2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

2025-06-16T10:45:18+03:00

Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.[1]

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[2]. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet[3]. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.[4] Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki[5]. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön[6]. Oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanteen on oltava ohjattu.[7]

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella[8]. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-arvolain toteutumista.[9]

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoikeuksien merkittävyydestä[10]. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edellyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus[11]. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista[12].

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.

Virtain kaupungin perusopetuksen opetusjärjestelyt

Virtain kaupungin kouluissa otetaan opetusjärjestelyissä huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet lähikouluperiaatetta mahdollisuuksien mukaan noudattaen. Lähikoululla tarkoitetaan ensisijaisesti koulukuljetuspiirirajojen mukaista lähikoulua.

Mikäli oppilaan opetus etenee toiminta-alueittain tai oppilaan yksilöllisten tavoitteiden mukainen opetus on muutoin tarpeellista järjestää pienluokassa, opetuspaikkana on Yhtenäiskoulu. Mikäli yhteistyössä vanhempien kanssa todetaan, että oppilaan edun mukaista ei ole järjestää opetusta kunnan omana toimintana, palvelu voidaan hankkia muualta tapauskohtaisesti tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Esi- ja perusopetusta antavat yksiköt Virroilla:
Virtain yhtenäiskoulu, vuosiluokat 0-9, perusopetukseen valmistava opetus, joustava perusopetus, pienryhmäopetus, toiminta-alueittain annettava opetus
Killinkosken koulu, vuosiluokat 0-6
Kotalan koulu, vuosiluokat 0-6
Vaskiveden koulu, esiopetus, vuosiluokat 0-6

Erillisen esiopetusryhmän toteutuminen kyläkouluilla päätetään vuosittain lasten lukumäärän perusteella.
Jos kyläkoulujen yhdysluokissa lukuaineissa noudatetaan vuorokurssiperiaatetta, niin parillisina vuosina luetaan parittomien vuorokurssien asiat ja parittomina vuosina luetaan parillisten vuorokurssien asiat.

[1] Perusopetuslaki 3 § 2 ja 3 mom.

[2] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

[3] Perusopetuslaki 30 § 2 mom.

[4] Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

[6] Perusopetuslaki 29 § 1 mom.

[7] Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

[8] Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2 mom. ja yhdenvertaisuuslaki 6 § 1 mom.

[9] Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) 5 §

[10] YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1948

[11] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59-60/1991, TSS-sopimus SopS 6/1976, Euroopan ihmisoikeussopimus SopS 85-86/1998 ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

[12] YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007