<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Maailmankaikkeuden rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/f38b12bc3dd</id>
<updated>2020-01-23T13:31:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/f38b12bc3dd:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Toivo%20L%20Sara-aho/kasvun-kansio/lv-2019-20/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/avaruus/mr#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Universumin rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/ca6e4cd63dd</id>
<updated>2020-01-23T14:23:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Toivo%20L%20Sara-aho/kasvun-kansio/lv-2019-20/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/avaruus/mr/universumin-rakenne#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/9f1caee53ad24c86b24acd5771fced02.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle linnunrata&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tähtitaivalla voi nähdä&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;tähtiä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Proxima centauri on meidän aurinkokuntaa lähin tähti. So on maasta n. 4 valovuoden päässä. Se sijaitsee Kentaurin tähdistössä ja sitä ei voi nähdä maasta oaljain silmin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuoden aikana. Valonnopeuson 300 00km/s. eli valovuosi on n. 9,5 biljoonaa km.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tähtien muodostamia tähtikuvioita&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Otava&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://peda.net/p/anne-mari.vaskela/efyke5-6/2/kg2/15/oottsooetjvekonotbdj:file/download/431d3b6ff047a0c961df4f2c3ace803ab9c07917/tahtikuvio_otava-ST.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle otava&quot;/&gt;Pikkuotava eli pikku karhu&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://www.ursa.fi/yhd/uranus/luennot%202004/perusteet/otava.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle pikkuotava&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://www.ostatahti.fi/media/wysiwyg/zodiacs_fi/kassiopeia.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle kassiopeia tähdistö&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kassiopeian voi kuvitella muistuttavan W-kirjainta&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://www.ostatahti.fi/wp/fi/wp-content/uploads/sites/14/2014/02/lyyra.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle lyyra tähtikuvio&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lyyran kirkkain tähti on Vega, joka on samalla koko eteläisen taivaan kirkkain tähti. Vegan alapuolella vasemmalla on neljän himmeämmän tähden muodostama salmiakkikuvio. Tämä salmiakki ja Vega muodostavat Lyyran tähtikuvion. Lyyra ei ole iso kuvio. Otavan kauhaan mahtuisi noin kaksi Lyyraa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Joutsen&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://www.angelfire.com/ns/astronomia/taivas/etsintak.jpg&quot; alt=&quot;Etsintäkartta (12k)&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Joutsen on haudanristin muotoinenkuvio, joka on hieman kallellaan vasemmalle puolelle. Joutsenen kirkkain tähti on Deneb, joka on samalla Joutsenen korkein tähti. Joutsen on iso tähtikuvio ja on lähes yhtä pitkä kuin Otava.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;planeettoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;satelliiteja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tähdet muodostavat tähtijärjestelmiä eli galakseja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Oman galaksimme nimi on Linnunrata (Milky Way)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Maailmankaikkeus syntyi alkuräjähdyksessä eli Big Bang n. 14 mrd vuotta sitten&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-01-23T14:13:40+02:00</published>
</entry>


</feed>