https://peda.net/id/f3cfc4ecd6b 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f3daf6fcd6b 2017-12-18T20:25:53+02:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/luvun-sis%C3%A4llys/kettu_oh_p-jpg#top" title="kettu_oh_p.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/luvun-sis%C3%A4llys/kettu_oh_p-jpg:file/photo/3350027877b58b4ca35c67a6524027fc194ac2dd/kettu_oh_p.jpg" alt="" title="Ekosysteemiin kuuluu alueen eloton ja elollinen luonto. Ekosysteemit luokitellaan yleensä kasvillisuuden mukaan. Kettu viihtyy on metsien laji, mutta niitä elää myös soiden ja järvien laitamilla sekä jopa tuntureilla." class="inline" loading="lazy"/></a></span>14.1 Erilaisia ekosysteemejä<br/> 14.2 Suomessa on paljon karuja ja vähän reheviä järviä<br/> <br/> 14.3 Suomalaiset metsät<br/> 14.4 Suot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa<br/> 14.5 Lapin tunturit<br/> <br/> 14.6 Termejä<br/> <br/> ​<iframe width="1200" height="800" src="//www.thinglink.com/card/911811785680486402" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3dcdc16d6b 2018-06-25T13:03:06+03:00 <p>Maaperä ja ilmasto-olosuhteet määrittelevät, millainen <b>ekosysteemi</b> alueelle voi kehittyä. Esimerkiksi Suomen ilmastossa on paljon järviä, soita ja havumetsiä. <br/> <br/> </p> <p><span class="center"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/ekosysteemi/ekosysteemeja-jpg#top" title="ekosysteemeja.ekosysteemeja_b8_metsat_levea.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/ekosysteemi/ekosysteemeja-jpg:file/photo/83598089d5b69de41778d5c4600db9c828a73f09/ekosysteemeja.ekosysteemeja_b8_metsat_levea.jpg" alt="" title="Erilaisia ekosysteemejä: Karu ja rehevä järvi, kuiva ja tuore kangasmetsä, räme ja neva." class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Erilaisia ekosysteemejä: Karu ja rehevä järvi, kuiva ja tuore kangasmetsä, räme ja neva.</em><br/> <br/> </p> <p>Alla on kuvattu Suomen yleisimpiä ekosysteemejä. Itämerta tarkastellaan seuraavassa luvussa. Metsiin ja soihin tutustutaan vielä tarkemmin seuraavassa biologian kurssissa.</p> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3dd7fc4d6b 2018-08-22T15:58:05+03:00 <p>Järveen tulee sinne virtaavan veden mukana ravinteita. Tuottajien kannalta tärkeimpiä ravinteita ovat <b>typpi</b> ja <b>fosfori</b>. Niiden avulla kasvit pystyvät kasvamaan. Järvet voidaan jakaa kahteen <b>järvityyppiin</b>. Suomen järvistä valtaosa on <b>karuja</b>: niissä on melko vähän ravinteita.<b> </b>Osassa järviä on paljon ravinteita. Ne ovat<b> </b><b>reheviä järviä</b>. </p> <p> </p> <p><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/sopkjvrj/b3#top" title="BI7_karu_reheva_oharma_sveistola_eoppi.BI7_karu_reheva_oharma_sveistola_eoppi_b8_metsat_levea.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/sopkjvrj/b3:file/photo/56e3fbb18ac60a963444e5dd9dc005687e5550ca/BI7_karu_reheva_oharma_sveistola_eoppi.BI7_karu_reheva_oharma_sveistola_eoppi_b8_metsat_levea.jpg" alt="" title="Karu ja rehevä järvi" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> </p> <p><span>Alla olevassa taulukossa on esitetty karun ja rehevän järven piirteitä. </span></p> <table class="eoppi-table"><caption>Järvityypit</caption> <tbody> <tr><th>Karu järvi</th><th>Rehevä järvi</th></tr> <tr> <td>vähän ravinteita</td> <td>paljon ravinteita</td> </tr> <tr> <td>kirkasvetinen</td> <td>sameavetinen</td> </tr> <tr> <td>kasvien tuotanto vähäistä</td> <td>kasvien tuotanto (=kasvu) on runsasta, koska ravinteita on saatavilla paljon.</td> </tr> <tr> <td>kasvillisuus niukka</td> <td>runsas kasvillisuus</td> </tr> <tr> <td>lohikaloja, mm. muikku, siika</td> <td>särkikaloja</td> </tr> <tr> <td>niukka, mutta monilajinen pohjaeliöstö</td> <td>lajistoltaan yksipuolinen, mutta runsas pohjaeliöstö</td> </tr> <tr> <td>vähän lintuja, mm. kalaa syöviä lintuja, kuten kuikka ja isokoskelo</td> <td>paljon lintuja, mm. puolisukeltajasorsia</td> </tr> <tr> <td>Ihmistoiminta voi uhata järven ekosysteemiä.</td> <td>Rehevöityminen muuttaa karuja järviä reheviksi.</td> </tr> </tbody> </table> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3df11b0d6b 2018-08-22T16:13:06+03:00 <p>Maaperän ravinteiden määrä ja kosteus määräävät, millainen metsä paikalle kasvaa. Kuusi viihtyy kosteassa ja ravinteikkaassa maassa, mänty taas on kuivemman ympäristön puulaji.<br/> <br/> <iframe width="640" height="360" src="https://www.thinglink.com/mediacard/1029465340855189511?autoplay=0&amp;autorotate=0&amp;displaytitle=1&amp;rel=1" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>© Juha Salminen</em></p> <p>Hiekka ja sora läpäisevät vettä hyvin, jolloin tällainen maaperä on kuivaa. Vesi vie mennessään myös paljon ravinteita, jolloin ne eivät pääse kertymään maaperään. Tällaisille paikoille kehittyy <b>kuiva kangasmetsä</b>. Sen pääpuulajina on mänty. Kenttäkerroksessa metsän pohjalla on jäkäliä, puolukkaa ja kanervaa. <br/> <br/> </p> <p><iframe width="1200" height="800" src="//www.thinglink.com/card/861475931745681409" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Kuiva kangasmetsä.</em><br/> <br/> </p> <p>Jos maaperä on paremmin vettä sitovaa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Moreeni" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">moreenia</a>, ravinteita on enemmän kasvien käytettävissä. Tällöin paikalle kehittyy <b>tuore kangasmetsä</b>. Valtapuulajina on kuusi. Kenttäkerros on rehevä, ja siellä kasvaa mustikkaa, heiniä, oravanmarjaa ja metsätähtiä. Vanhimmat metsät ovat varjoisia, ja niiden pohjakerroksessa on runsaasti sammalia.<br/> <br/> </p> <p><iframe width="800" height="600" src="//www.thinglink.com/card/861477674554490881" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Tuore kangasmetsä.</em><br/> <br/> </p> <p>Jos maaperä on ravinteikasta ja vettä sitovaa, paikalle voi kehittyä hyvin <b>lehto</b>. Lehdoissa on paljon kasvillisuutta. Kuolleista kasvin osista muodostuu multaa. Monet lehdoistamme on raivattu aikoinaan pelloiksi. Lehtoja suomalaisista metsistä on vain noin seitsemän prosenttia.</p> <p>Erilaiset lehtipuut kuten koivut, haapa ja pihlaja ovat lehtojen puulajeja. Jos lehto sijaitsee eteläisessä Suomessa, siellä voi olla myös jaloja lehtipuita, kuten tammia, vaahteroita ja jalavia. Lehtojen aluskasvillisuudessa on paljon ruohoja ja pensaita, muun muassa pähkinäpensaita.<br/> <br/> ​</p> <p><iframe width="800" height="533" src="//www.thinglink.com/card/861482052027940865" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Lehto.</em></p> <table class="eoppi-table"><caption><br/> SUOMEN METSÄT</caption> <tbody> <tr><th>Piirre</th><th>Kuiva kangas</th><th>Tuore kangas</th><th>Lehto</th></tr> <tr> <td><b>Maalaji </b></td> <td>hiekka, sora</td> <td>moreeni</td> <td>multa</td> </tr> <tr> <td><b>Veden saatavuus</b></td> <td>huono</td> <td>hyvä</td> <td>hyvä</td> </tr> <tr> <td><b>Valon määrä kenttäkerroksessa</b></td> <td>suuri</td> <td>pieni</td> <td>keväällä suuri, kesällä pieni</td> </tr> <tr> <td><b>Pääpuulajit</b></td> <td>mänty</td> <td>kuusi</td> <td>lehtipuut</td> </tr> <tr> <td><b>Aluskasvillisuus</b></td> <td>jäkäliä, sammalia, puolukka</td> <td>varpuja, mm. mustikka</td> <td>pensaita, heiniä, vuokkoja jne.</td> </tr> <tr> <td><b>Eläimistö</b></td> <td>melko niukka</td> <td>kuusimetsän lajistoa</td> <td>runsas</td> </tr> <tr> <td><b>Levinneisyys</b></td> <td>koko Suomi, mm. harju- ja kallioalueet</td> <td>koko Suomi</td> <td>Etelä-Suomi</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>Puistot</b> eivät ole varsinaisia metsiä, mutta ne ovat monelle kaupunkilaiselle tutuin ekosysteemi.<br/> <br/> <span>​</span><iframe width="640" height="360" src="https://www.thinglink.com/mediacard/1030225756417949698?autoplay=0&amp;autorotate=0&amp;displaytitle=1&amp;rel=1" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe><span>​</span><br/> <em>Puiston eläimiä ja kasveja. Kuva: Viinikan puisto Tampereelta. © Juha Salminen, kuva soveltuu myös VR-laseilla katsottavaksi.</em> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3dfca08d6b 2018-08-22T16:22:58+03:00 Suomen pinta-alasta lähes kolmannes on suota. Suolla pintamaa on <b>turvetta</b> eli heikosti hajonnutta kasvijätettä. <br/> <br/> Eräillä soilla kasvaa puita. <b>Räme</b> on Suomen yleisin suotyyppi. Rämeellä kasvaa harvakseltaan mäntyjä. Rämeelle tyypillisiä kasveja ovat suopursu, vaivaiskoivu ja kanerva. <br/> <br/> ​<iframe width="1200" height="800" src="//www.thinglink.com/card/861468447786139649" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Räme.</em><br/> <br/> <b>Korpi</b> on toinen puustoinen suotyyppi. Korpi on rehevää suota, jossa kuuset ja lehtipuut kasvavat ohuessa turpeessa. <br/> <br/> ​<iframe width="1200" height="800" src="//www.thinglink.com/card/861482399156928513" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Korpi.</em><br/> <br/> <b>Neva</b> on avosuo, eli siellä ei kasva juurikaan puita. Nevan paksu turvekerros on kertynyt tuhansien vuosien aikana heikosti hajonneesta rahkasammaleesta. Nevan keskeltä voi löytyä myös avovesialueita, rimpiä. <br/> <br/> ​<iframe width="1067" height="800" src="//www.thinglink.com/card/861483282758369281" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <em>Neva.</em> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3e07a72d6b 2018-08-22T16:24:32+03:00 <p><b>Tunturit</b> ovat Pohjois-Suomen vuorimaisia muodostumia. Mielikuvissa tyypillinen tunturi on usein pyöreähuippuinen <b>kero</b>. Tunturin laki on puuton <b>paljakka</b>. Paljakka syntyy karujen sekä kylmien ilmasto-olosuhteiden takia.</p> <p>Lapin korkeat huiput ovat alttiita kovalle pakkaselle ja tuulelle. Koska puut eivät menesty tällaisissa olosuhteissa, eliöstöllä on entistä vähemmän suojaa sääilmiöitä vastaan. Siksi paljakan kasvisto on sopeutunut olosuhteisiin usein pienellä maanmyötäisellä kasvutavallaan. Myös eläimet ovat pieniä ja pääsevät suojaan lumen alle tai kivenkoloihin.<br/> <br/> </p> <p>​<a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/pt/halti_tvainio-jpg#top" title="Halti_Tvainio.Halti_Tvainio_b8_metsat_levea.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/pt/halti_tvainio-jpg:file/photo/9d45a411a137ce1905ee832bdd437cc2af6be7cc/Halti_Tvainio.Halti_Tvainio_b8_metsat_levea.jpg" alt="" title="Halti on Suomen korkein kohta." class="inline" loading="lazy"/></a>​<br/> <em>Halti on Suomen korkein kohta.</em></p> <p>Tunturin rinteellä on erilaisia kasvillisuusvyöhykkeitä. Aivan tuntureiden juurella kasvaa havumetsää. Kun noustaan korkeammalle, tunturikoivusta tulee valtapuu. <b>Puurajan</b> tuntumassa tunturikoivut vaihtuvat vaivaiskoivuiksi. Mitä pohjoisemmassa ollaan, sitä matalammalta puuraja alkaa.<br/> <br/> </p> <p><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/pt/tlop#top" title="linnut_kiiruna_sveistola_IMG_7938.linnut_kiiruna_sveistola_IMG_7938.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e7el2/ebiologia-727/3mov/pt/tlop:file/photo/bc6ddd78420ef4fa32bac2ab3cd2a9924e5e4ebe/linnut_kiiruna_sveistola_IMG_7938.linnut_kiiruna_sveistola_IMG_7938.jpg" alt="" title="Tunturien laet ovat puuttomia. Kiiruna." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kiiruna viihtyy tunturin laella.</em></p> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3e16b97d6b 2018-06-25T13:17:40+03:00 <ul> <li><b>Maaperä</b> on kallioperän päällä oleva irtonainen maa-aines.</li> <li>Metsän kasvillisuus voidaan jakaa kasvillisuuskerroksiin: <b>puukerros, pensaskerros, kenttäkerros ja pohjakerros</b>.</li> <li><b>Valtapuulaji</b> on alueen runsaslukuisin puulaji.</li> <li><b>Moreeni</b> on lajittumatonta maa-aineista, jossa on niin suuria kiviä kuin hyvin hienoa saveakin.</li> <li><b>Kuiva kangasmetsä </b>on mäntyvaltaista, usein talouskäytössä olevaa metsää.</li> <li><b>Tuore kangasmetsä</b> on kuusivaltainen, kostea moreenin päällä kasvava metsä.</li> <li><b>Lehto</b> on kostea ja hyvin ravinteikas, usein lehtipuuvaltainen metsä.</li> <li><b>Turve</b> on heikosti hajonnutta hapanta kasvijätettä.</li> <li><b>Räme</b> on mäntyvaltainen suo.</li> <li><b>Korpi</b> on kuusivaltainen rehevä suo.</li> <li><b>Neva</b> on puutonta suota.</li> <li><b>Paljakka</b> on puuton tunturin laki.</li> <li><b>Puuraja</b> tulee vastaan tunturilla, kun siirrytään niin korkealle, että puut eivät enää menesty.</li> </ul> 2020-08-05T04:14:00+03:00 https://peda.net/id/f3e1b79cd6b 2017-01-24T18:35:15+02:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/f1f629aed6b:sitemap"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png"/> <span>Sisällys</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/f3d01ec5d6b" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/f3dba270d6b" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png"/> <span>Tiivistelmä</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/f3cfc4ecd6b"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png"/> <span>Luvun alkuun</span> </a> 2020-08-05T04:14:00+03:00