, %	työntekijöitä vuonna 2015
Terveys- ja sosiaalipalvelut	14 %	16 %	404 000
Koulutus	7 %	7 %	179 000
Julkinen hallinto	5 %	4 %	106 000
Liike-elämän palvelut	8 %	10 %	278 000
Rahoitus- ja vakuutustoiminta	3 %	3 %	73 000
Informaatio ja viestintä	4 %	4 %	106 000
Majoitus ja ravitsemistoiminta	3 %	3 %	87 000
Kuljetus ja varastointi	7 %	6 %	137 000
Kauppa	12 %	12 %	284 000
Rakentaminen	6 %	7%	168 000
Teollisuus	20 %	15 %	350 000
Maa-, metsä ja kalatalous	6 %	4 %	109 000

16.2 Mitä on alkutuotanto?

2016-12-31T08:12:16+02:00

Alkutuotannolla tarkoitetaan maataloutta, metsätaloutta, kalastusta sekä kaivostoimintaa ja louhintaa. Tuotteet eivät ole jalostettuja, vaan ne tulevat suoraan luonnosta.

Se sisältää myös luonnonvaraisten tuotteiden, marjojen ja sienien keräämisen. Alkutuotannosta saaduista luonnonvaroista jalostetaan edelleen tuotteita jalostettavaksi.

Suomessa alkutuotantoa säädellään ja valvotaan. Yrittäjän on ilmoitettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta elintarvikevalvontaviranomaiselle.

Hänen on laadittava kirjallinen kuvaus omavalvonnastaan. Omavalvontaan kuuluu mm. hygienia ja eläinten hyvinvointi.

Alkutuotantoilmoitusta ei tarvitse tehdä luonnonvaraisten kasvien ja sienien poimisesta, kalastuksesta, metsästyksestä eikä luonnonvaraisen riistan luovutuksesta suoraan kuluttajalle.

16.3 Maatalous-Suomi

2017-02-13T04:50:52+02:00

Maataloudella tarkoitetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa.

1900-luvun puolivälissä suurin osa suomalaisista asui maaseudulla, mutta maatalouden koneellistumisen myötä nykyään enää vajaa 40 % suomalaisista asuu maaseudulla.

Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen aluetta kutsutaan Suomessa ydinmaaseuduksi. Alueella sijaitsee suurin osa maatiloista ja sen vaikutuksesta suurin osa maataloustuotteista tuotetaankin tässä osassa maata. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat harvaanasuttua maaseutua.

Kaupunkien lähimaaseutu on tärkein maaseutuasutuksen alue. Kaupunkien lähimaaseudulla tarkoitetaan aluetta, jonka asukkaista suurin osa saa elantonsa käymällä töissä kaupungissa. Asuinalueen rauhallisuus on keskeinen vetotekijä, kun perheet miettivät asuinpaikkakuntaansa. Toinen tärkeä vaikuttaja on talojen ja tonttien edullisuus kaupunkiin nähden.

Maatalous muodostaa maassamme elintarviketalouden perustan. Merkittävä osa kuluttamistamme elintarvikkeista on alkuperältään kotimaisia. Maatalous on merkittävä työllistäjä. Yhdessä muiden elintarvikeketjujen kanssa se työllistää suoraan tai välillisesti yli 300 000 suomalaista. Suomen maatalouden tuloista suurin osa tulee tuotteiden myynnistä. Yhä suurempi osuus maatalousyrittäjien tuloista muodostuu kuitenkin erilaisista tuista. Tuet ovat EU:n yhteisen ja Suomen kansallisen tukijärjestelmän mukaisia.

Lähiruoalla tarkoitetaan mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Lähellä tuotetun ruoan tuoreus ja ruuan alkuperän jäljitettävyys ovat lähiruoan valtteja. Jos kuljetus- ja säilytysaika ovat lyhyet, ei tarvita lisäaineita. Siksi ruoan laatu on korkea. Kun ruoan kuljetusmatka lyhenee, vähenee fossiilisten polttoaineiden käyttö. Myös pakkausmateriaalia tarvitaan vähemmän. Luomu-ruokaa valmistetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotetuista ruoka-aineista. Tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Tuotantoeläimille pyritään takaamaan mahdollisuus mahdollisimman luontaiseen käyttäytymiseen.

Suomalaisissa maatalouksissa sivuelinkeinojen harjoittaminen on yleistä. Pelkkä maatalous ei tuo tilaa pitäville välttämättä riittävästi toimeentuloa ja siinä sivuelinkeinot ovat avainasemassa. Monelle maataloudenharjoittajalle metsänhoidolliset työt tilan metsissä ja puukauppa tuovat tarvittavia lisätuloja. Osa maataloustuottajista tekee maatalouden ohella myös muuta palkkatyötä ja ovat osa-aikaviljelijöitä.

16.4 Suomen kallioperän uusiutumattomat luonnonvarat

2017-12-07T06:53:52+02:00

Maankuoren luonnonvaroja ovat esimerkiksi maa-ainekset kuten sora ja hiekka, kiviainekset, metallimalmit, monet mineraalit sekä energialähteet kivihiili ja öljy. Maankuoren luonnonvarat ovat uusiutumattomia. Ne ovat syntyneet yleensä miljoonia vuosia sitten.

Maa- ja kiviaineksia sekä metalleja käytetään rakennuksissa, koneissa, kulkuneuvoissa sekä teiden ja tieto- ja energiaverkkojen, rakentamisessa. Esimerkiksi soraa ja hiekkaa sekä kalliosta tai kivistä tehtyä mursketta käytetään rakentamisessa, asvaltin, betonin ja sementin raaka-aineena, teiden rakentamisessa sekä talojen perustuksissa. Hiekasta valmistetaan lasia. Malmikivistä jalostetaan metalleja.

Kivihiili ja öljy ovat edelleen tärkeimmät energianlähteet. Muovi valmistetaan öljystä. Nykyään osataan hyödyntää yhä useammanlaisia metalleja. Näitä ns. hi-tech-metalleja tarvitaan teknisten laitteiden valmistuksessa, kuten piirilevyissä, matkapuhelimissa, tietokoneissa, viihde-elektroniikassa, aurinkopaneeleissa, tuulivoimaloissa ja sähköautoissa. Hi-tech-metallit (esimerkiksi litium) ovat melko harvinaisia maailmassa.

Kaivostoiminta, metallien jalostaminen, kiviaineksen murskaus ja käyttö, kivihiilen ja öljyn poltto sekä muovin valmistus öljystä kuluttavat paljon energiaa, tuottavat ilmaan runsaasti hiilidioksidia. Kaivokselle hyödytöntä kiviainesta syntyy valtavasti ja maisemat muuttuvat. Raskaiden ja peruuttamattomien ympäristövaikutustensa vuoksi maankamaran luonnonvaroja tulisi käyttää erittäin säästeliäästi ja kestävästi.

Pitääkö Suomen lisätä kaivosteollisuutta?

16.5 Teollisuus-Suomi

2017-12-07T06:54:48+02:00

Teollisuus jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi. Teollisuus kohottaa alkutuotannosta saatavien raaka-aineiden jalostusastetta kehittämällä monimutkaisempia tuotteita. Esimerkiksi elintarviketeollisuus jalostaa maidosta jäätelöä, jugurttia ja juustoa, ja autoteollisuus tekee raaka-aineista kalliita autoja.

Teollistuminen alkoi 1700-luvulla Britanniasta ja levisi sieltä muualle Eurooppaan ja koko maailmaan. Historiasta muistuu mieleen ensimmäinen automaattinen langankehräyslaite, Kehruu-Jenny. Suomessa teollistuminen pääsi toden teolla vauhtiin 1860-luvulla.

Teollinen valmistaminen tapahtuu yleensä tehtaissa ja siihen tarvitaan erikoistuneita taitoja ja koneita. Teollisuus kuluttaa myös paljon energiaa, erityisesti sähköenergiaa ja vettä. Teollisuudessa käytetään paljon energiaa ihmisvoiman sijasta. Teollisuuden kehittyminen perustui vahvasti luonnontieteisiin: kemiaan, fysiikkaa ja biologiaan. Nykyisin teollisuus tarvitsee kaikkien alojen osaajia, esimerkiksi tuotesuunnittelussa tarvitaan kuvataiteen ja tietotekniikan hallitsevia teollisia muotoilijoita. Maailman teollisuustuotanto kasvaa edelleen ja teollistuminen synnyttää teollisuusyhdyskuntia, vaikka palvelujen merkitys on monissa maissa teollisuustuotantoa tärkeämpi työllistäjä.

Teollisuutta syntyy sinne missä tuotannontekijät ovat parhaat mahdolliset. Se kuihtuu siellä, missä valmistuskustannukset ovat niin korkeita, että yritys ei saa mielestään riittävää tuottoa.

Metsäteollisuus perustuu puuraaka-aineen jalostamiseen monenlaisiksi tuotteiksi. Mekaaninen metsäteollisuus eli puutuoteteollisuutta ovat mm. sahateollisuus, huonekaluteollisuus, puutaloteollisuus, kuitulevyteollisuus. Kemiallista metsäteollisuutta on puolestaan paperin- ja kartongin valmistus, paperimassan valmistus ja monien puusta saatavien erikoistuotteiden teollisuus. Tälläisia erikoistuotteita ovat esimerkiksi tärpätti, mäntynestesaippua ja puukomposiitti. Metsäteollisuus sijoittui aluksi puunsaannin ja sellunkeiton ja paperin valmistuksen tarvitsemien runsaiden vesivarojen ääreen. Suomen metsäteollisuus on siirtänyt paperinvalmistusta halvemman työvoiman maihin ja etsii uusia tuotantosuuntia puun jalostamiselle.

Kone- ja metallituoteteollisuudessa työskentelee n. 125 000 ihmistä. Suomalaisia menestystuotteita ovat mm. risteilijät, Wärtsilän laivojen ja voimaloiden moottorit, massa- ja paperikoneet, kiven ja mineraalien käsittelylaitteet, Kone Oy:n hissit, nosturit ja nostimet, Ponssen ja Valmetin metsä- ja maatalouskoneet sekä Fiskarsin oranssit sakset. Metalliteollisuus kuluttaa paljon sähköenergiaa.

Suomella on pitkät laivanrakennusperinteet. Kuvassa viimeistellään loistoristeilijää Turussa.

Kemianteollisuus on Suomessa ohittanut metsäteollisuuden. Suomen kemianteollisuus on monipuolista.

Valtaosa tuotannosta menee jonkin muun teollisuuden ja tuotannon käyttöön. Metsäteollisuus ja maatalous tarvitsevat esimerkiksi lannoitteita, elintarvikkeet erilaisia pesu- ja lisäaineita.

Suurin kemian alan yritys on Neste Oil ja toisena tärkeänä ja kasvavana alana on lääketeollisuus. Uusinta kemianteollisuutta on biotekniikka, jota pidetään yhtenä lupaavimmista huipputeknologian aloista Suomessa.

Elintarviketeollisuus perustuu maatalouden tuotteisiin. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Se valmistaa suurimman osan kaikista kulutustavaroista. Ala työllistää 33 000 henkeä, mutta koko elintarvikeketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoimasta.

Elintarviketeollisuuden viennin arvo on 1,6 miljardia euroa. Tärkeimmät vientituotteet ulkomaille ovat juusto, alkoholijuomat, voi ja maitorasvat sekä muut maitovalmisteet, erilaiset elintarvikevalmisteet, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet (mm. ksylitoli), maitojauhe ja suklaa.

Suomalaiset syövät mieluiten kotimaisia elintarvikkeita. Tämä on yksi syy siihen, miksi kotimainen maatalous ja elintarviketalous ovat tärkeitä.

Suomalaisen Jopo-polkupyörän osien kotimaat

2018-02-14T05:27:15+02:00

Tuotteen kotimaan päättely ei ole enää helppoa. Jopo-polkupyörä on suomalainen tuotemerkki, ja se kootaan Suomessa. Osat tulevat kuitenkin ympäri maailmaa.

16.6 Palvelujen Suomi

2017-02-13T04:49:55+02:00

Instagram, kouluhammaslääkäri, reittiopas, pankkitili, kännykkäpelit, peruskoulu, postit kotiin, shoppailu, Facebook... Kaikissa näissä hankitaan tai saadaan palveluilta.

Julkiset palvelut kuten peruskoulu, kouluhammaslääkäri, terveyskeskukset ja julkinen liikenne, kustannetaan verovaroilla. Yksityiset palvelut ostetaan yrityksiltä, jotka tavoittelevat toiminnastaan mahdollisimman suurta voittoa. Yksityiset palvelut kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista palveluista ja ne muodostavat 2/3 maamme bruttokansantuotteen (BKT) arvosta. Bruttokansantuotteen arvolla voi verrata eri maiden palvelujen ja tuotannon määrää.

Kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät paljon työntekijöitä. Ikääntyvän väestönosan määrä lisää työvoiman tarvetta erityisesti hoivapalveluiden aloilla.

Pääomia laitteisiin ja kalustoon vaativia aloja ovat kuljetus- ja kiinteistöala. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ovat korkean teknologian aloja.

Tekniikan kehittyminen on johtanut monen vanhan ammatin katoamiseen ja työntekijöiden tarpeen vähenemiseen. Puhelinkeskuksen hoitajia, pankkitoimihenkilöitä ja teollisuustyöntekijöitä korvaavat nykyään usein tietotekniikka ja automatisaatio.

Henkilökohtaisissa palveluissa etenkin liikuntapalvelut ovat uusi alue. Uusia ammatteja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset kunto-ohjaajat eli personal trainerit.

Silti kaikkialla maailmassa tarvitaan tulevaisuudessakin ruuan valmistajia, opettajia, hoitajia, lääkäreitä, autonkorjaajia, talonrakentajia, sähkömiehiä. Kotitalouspalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemisaloilla onkin paljon kasvumahdollisuuksia.

Palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen onnistuu monilla alueilla myös kotoa käsin. Etätyönä voidaan tieto- ja viestintäteknologian avulla tehdä työtä perinteisten toimitilojen ulkopuolella, kotona, matkalla ja vaikkapa kahvilassa.

16.7 Esimerkkejä yrityksistä

2017-11-11T16:07:46+02:00

Angry Birds -pelit kehittänyt yritys, Rovio, nosti Suomen peliteollisuuden maailmankartalle.

Rovion merkittävimmät palvelut ovat maksulliset pelit, virtuaalisten lisätuotteiden myynti peleihin sekä pelien sisäinen mainonta. Rovio ilmoitti sijoittavansa merkittävän osan voitoistaan aloittelevien nuorten yritysten avustamiseen. Rovion ja toisen suuren suomalaisen peliyhtiön, Supercellin, omistajat ovat myös sanoneet maksavansa mielellään veroja Suomeen.

Attendo on Ruotsista 1987 alkanut pohjoismaiseksi laajentunut vanhusten hoivaan ja muuhun terveydenhuoltoon erikoistunut yritys, joka toimii 65 paikkakunnalla Suomessa. Toiminta on laajentunut Norjaan ja Tanskaan. Koko konsernin liikevaihto lähentelee 1 miljardia euroa. Suomessa se on noin 400 miljoonaa euroa, josta voittoa noin 15 miljoonaa euroa. Attendossa on työntekijöitä kaikissa Pohjoismaissa yhteensä 17 000, joista Suomessa 6000 henkeä. Tuottoisa yritys luo myös uusia työpaikkoja. Attendon rakennushankkeet työllistivät noin 1100 henkilötyövuoden verran. Attendo on ollut viime vuodet Suomen suurimpia uusien työntekijöiden työllistäjiä. Attendo panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin ja koulutukseen yli miljoonalla eurolla vuodessa. Toisaalta yritystä on joskus arvosteltu voittojen siirtämisestä veroparatiiseihin, kalliista hinnoista ja vanhusten hoidon laadusta.

Navigointi

2016-12-30T14:38:31+02:00

Sisällys Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun